Taimikonhoito reikäperkausmenetelmällä, osa 4: Reikäperkauksella voi pelastaa nopeasti rästitaimikon ja luoda tasaisemman sekametsän

Koneviestin 2012 aloittaman reikäperkauskokeilun kuviot ovat 9-vuotiaita. Nyt on aika käydä läpi, mikä tuloksia saavutettiin. Se havaittiin, että menetelmä sopii epätasaisesti taimettuneisiin kohteisiin.
Suomessa on edelleen paljon taimikoita, joiden taimikonhoito on jäänyt rästiin – tai niiden taimettuminen on havupuiden osalta epätasaista. Koneviestin 2012 muodostamilla koealoilla on seurattu, miten taimikon reikäperkaus pitkiin kantoihin on kantanut hedelmää.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Koealojen lähtökohta oli 2004 perustettu taimikkoalue, joka oli muokattu ja istutettu kuuselle (1 400 r/ha), mäntyä oli syntynyt luontaisesti. Alueen useampi kohta oli kärsinyt vuosien saatossa hirvituhoista. Hirvien vuoksi kuvion raivausta ei ollut tehty ajallaan, jotta taimiainesta riittäisi lopulliseen kasvatukseen. Tämän seurauksena kuviosta oli muodostunut paikoin havupuutaimikkoa, osin taas koivuvaltaista.

Kun ensimmäinen käsittely tehtiin 2012, parhaiten selvinnyt osa kuviosta käsiteltiin normaalilla taimikonhoidolla, kun taas koivuvaltaiseksi muodostuneet alueet reikäperkauksella tai normaalilla perkauksella – pitkään kantoon. Samalla onkin kertynyt kokemusta siitä, miten pitkät kannot vaikuttavat kantovesojen syntymiseen. Seuraavaksi käsittelyt toistettiin vuonna 2017. Normaali taimikonhoito toteutettiin raivaussahalla ja pitkien kantojen alueet HQ 535 FBx -ketjuraivaussahalla. Erona oli se, että reikäperkausaloilla harvennettiin pitkiin kantoihin myös aikaisemmin käsittelemättömät välialueet.

Reikäperkausmenetelmä korkealla kannolla:

  • Taimikon varhaisperkauksessa käytettävä, vähentää vesomista
  • Vain kasvatettavien taimien ympäristöstä poistetaan haittaavat rungot, kannot jätetään pitkiksi
  • Mahdollistaa nopeasti tehtävän ”pelastusoperaation” ennen varsinaista taimikonhoitoa
Molemmat korkean kannon käsittelykerrat tehtiin siihen suunnitellulla Husqvarna 535 FBx -ketjuraivaussahalla. Kyseinen saha soveltuu myös ennakkoraivuuseen ja myös rinneolosuhteissa se on normaalia raivaussahaa helpompikäyttöisempi. Sahalle on myös akkukäyttöinen ja yksinkertaisempi 536 LiPX -rinnakkaismalli (KV 11/2016).
Molemmat korkean kannon käsittelykerrat tehtiin siihen suunnitellulla Husqvarna 535 FBx -ketjuraivaussahalla. Kyseinen saha soveltuu myös ennakkoraivuuseen ja myös rinneolosuhteissa se on normaalia raivaussahaa helpompikäyttöisempi. Sahalle on myös akkukäyttöinen ja yksinkertaisempi 536 LiPX -rinnakkaismalli (KV 11/2016). Kuva: Tommi Hakala
Reikäperkausalueella toisella käyntikerralla käsiteltiin ensimmäisen kerran välialueetkin. Silloin harvennettiin koivujakin ja valittiin havupuille tasapuolisemmat kilpakumppanit.
Reikäperkausalueella toisella käyntikerralla käsiteltiin ensimmäisen kerran välialueetkin. Silloin harvennettiin koivujakin ja valittiin havupuille tasapuolisemmat kilpakumppanit. Kuva: Tommi Hakala
Välialueiden käsittelyissä 2017 käytettiin edelleen pitkien kantojen menetelmää. Kuten aiemminkin, kaikki syntyneet vesat muodostuivat kantojen tyviin, eikä juurivesoja tullut.
Välialueiden käsittelyissä 2017 käytettiin edelleen pitkien kantojen menetelmää. Kuten aiemminkin, kaikki syntyneet vesat muodostuivat kantojen tyviin, eikä juurivesoja tullut. Kuva: Tommi Hakala

Reikäperkauksella takamatkalta rinnalle

Reikäperkauskohdilla havupuutaimien ympäriltä kaadettiin ensikäsittelyssä kasvutilaa syövät lehtipuut. Välialueilla ja täysin koivikkoa oleville kohdille ei tehty mitään. Ratkaisulla koivikon kasvua pyrittiin hidastamaan luontaisella kilpailulla. Toisella käsittelykerralla pyrittiin koivujen kohdalla valitsemaan tasavertaisia kumppaneita havupuille. Tämän ratkaisun myötä havupuutaimet olivat toisen käsittelykerran jälkeen tasavertaisessa korkeudessa koivujen kanssa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Nyt 2021, 4 vuotta kakkoskäsittelystä, nämä välikokoiset rungot olivat yrittäneet etumatkalle – osin onnistuenkin. Positiivista oli se, että ne eivät olleet kärsineet lumituhoista, vaikka solakka runkomuoto siihen altistaakin. Runkojen tyvet ovat vahvistuneet huomattavasti, mikä kertoo kasvun olevan ripeää. Ensimmäisen käsittelyn jälkeen normaalin taimikonhoidon kuviolla kantovesojen määrä oli paikoin valtava. 5-vuotiaiden vesojen niitto vuonna 2017 kuitenkin hidasti niiden uudistumisen vähäiseksi. Tämä kertoo, että kaksi nopeaa niittämällä tehtyä vesakonpoistoa lähellä toisiaan kannattaa.

Perinteisen taimikonhoidon kohdalla oli jo toinen koivusukupolvi nostanut latvansa kuusien yli. Nyt tilanne on se, ettei niitä voida enää poistaa – taimikko jäisi harvaksi.
Perinteisen taimikonhoidon kohdalla oli jo toinen koivusukupolvi nostanut latvansa kuusien yli. Nyt tilanne on se, ettei niitä voida enää poistaa – taimikko jäisi harvaksi. Kuva: Tommi Hakala
Perinteisen alueen koivujen järeytyminen on ollut todella rajua. Niissä kohdissa muodostuu kaksivaiheinen metsä, josta koivut korjataan aiemmin pois ja loppukasvatus tapahtuu kuusella.
Perinteisen alueen koivujen järeytyminen on ollut todella rajua. Niissä kohdissa muodostuu kaksivaiheinen metsä, josta koivut korjataan aiemmin pois ja loppukasvatus tapahtuu kuusella. Kuva: Tommi Hakala
Perinteiselle kuvioille muodostuneen vesakon raivaus 5 v. ikäisenä hillitsi uuden vesakoitumisen määrää. Mutta samalla hirvet olivat tulleet avuksi ja syöneet vain aliskasvosvesoja.
Perinteiselle kuvioille muodostuneen vesakon raivaus 5 v. ikäisenä hillitsi uuden vesakoitumisen määrää. Mutta samalla hirvet olivat tulleet avuksi ja syöneet vain aliskasvosvesoja. Kuva: Tommi Hakala
Kuvan vasemmassa laidassa on reikäperkausalan raja. Edessä oleva kohta on koko ajan käsittelemättömäksi jätetty - ja siellä lopputulos on täynnä lumen vaurioittamia taimia.
Kuvan vasemmassa laidassa on reikäperkausalan raja. Edessä oleva kohta on koko ajan käsittelemättömäksi jätetty - ja siellä lopputulos on täynnä lumen vaurioittamia taimia. Kuva: Tommi Hakala

Mitä opittiin?

Kasvatetaan metsää millä tahansa menetelmällä, laadukkaan tukkipuun maksimaalinen tuottaminen varmistuu taimikonhoitoja tekemällä. Yksi kokeilun oppi on ollut se, että reikäperkaus toimii – jos kohde päässyt siihen kuntoon, että havupuita on jäljellä vain vähän. Kaikki ”pelastetut” havupuutaimet saatiin säästettyä, ilman että koivut pääsivät ylivaltaan ja vaurioittamaan havupuita. Lisäksi menetelmä on siihen suunnitellulla sahalla ergonomista ja nopeaa. Havupuiden pituuskasvu oli kasvukilpailun vuoksi suurempaa kuin muilla alueilla. Pitkät kannot toimivat kaikkien menetelmien osalta hyvin vesakoitumisen vähentämisessä. Mutta korkeiden kantojen lahoaminen kestää yli 10 vuotta, minkä ajan maisema on hurjan näköinen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Karuin lopputulos oli neljännellä kuvion kulmalla, joka jätettiin kokonaan käsittelemättä. Alueen havupuustosta suuri osa oli koivujen vaurioittamia, lisäksi ainoastaan tällä alueella oli lumituhoja – niinpä voikin todeta, että mikä tahansa menetelmä valitaan, on sen tekeminen aina oleellisempaa kuin tekemättömyys.

Tekninen avustus: Pertti Kiviniemi

Lue reikäperkausmenetelmäkokeilun eri vaiheista:

Kokeilu: Husqvarna 535FBx -raivaussaha raivaajien testattavana – Taimikonhoito reikäperkausmenetelmällä osa 1 (KV 7/2012)

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kokeilu: Taimikonhoito reikäperkausmenetelmällä osa 2: Reikäperkausmenetelmä pitkään kantoon – hyvä alkuporras sekametsän kasvatukseen (KV 8/2014)

Kokeilu: Taimikonhoito reikäperkausmenetelmällä, osa 3: - Rästienpurkutalkoot (KV 7/2017)