
Tankkaus rytmittää polttomoottorilla sahausta – akkusahauksessa työpäivät rytmittyvät akkujen jäähtymisen ja lataamisen ehdoilla
Kokeilun perusteella akkusahaaminen maastossa eroaa polttomoottorisahoista siinä, että tankkausta muistuttava akkujen vaihto tulee vastaan tiheämpään.
Yhtä oleellista, kuin on akkusahauksessa akkujen lataus – on myös akkujen jäähtyminen. Niin kauan, kuin latauslaitteessa olevan akun virtavalo on punainen, energiaa hukataan akun puhaltamalla jäähdyttämiseen. Kuva: Tommi HakalaYhden testikokonaisuuden kertalatauskerran ja työpäivän saldo oli seuraava: 27 kappaletta keskijäreitä kuusirunkoja. Runkojen oksaisuus tavanomainen, eli ensimmäinen viitisen metriä ei vaatinut juurikaan karsimista. Latvapään karsinnasta yli puolet onnistui pyyhkäisykarsinnalla.
Niistä syntyi 38 tukkia (keskiarvo 1,4 kpl/r), kuitupölkkyjä 55 (keskiarvo 2 kpl/r). Lisäksi katkaistiin erilaisia paksumpia laholumppeja 10 kappaletta. Kaikkiaan katkaisuja tapahtui 130 kappaletta, joista suurimmat olivat 45 senttisiä, pienimmät latvojen 5-6 senttisiä.
Tämä puumäärä saatiin yhdellä akkutyöskentelyn päivänä valmistettua. Energiaa kului vajaa 9 akullista, eli 3 kWh. Bensiinin 9 kWh/litra energiasisältöön ja polttomoottorin hyötysuhteeseen verrattuna, sama puumäärä olisi tehtävä 0,3 litralla...jää muuten tekemättä. Kuva: Tommi HakalaVaikka MSA 300 C:n teho on turhan suuri kuitupuurunkojen hakkuuseen, sitäkin kokeiltiin. Hieman alle tukkikokoisia koivurunkoja saatiin akullisella karsittua ja katkottua reilut viisi runkoa. Näin kokeilun paketilla vastaavia runkoja käsiteltäisiin 45 kappaletta. Jos käytössä olisi ollut tähän käyttöön sopivampi MSA 220 C-B, akkuvoima olisi taatusti olisi riittänyt pidemmälle.
Vanhankansan tukkimiehen kirjanpito kertoi realistisesti katkotut pölkyt ja -katkaisut. Koska jokaisella puulla on latvakatkaisukin, kaikkiaan tapahtui 130 katkaisua. Kuva: Tommi HakalaMitä eroa polttomoottorisahalla sahaukseen?
Verrattuna polttomoottorisahaukseen olivat vyökotelolla olevan vara-akun kanssa akkusahauksessa työskentelyn harmilliset katkot vähäisempiä. Kun polttomoottorisahasta loppuu polttoaine, on silloin rungon teko keskeytettävä ja palattava tankatun sahan kanssa saman rungon pariin. Vyökotelolla olevan vara-akun kanssa sen sijaan nämä rungot voidaan tehdä aina loppuun. Se tarkoittaa siis hangessa tai risukossa kahlaamisen vähentymistä.
Toisessa vaakakupissa on se tosiasia, että työmaalle pitää viedä päivittäin useampi kilo tavaraa. Jo pelkän virtapankin kantaminen käy työstä. Eväsreppuun täytyy lisäksi pakata latauslaite ja kolme akkua. Verrattuna polttomoottorisahan combikannuun, on kattaus lähes kolme kertaa painavampi. Ja testityömaan osalta sinne kannettu combikannu olisi riittänyt vieläpä kahdelle päivälle.
Energiaa säästävää tekniikkaa, valtava ero
Akkusahaus ja polttomoottorisahaus kuluttavat energiaa merkittävästi eri määrän. Akkusaha ei kuluta energiaa esimerkiksi ”tyhjäkäynnillä”, vaan kaikki akkujen energia käytetään työskentelyyn.
Ja ero energian kulutuksessa korostuu entisestään, kun tarkastellaan kokonaisuutta. Kokeilussa saavutetun puutavaramäärän valmistukseen käytetty sähköenergia vastaa vain 0,3 litraa bensiiniä !
Se on keskikokoisen polttomoottorisahan puolikas tankillinen. Näppituntumalla kyseisen puumäärän valmistukseen olisi kulunut kuitenkin n. 3 litraa. Eli akkusaha on sillä perusteella puutavaraa kymmenen kertaa paremmalla hyötysuhteella tuottava ratkaisu.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



