Etelä-Suomessa riski kirjanpainajien toisesta sukupolvesta — lämmin sää lisää tuholaisten kannankasvua

Jos säät jatkuvat lämpiminä, kirjanpainajan toisen sukupolven aikuistumis- ja selviytymismahdollisuudet Etelä-Suomessa paranevat nyt syksyllä 2022. Se lisäisi kirjanpainajien kannankasvua merkittävästi, todetaan Luken tiedotteessa.
Jos säät jatkuvat lämpiminä, kirjanpainajan toisen sukupolven aikuistumis- ja selviytymismahdollisuudet Etelä-Suomessa paranevat. Elokuun parveilun myötä kirjanpainajakannan riskirajat ylittyvät nyt monilla kaakkoisilla paikoilla reippaasti.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kirjanpainajan vuoksi Metsäkeskukselle tehdyt metsänkäyttöilmoitukset ovat runsastuneet kesän mittaan. Alueellisesti metsänkäyttöilmoituksia on tehty eniten Etelä-Karjalassa. Pelkästään elokuussa kolmen ensimmäisen viikon aikana hyönteistuhohakkuita oli ilmoitettu koko maassa lähes 200 kappaletta yhteensä 268 hehtaarin alalta.

Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Juho Kokkonen toivoo metsänomistajien tarkistavan kuusikoihin jäävän tuholaistilanteen viimeistään nyt, etteivät tuhot pääse yllättämään. Loppukesän iskeytyminen alkaa näkyä puissa lähiaikoina.

Pelkästään heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin kertyneet kirjanpainajan saalismäärät ylittivät jopa 10 000 yksilöä seitsemällä seurantapaikalla Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Tämä on poikkeuksellista elokuulle, jolloin parveilu yleensä hiipuu. Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan seurantapaikoilla kirjanpainajat eivät enää merkittävästi parveilleet.

Elokuun parveilun myötä kirjanpainajakannan ns. riskirajat ylittyvät nyt monilla kaakkoisilla paikoilla reippaasti. Kokonaisuudessaan raja ylittyi 15 paikalla 42:sta. Riskiraja ylittyy, kun seurantapaikan kesäaikainen kirjanpainajasaaliin kertymä feromonein varustetussa putkipyydysryhmässä ylittää 15 000 kirjanpainajaa. Kirjanpainajan riskiraja kertoo avohakkuualan paahteisen reunametsän kuusien alkavasta kirjanpainajatuhon riskistä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Parveilun ajallisen jatkumisen lisäksi, on jopa mahdollista, että sisarsukupolvi on aikuistunut loppukesällä ja ryhtynyt talvehtimiseen valmistautumisen sijaan lämmön myötä parveilemaan muniakseen jälkeläiset kuusiin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja.

”Muuttuneet olosuhteet vaikuttavat kirjanpainajien eri sukupolvien kehitykseen, puihin iskeytymiseen sekä talvesta selviytymiseen ja siten puustotuhoriskin kasvuun. Näihin muutoksiin olisi nyt pureuduttava järjestäytyneesti selvittäen ja seuraten”, painottavat Ylioja ja Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin.