Aisaohjatut metsäperävaunuyhdistelmät vaativat usein vetotraktorilta kaksi ulkopuolisen hydrauliikan käyttöventtiiliä. Yksitoimisesta ja jatkuvalle virtaukselle kytkettävästä venttiilistä johdetaan virtaus nosturin käyttöventtiilille. Sen paluuvirtaus johdetaan vapaan paluun liitäntään. Lisäksi aisaohjaukselle tarvitaan yksi kaksitoiminen venttiili.
Lisävarusteille, kuten esimerkiksi puomivinssille, tarvitaan lisäksi oma virtauksensa syöttö. Tehdasasennetuissa vinsseissä kytkennät on usein toteutettu siten, että vinssi on kytketty osaksi nosturin hydraulijärjestelmää.
Kun traktoreiden ulkopuolisen hydrauliikan liitännät tulevat samasta venttiilistöstä, toimintojen yhtäaikainen käyttö ei onnistu – öljyn virtaus ohjautuu aina sinne, mihin se helpoimmin pääsee.
Metsäperävaunuyhdistelmää käytettäessä se tarkoittaa, että yhden traktorin venttiilin virtaus ohjautuu jatkuvasti nosturiventtiilistölle. Kun venttiilistölle on kytketty jatkuva virtaus, viereiseen venttiiliin kytketty aisaohjaus ei toimi – paitsi silloin, kun esimerkiksi nosturin kouraa puristetaan kiinni. Tällöin venttiilistöön muodostuu paine, jota voidaan käyttää aisaohjauksen kääntöön.
Koneviestin projektin metsäperävaunuyhdistelmä hankittiin vuonna 2001. Tuolloin aisaohjauksen ongelma ratkaistiin lisävarustetilauksella: nosturiventtiilistö tilattiin yhdellä ylimääräisellä venttiilillä varustettuna. Syynä oli, että silloisessa vetotraktorissa oli vain yksi yksitoiminen ulosotto.
Nosturiventtiilin lisävarusteventtiiliin kytkettiin pikaliittimillä aisaohjauksen letkut. Venttiilin käyttövipu taivutettiin siten, että siihen ulottui kohtuullisen helposti ajoasennossa. Näin kaikki vaunuyhdistelmän toiminnot toimivat yhtäaikaisesti nosturiventtiilistön kautta.
Tilanne muuttui alkuvuodesta 2023, kun nosturiin vaihdettiin teleskooppijatkeellinen taittopuomi. Aiemmin aisaohjauksen käytössä ollut venttiili tarvittiin teleskoopin käyttämiseen. Aisaohjaus kytkettiin tästä lähtien traktorin omassa venttiilistössä vapaana olleeseen kaksitoimiseen venttiiliin.
Tämän seurauksena aisaohjauksen käyttämiseksi piti aina vapauttaa nosturiventtiilistölle virtausta ohjannut venttiili keskiasentoon. Käyttö muuttui jatkuvaksi ”vipu vapaalle / vipu lukitukseen” ‑vääntelyksi, erityisesti maaston kuormausajossa.
Toinen jo pitkään häirinnyt ominaisuus liittyi puomivinssiin. Vuonna 2011 jälkiasennuksena hankittu vinssi vaati traktorista oman painelähtönsä sekä oman vapaan paluun. Paine otettiin samasta venttiililohkosta, jota käytettiin myös nosturihydrauliikalle. Vivun lukitus taka-asentoon ohjasi virtauksen nosturille, etuasennossa virtaus ohjautui vinssille. Käytännössä vinssin käyttö keskeytti nosturin toiminnan, ja toisin päin.
Lisäbonuksena perävaunussa käytetään kesäisin hydraulisella kipillä varustettua lavapakettia. Sen kytkemiseksi traktorin kolmanteen yksitoimiseen ulosottoon piti poistaa kaikki muut toiminnot käytöstä eli vapauttaa venttiilit muista käyttötarkoituksista. Talvisin perävaunuun asennettava alusterä vaati samanlaiset toimenpiteet. Sille toivottiin lisäksi kelluntatoimintoa, jotta työskentely olisi sujuvampaa epätasaisilla pinnoilla.
Vetotraktorina toimivaan Valmet 505:een on ollut saatavana alkuperäiseen ulkopuolisen hydrauliikan venttiilistöön useita lisäventtiilejä – enintään viisi kappaletta. Tässä traktorissa oli käytössä kolme venttiiliä, joille -05-sarjan toisen mallisarjan Valmeteissa on jokaiselle vakiona alkuperäinen mekaaninen käyttövipu.
Jos samaan venttiilistöön olisi asennettu kaksi alkuperäistyyppistä lisäventtiiliä, niiden käyttövivut olisivat päätyneet hankalaan paikkaan: takaseinän läpiviennistä takajalkatilaan. Tämä ei olisi käytännöllistä päivittäisessä käytössä. Lisäksi tällainen ratkaisu ei olisi poistanut perusongelmaa – sitä, että nosturia käytettäessä muut hydrauliikkatoiminnot lakkaisivat toimimasta, koska virtaus ohjautuisi jatkuvasti nosturiventtiilistölle.
Alkutalvesta 2025 vinssin käytön notkistamisessa otettiin lähes huomaamaton askel eteenpäin. Vinssin ruotsalaiselta valmistajalta (Weimer) tilattiin radio-ohjattuun vinssiventtiiliin tarkoitettu sarjaliitäntänippa. Kun se asennetaan vinssiventtiiliin, saadaan paluukanavasta paine myös seuraavaksi kytkettävälle nosturiventtiilille. Sarjakytkentänippaa käytettäessä vinssiventtiiliin on asennettava erillinen vapaan paluuvirtauksen letkutus. Monilla metsäperävaunuvalmistajilla tämä on toteutettu tehdastoimitetuissa vinsseissä.
Tämän jutun tapauksessa vinssin venttiili sijaitsi alkuperäisenä vinssin yhteydessä, omassa suojakotelossaan nosturin puomiston kyljessä. Nyt päätettiin siirtää venttiili lähemmäs nosturiventtiiliä. Näin jatkuva virtaus ei kiertäisi turhaan 1/2” letkutuksella nosturin puomiston kautta. Vinssiventtiililtä vedettäisiin puomiston vinssille vain ohuemmat 3/8” letkut. Tämä projekti kuitenkin hautautui talven kiireissä.
Kesäisten projektikelien saavuttua aihe palasi takaisin ajatuksiin. Ideaksi muodostui ratkaisu, jossa traktoriin asennettaisiin lisäventtiilistö.
Uusi venttiilistö kytkettäisiin siten, että siitä muodostuisi ”ensiöventtiilistö”. Siihen asennettaisiin vinssiventtiilin tavoin sarjakytkentänippa. Näin seuraava venttiilistö, eli traktorin alkuperäinen venttiilistö, toimisi sen kanssa yhtäaikaisesti. Vain traktorin omaa hydrauliikkaventtiiliä seuraava toiminto (nostolaitteet) jäisi toimimattomaksi, mutta niiden käyttö ei olekaan tarpeen metsäperävaunun kanssa.
Traktorin oman venttiilistön yksitoiminen venttiili voisi olla lukittuna ilman, että ensiöventtiilistö olisi poissa toiminnasta. Näin kaikki metsäperävaunun toiminnot olisivat käytettävissä koko työpäivän ajan ilman vipujen jatkuvaa lukitsemista ja vapauttamista.
Kaksikaraisen ensiöventtiilistön toisella venttiilillä käytettäisiin aisaohjausta ja toisella kippitoimintoa tai alusterää. Jotta yksitoiminen kippitoiminto onnistuisi, tehtiin toiselle venttiilin liitännälle ”oikotie”. Vapaan paluun linjaan asennettiin lyhyt letku ja sen päähän urospikaliitin. Kun pikaliitin kiinnitetään toiseen kippiventtiilin liitäntään, se mahdollistaa kyseisen venttiilin käytön yksitoimisena.
Sarjakytkentänippa on liitin, jolla hydrauliventtiilin paluuliitäntöjen kytkennät muutetaan siten, että venttiilin painelinja erotetaan sen paluuvirtauksista. Sen avulla venttiilistön perään voidaan kytkeä toinen venttiili, jota on mahdollista käyttää samanaikaisesti. Kun kyseinen liitin asennetaan venttiiliin, täytyy samalla asentaa kyseisestä venttiilistä erillinen vuotolinja paluulinjaan. Sarjaliitäntänippa voi olla erillinen jatkoliitin tai venttiilin sisältä tulpataan yksi kanava.
Tämän projektin traktorissa on vakiona ulkopuolisen hydrauliikan venttiilistössä sarjakytkentänippa – sen ansiosta samaa painelinjaa myöhemmin käyttävä nostolaite toimii ilman erillisiä vipusulkeisia.
Lisäventtiiliksi olisi ollut tarjolla esimerkiksi etukuormainkäyttöön tarkoitettuja venttiilistöpaketteja, joista on saatavilla versioita kiinteällä nelisuuntavivulla tai vaijerivälitteisillä vivuilla. Niiden kohdalla ongelmaksi olisi tullut vivun sijoituspaikka – aisaohjausta käytettäessä tottumus on katsoa oikean olkapään yli, jolloin ergonomisin paikka vivulle on oikean sivulasin vieressä. Itse venttiiliä tai sen paineellisia letkutuksia ei kuitenkaan haluttu ohjaamon sisälle. Joissakin traktorimalleissa normaalit etukuormainventtiilit voisivat olla toimiva ratkaisu, mutta eivät tässä tapauksessa.
Verkkokauppojen tarjontaa kartoitettaessa EP-hydrauliikka.fi-sivustolta löytyi sopiva perusventtiilistö. Se oli kaksikarainen ja toisen karan kelluntatoiminnolla varustettu Q80-venttiilistö. Sarjakytkentänipan kanssa koko paketti maksoi toimituskuluineen 182,98 euroa (alv. 25,5 %). Versioksi valittiin 80 l/min läpivirtauksen salliva malli, jotta venttiilistö ei rajoittaisi painelinjan virtausta.
Useissa nykytraktoreissa on varusteena etukuormain ja sille oma ohjausvipu. Metsäperävaunua ja sen aisaohjausta käytettäessä yksi ratkaisu voisi olla aisaohjauksen liittäminen etukuormaimen lisävarusteliitäntään. Näin aisaohjaus toimisi myös nosturiventtiilin kanssa. Tämä edellyttää kuitenkin, että etukuormaimen venttiili on kytketty sarjakytkentäliitännällä traktorin hydrauliikkajärjestelmään.
Lisäventtiilin sijoituspaikka vaati hetken suunnittelua, jotta toteutus onnistuisi kerralla. Venttiilille valmistettiin oma kiinnitysjalka, joka kiinnitettiin kahdella pultilla alkuperäisen venttiilistön kiinnikkeeseen. Tämä kiinnike on pultattu traktorin runkoon, joten venttiilistöjen värinät eivät siirry ohjaamorunkoon.
Lisäventtiilin paikka oli kuin valmiina traktorin takaosassa: aiemmin poistettu mekaanisen kallistuksensäätimen mekanismi oli jättänyt vapaan tilan ja syvennyksen, johon venttiili voitiin asentaa. Ainoa siirrettävä komponentti oli perävaunupistorasia.
Venttiilistön käyttövipuja käännettiin 180 astetta, jolloin ne osuivat suoraan siihen kohtaan ohjaamoa, josta aiemmin mekaanisen kallistuksensäätimen kampi tuli sisään. Näin vivustot voitiin toteuttaa ohjaamon sisäpuolelle suojaan lialta ja kosteudelta. Vivustojen toteutukseen hankittiin M10-nivelpäitä sekä vipujen päihin kookkaat nupit. Nuppeja hankittiin kolme, sillä aisaohjaukselle haluttiin oma vipuhaara lähelle nosturiventtiiliä. Tämä mahdollistaa kuormauksen aikana vaunun etupään kääntämisen työskentelyn yhteydessä sivulle, esimerkiksi nosturin ulottuman lisäämiseksi. Mekanismien päälle valmistetaan myöhemmin suojakotelo.
Vinssiventtiilin sijoittaminen nosturiventtiilin yhteyteen onnistui kivuttomasti. Ensimmäiseksi venttiili ja sen radio-ohjauslaitteisto sähkökaapeleineen poistettiin puomistossa sijaitsevasta vinssin rungosta. Venttiilistöön asennettiin sarjakytkentänippa valmistajan kotisivujen selkeitä ohjeita noudattaen.
Kyseiseen traktoriin valmistetussa nosturiventtiilin ohjaamokiinnikkeessä oli vielä tilaa. Vinssiventtiili sijoitettiin nosturiventtiilin alapuolelle, ja sen ja nosturiventtiilin välinen kytkentä toteutettiin mahdollisimman lyhyellä liitännällä. Tämän vuoksi yhteyteen valittiin säädettävä mutterillinen kulmaliitin. Venttiilin vapaan paluun liitäntä kytkettiin T-haaralla nosturiventtiilin vapaaseen paluuseen.
Nosturin puomistosta poistettiin aiemmat 1/2” letkutukset ja ne korvattiin sievemmillä 3/8” letkuilla, jotka kytkettiin suoraan vinssin liitäntöihin. Radio-ohjauksen keskusyksikkö sijoitettiin nosturiventtiilin kiinnikkeeseen, ja sen virtasyöttökaapeli lyhennettiin sopivan mittaiseksi.
Traktori toimii talvikaudella vuorotellen metsäperävaunun ja lumilingon vetäjänä. Se tarkoittaa, että perävaunu irrotetaan usein jopa päivittäin. Samassa yhteydessä haluttiin yksinkertaistaa ja nopeuttaa vaihtoa.
Nosturiventtiilille oli jo kehitetty asennusapulaite (käytössä versio 2), jolla venttiili saatiin hihnavinssin varaan roikkumaan asennuksen ja irrotuksen ajaksi. Hydrauliikan useiden pikaliittimien avaaminen kuitenkin sotki toistuvasti traktorin takapäätä, koska alkuperäisen hydrauliventtiilin pikaliittimet sijaitsivat sen yläpuolella.
Lisäksi perävaunun letkuhässäkkä kiertyi ja vääntyi metsäajossa, mikä rasitti pikaliittimiä mekaanisesti ja nopeutti tiivisteiden sekä runkojen kulumista. Tämä lisäsi vuotoriskiä traktorin rungon päälle – etenkin jatkuvan virtauksen nosturiventtiilin painepuolen liitin tihkui lähes jatkuvasti.
Ratkaisuksi aisaohjauksen ja nosturiventtiilistön pikaliittimet siirrettiin letkutuksilla voimanulosottoakselin suojuksen reunoille. Pikaliittimet kiinnitettiin sinne Stauff-kiinnikkeillä. Muovisina ne joustavat tai rikkoutuvat mahdollisten oksien aiheuttamien iskujen kohdalla.
Liittimet asennettiin rinnakkain niin, että niistä mahdollisesti tippuvat öljypisarat eivät sotke toisia liittimiä. Kiinnityksen tai irrotuksen ajaksi traktorin alle on helppo sijoittaa pala aaltopahvia imemään öljypisarat. Kippi-/alusteräliitännät asennettiin suoraan lisäventtiiliin. Myöhemmin niihin asennetaan metalliputkista tehdyt jatkeet, jotta ne eivät tiputa öljyä traktoriin eivätkä toistensa päälle.
Kyseistä vaunua vedetään vain tällä yhdellä traktorilla, joten vaunun ja nosturin hydrauliikkaletkut päätettiin mitoittaa juuri sen mukaisiksi. Nosturiventtiilin letkut vaihdettiin sellaisiksi, että ne lähtevät hieman alaviistoon. Linjaus on nyt täysin vapaa, eikä nosturin letkunippu osu niihin käytön aikana. Näin pikaliittimien kiertyminen ja sen aiheuttama kuluminen minimoidaan.
Aisan päällä kulkevat aisaohjauksen letkut siirretään myöhemmin suojaan aisan sisälle. Samassa yhteydessä vetoaisaa jatketaan 15 senttimetriä vaihtamalla vetolenkki uuteen ja asentamalla se aisaan hitsattavaan jatkeeseen. Tämä estää tukijalkojen osumisen käännöksissä traktorin takarenkaisiin ja tekee vaunusta ketterämmän.
Vaunun ja muidenkin työkoneiden letkut värikoodattiin. Pikaliittimiin asennettiin värilliset suojakannet: punainen on nosturiventtiilin paine, sininen sen paluu, vihreä ja keltainen aisaohjauksen liitännät ja musta kippitoiminnon liitäntä. Työkoneiden letkuihin kiinnitettiin vastaavat värilliset nippusiteet.
Koeajovaiheessa todettiin, että projekti oli onnistunut ja että suuria vuotoja ei ilmennyt.
Monin paikoin letkutusten toteutus vaati kokeiluja ja muutamien erikoisliittimien etsimistä. Projektia helpotti, että varastosta löytyi aikaisemmin huutokaupasta hankittuja valmiita letkukokonaisuuksia sekä oma letkuprässi. Myös tavallisempia hydrauliliittimiä oli kertynyt vuosien saatossa.
Näistä syistä johtuen projektin tarkka kustannuslaskenta on mahdotonta. Useampi irrotettu vanha liitin löysi paikkansa uudessa kokonaisuudessa, mutta karkeasti arvioiden tarvittiin kymmenkunta uutta liitintä ja saman verran uusia letkuja. Vipumekanismin päät, nivelet sekä pikaliittimien suojat aiheuttivat noin 40 euron lisäkustannuksen. Näppituntuma on, että kokonaisuuden hinnaksi (ilman työkustannuksia) muodostuisi noin 500 euroa.
Projekti on vielä osittain kesken, etenkin aisaohjauksen letkujen ja aisan muutostöiden osalta. Työergonomia ja käytettävyys paranivat kuitenkin jo nyt merkittävästi, ja traktorin vapauttaminen muihin satunnaisiin töihin on helpompaa ja siistimpää.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
