Taimikonhoito reikäperkausmenetelmällä, osa 3: - Rästienpurkutalkoot

Suomen metsissä on samat ongelmat kuin naapurimaa Ruotsissa. Molemmissa maissa taimikonhoitojen rästit ovat valtaisat. Jo muutaman vuoden myöhästyminen taimikon varhaisperkauksessa saa kaaoksen aikaiseksi, joka laskee myös tulevaisuuden metsän tuottoa. Koneviesti käynnisti 2012 kokeilun, jossa pohditaan, voitaisiinko hoitorästien purkua nopeuttaa reikäperkauksella aloitetulla taimikonhoidolla.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kokeilussa reikäperkausala käsiteltiin molemmilla kerroilla kyseiseen käyttöön suunnitellulla Husqvarna 535FBx -ketjuraivaussahalla. Tavanomaiset kuviot käsiteltiin Husqvarna 345 FXt -raivaussahalla, jossa oli 225-terävarustus.
Kokeilussa reikäperkausala käsiteltiin molemmilla kerroilla kyseiseen käyttöön suunnitellulla Husqvarna 535FBx -ketjuraivaussahalla. Tavanomaiset kuviot käsiteltiin Husqvarna 345 FXt -raivaussahalla, jossa oli 225-terävarustus.
Reikäperkausalan poistettavien runkojen määrästä saa hyvän käsityksen, sillä pitkät kannot näkyvät hyvin. Alue käsiteltiin pitkiin kantoihin, jotta voitiin havainnoida, sopiiko ketjuraivaussaha ja pitkän kannon menetelmä ainoaksi taimikonhoitotavaksi, eli olisiko pitkistä kannoista hyötyä myös ajallaan tehdyssä taimikonhoidossa. Kuvan kohta oli heikoimmin uudistuksessa onnistunut kohta, kuusentaimet olivat heikompia kuin muissa kohdissa.
Reikäperkausalan poistettavien runkojen määrästä saa hyvän käsityksen, sillä pitkät kannot näkyvät hyvin. Alue käsiteltiin pitkiin kantoihin, jotta voitiin havainnoida, sopiiko ketjuraivaussaha ja pitkän kannon menetelmä ainoaksi taimikonhoitotavaksi, eli olisiko pitkistä kannoista hyötyä myös ajallaan tehdyssä taimikonhoidossa. Kuvan kohta oli heikoimmin uudistuksessa onnistunut kohta, kuusentaimet olivat heikompia kuin muissa kohdissa.
2017 ennen taimikonhoitoa
2017 ennen taimikonhoitoa
2012 reikäperkauksen jälkeen
2012 reikäperkauksen jälkeen
Tämän kuvasarjan kuvat ovat otettu samasta kohtaa. 2012 pitkään kantoon raivatulla reikäperkausalalla avattiin vain havupuille kasvutilaa. 2017 mennessä olivat kaikki jätetyt rungot kasvaneet hurjasti. Havupuiden lähialueiden pitkistä kannoista raivattiin pois kantovesat ja vielä käsittelemättömät lehtipuuta sisältäneet välialueet harvennettiin. Harvennuksessa poistettiin havupuita huomattavasti suuremmat lehtipuut. Alueen tiheydeksi tavoiteltiin n. 2 000 runkoa hehtaarille.
Tämän kuvasarjan kuvat ovat otettu samasta kohtaa. 2012 pitkään kantoon raivatulla reikäperkausalalla avattiin vain havupuille kasvutilaa. 2017 mennessä olivat kaikki jätetyt rungot kasvaneet hurjasti. Havupuiden lähialueiden pitkistä kannoista raivattiin pois kantovesat ja vielä käsittelemättömät lehtipuuta sisältäneet välialueet harvennettiin. Harvennuksessa poistettiin havupuita huomattavasti suuremmat lehtipuut. Alueen tiheydeksi tavoiteltiin n. 2 000 runkoa hehtaarille.
Pitkään kantoon kaadetut koivut olivat muodostaneet uudet vesat  (2–3 kpl) kannon kylkiin. Vesojen alapuolella oleva kanto on paksuuntunut, eikä juurivesoja ole muodostunut. Paksuimmissa ja ohuimmissa kannoissa saattoivat kantovesat puuttua kokonaan. Tällä käsittelykerralla näistä kannoista katkottiin vain vesat alkuperäiseltä korkeudelta.
Pitkään kantoon kaadetut koivut olivat muodostaneet uudet vesat (2–3 kpl) kannon kylkiin. Vesojen alapuolella oleva kanto on paksuuntunut, eikä juurivesoja ole muodostunut. Paksuimmissa ja ohuimmissa kannoissa saattoivat kantovesat puuttua kokonaan. Tällä käsittelykerralla näistä kannoista katkottiin vain vesat alkuperäiseltä korkeudelta.
Lyhyeen kantoon perattu lehtipuusto oli muodostanut todella sankan, matalan vesakon. Lähes kaikki vesat olivat syntyneet juuristoihin, kantovesoja ei juurikaan ollut. Vesakon kaatamista olisi voinut vielä siirtää pari kolme vuotta, mutta nyt se oli helposti kevyesti edestakaisella niittoliikkeellä kaadettavissa.
Lyhyeen kantoon perattu lehtipuusto oli muodostanut todella sankan, matalan vesakon. Lähes kaikki vesat olivat syntyneet juuristoihin, kantovesoja ei juurikaan ollut. Vesakon kaatamista olisi voinut vielä siirtää pari kolme vuotta, mutta nyt se oli helposti kevyesti edestakaisella niittoliikkeellä kaadettavissa.
Tavanomaisesti käsitellyllä kuviolla oli runsaasti ilmeisesti hirvien kaluamia männyntaimia. Vahingot ovat syntyneet samaan aikaan, kun kuviolle tehtiin 2012 taimikonhoito. Syy on epäselvä, epäilys äkillisen lehtipuuston poistumisen korvaamisesta kuoren syönnillä oli yksi mahdollisuus. Reikäperkausalalla vastaavia oli huomattavasti vähemmän.
Tavanomaisesti käsitellyllä kuviolla oli runsaasti ilmeisesti hirvien kaluamia männyntaimia. Vahingot ovat syntyneet samaan aikaan, kun kuviolle tehtiin 2012 taimikonhoito. Syy on epäselvä, epäilys äkillisen lehtipuuston poistumisen korvaamisesta kuoren syönnillä oli yksi mahdollisuus. Reikäperkausalalla vastaavia oli huomattavasti vähemmän.
Tavanomaisella kuviolla havupuuston täydennykseksi jätetyt rauduskoivut olivat ottaneet hurjan kasvupyrähdyksen. Osa oli ohittanut reilusti pituudessaan istutuskuuset, vaikka niidenkin kasvu on ollut rajua. Ensiharvennukseen mennessä ne todennäköisesti muuttuvat leveäoksaisiksi kasvutilan vuoksi.
Tavanomaisella kuviolla havupuuston täydennykseksi jätetyt rauduskoivut olivat ottaneet hurjan kasvupyrähdyksen. Osa oli ohittanut reilusti pituudessaan istutuskuuset, vaikka niidenkin kasvu on ollut rajua. Ensiharvennukseen mennessä ne todennäköisesti muuttuvat leveäoksaisiksi kasvutilan vuoksi.

Perustetaanpa havupuumetsä millä tavalla tahansa – kylväen, luontaisesti tai istuttamalla – on taimikon varhaishoito aina tarpeen. Jos kuusen tai männyn taimikon havupuiden määrä ei täytä vaadittavaa minimitiheyttä, on luontaisesti syntyneestä lehtipuustosta jätettävä täydentäviä runkoja. Osa taimikoiden liian vähäisiestä taimimääristä johtuu varhaishoidon laiminlyönneistä – usein tietämättömyyden vuoksi.

Näiden rästitaimikoiksi nimettyjen tapausten virheiden korjaaminen on haastavaa, sillä lehtipuiden ja havupuiden kasvunopeus taimivaiheessa on erilainen. Nopeampikasvuinen lehtipuusto saattaa vallata koko kuvion ja tuhota vähätkin havupuut.

Miten hoitaa rästitaimikkoa?

Kun havupuutaimikko on jäänyt perkaamatta, on sen jatkokäsittely hidasta ja kallista. Tämä johtuu kaadettavan lehtipuuston määrästä, sillä esimerkiksi 3 000 kpl 4-metristä kaadettavaa lehtipuuta hehtaarilla on työläs savotta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Perinteisin tapa käsitellä rästitaimikkoa on tehdä tavanomainen taimikonharvennus kerralla tavoiteltuun kasvatustiheyteen, eli n. 2 000 taimeen hehtaarille. Tuhoutuneiden taimien tilalle on tällöin jätettävä korvaavia lehtipuita, jotta puusto saataisiin täystiheäksi.

Edellä kuvatun menetelmän ongelmana on lehtipuiden kasvupyrähdys. Ne pystyvät havupuita nopeammin hyödyntämään lisääntyneen kasvutilan, jolloin ne kasvavat hetkessä havupuita suuremmiksi, vaikka olisivat olleet raivaushetkellä saman kokoisia.

Ruotsissa, jossa taimikonhoitorästit ovat Suomen tapaan valtavat,on reikäperkausmenetelmällä tavoiteltu tämän ongelman ratkaisua. Reikäperkauksella pyritään vain nopeaan havupuiden pelastamiseen. Välialueille jääneet harventamattomat lehtipuut kilpailevat keskenään, jolloin niiden kasvu ei ryöstäydy käsistä. Varsinainen taimikonharvennus voidaan tehdä myöhemmin.

Korkeat kannot reikäperkauksessa

Periaatteessa reikäperkaus korvaa tekemättömän varhaisperkauksen ja varsinainen taimikonharvennus tehdään lähes samaan aikaan kuin tavanomaisesti toteutettu taimikonhoito – eli reikäperkauksen ja sitä seuraavan taimikonhoidon väli on lyhyempi kuin tavanomaisessa varhaisperkaus + taimikonharvennus -menetelmässä. Reikäperkauksessa jätetyn lehtipuuston on todettu myös nopeuttavan havupuiden pituuskasvua, koska ainoa vapaa kasvutila on ylöspäin. Samalla alaoksat kuihtuvat nopeammin ja laatu paranee.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ruotsalainen jatkokehitelmä on yhdistää reikäperkaukseen korkeat kannot, minkä on todettu vähentävän lehtipuun vesomista. Jos lehtipuu kaadetaan matalaan kantoon, alkavat sen juuristosilmut muodostaa juurivesoja. Koska juuria lähtee joka suuntaan, syntyy myös vesoja laajalle alueelle. Tästä paras – tai pahin – esimerkki on haapa.

Jos kanto sen sijaan jätetään korkeammaksi, synnyttää puu vesat helpoimmalla tavalla eli vesioksina rungon kylkeen. Juuriston silmut eivät avaudu ja kantoon syntyy kahdesta kolmeen uutta vartta.

Mielenkiintoisia tapahtumia suomalaistaimikossa

Koneviestin reikäperkauskokeilu sai alkunsa raivaussahakokeilusta. Husqvarnan kehittämä, reikäperkaukseen suunniteltu erikoinen 535FBx-ketjuraivaussaha oli Koneviestin kokeilussa talvella 2011–2012 (kokeilujuttu KV 7/2012). Tällöin sillä kokeiltiin myös ruotsalaistyyppistä reikäperkausta erääseen rästitaimikoksi muodostuneeseen kuvioon. Työskentelyn yhteydessä heräsi kiinnostus menetelmän toimivuudesta ja päätimme perustaa koealat seurataksemme, miten reikäperatun taimikon jatkokehitys etenee.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Alueen viereinen, istutuksen jälkeen paremmin pärjännyt alue käsiteltiin tavanomaisella taimikonhoidolla. Osalla tästäkin alueesta havupuun taimia oli tuhoutunut ja niille alueille jätettiin kasvamaan lehtipuuta.

Koealojen ympärillä tavanomaista taimikonhoitoa tehtiin pitkiin kantoihin, jotta kantojen pituuden vaikutus vesottumisen määrään saataisiin kokonaisuudessaan selville. Koska alue on ympärivuotisesti Herra ja Rouva Hirven suosimaa lounasbuffee-aluetta, seurattiin raivaustapojen vaikutusta myös tämä huomioiden.

Vesoja kahdella tavalla

Ensimmäinen tarkistus alueille tehtiin vuonna 2014. Tällöin havaittiin, että tavanomaisesti varhaisperatulla kuviolla, missä havupuita oli täystiheässä, juurivesoista syntynyt vesakko oli saavuttanut havupuiden korkeuden. Perkausta olisi periaatteessa voinut vielä siirtää pari–kolme vuotta, mutta silloin raivauksen työmenekki olisi ollut suurempi – nyt vesakon pituus oli sellainen (n. 2,5–3 m), että sitä pystyi ilman suurempaa kaadon suuntausta niittämään maahan.

Alueelle jätetyt täydentävät rauduskoivut olivat ottaneet todellisen kasvuharppauksen. Vaikka viereiset istutuskuuset olivat kasvaneet 60–80 sentin pituuskasvaimin, olivat koivut nousseet huomattavasti kuusia korkeammiksi. Lisäksi koivujen oksisto oli alkanut vahvistua alhaalta asti.

Täysin koivuvaltaiset kohdat olivat kasvaneet rauhallisemmin, sillä niihin kohtiin oli jätetty hidaskasvuisempia hieskoivuja, niitäkin onneksi hieman turhan tiheään. Koivikon niihin kohtiin, joihin auringonpaiste osuu parhaiten, oli muodostunut todella sankka vesakko – neliöllä saattoi olla lähes sata uutta koivunvesaa.

Reikäperkausalalla oli sekavampi tunnelma. Välialueiden koskematon lehtipuusto oli kasvanut hyvin vaihtelevasti. Osa koivuista oli kasvanut kuten tavanomaisen käsittelyn kuvion koivut, ja niiden pituus oli jo 6–7 metriä. Osa oli jäänyt kasvukilpailussa kakkossijalle ja niiden kasvu oli hidasta.

Havupuiden ympäriltä kaadettujen runkojen pitkiin kantoihin oli muodostunut hentoisia vesoja, joita oli 2–3 kappaletta kantoa kohden. Muulle alueelle ei ollut syntynyt lisää lehtipuuta. Positiivinen yllätys oli pitkään kantoon kaadettujen pajukoiden kituminen. Varjoisemmissa kohdissa pajut olivat lähes kuivuneet pystyyn.

Havupuiden kasvu tasaantunut

Havupuiden kasvu koealoilla erosi ensimmäisten kahden vuoden aikana siten, että reikäperkausalueen taimien pituuskasvu oli nopeasti lisääntynyt. Tavanomaisen alueen pituuskasvu oli sekin lisääntynyt, mutta rauhallisemmin, sillä lisääntynyt valo oli osittain ruokkinut myös alaoksien kasvua.

Tämän jälkeen tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi ja tavanomaisen alueen havupuiden pituuskasvu oli lisääntynyt selkeästi. Reikäperkausalalla pituuskasvu oli sen sijaan jo alkanut osin taantua. Se johtui etenkin kuusien kohdalla alaoksien vihreän, yhteyttävän, osan vähenemisenä. Pahimmissa kohdissa kuuset olivat jo kitumassa.

Hirvituhojen osalta silmämääräisenä havaintona oli, että molemmilla alueella oli tuhoutuneita mäntyjä samassa suhteessa. Sen sijaan tavanomaisen käsittelyn alueella oli useista männyistä syöty tyvikaarnaa, josta oli runkoihin muodostunut rajuja koroja.

Uusi käsittely 2017

Kun molempia pitkään kantoon raivattuja alueita tutkittiin, todettiin niiden olevan huomattavan vähän vesakoituneita. Tavanomaisella raivaustavalla pitkiin kantoihin raivattu alue oli huonoista lähtökohdistaan huolimatta pärjännyt hyvin ja oli hyvässä kasvussa. Pitkiin kantoihin syntyneet vesat kituivat koko alalla.

Sama ilmiö havaittiin myös reikäperkausalueella, taimien ympäristössä oli vain vähän kantovesoja. Paikoitellen pitkiin kantoihin ei ollut syntynyt lainkaan vesoja, vaan kannot olivat lahonneet.

Näiden huomioiden perusteella päätettiin pitkien kantojen alueen käsittelyä jatkaa samalla tavalla eli vuonna 2017 tehty reikäperkausalan taimikonhoito tehtiin jälleen pitkiin kantoihin Husqvarnan kokeiluun lainaamalla 535FBx-ketjuraivaussahamallilla. Kantovesat katkottiin yhtä korkeaan kantoon kuin aikaisemminkin.

Tavanomaisesti käsitelty kuvio raivattiin Husqvarnan 345 FXt -raivaussahalla normaaliin, 10– 15 sentin kantokorkeuteen. Näin pystyttiin samalla arvioimaan menetelmien kustannusvaikutusta ja ajanmenekkiä kokonaisuutena sekä sitä, toimisiko ketjuraivaussahalla tehty pitkän kannon menetelmä myös ainoana käsittelytyylinä.

Ketjuraivuri taloudellinen ja yllättävän nopea oikeassa kohteessa

Reikäperkausalueen ensimmäisessä käsittelyssä mitattiin polttoaineen kulutusta sekä ajan menekkiä, oheisessa taulukossa on tulosten yhteenvedot. Tavanomaisella kuviolla tämänvuotinen käsittelykerta mitattiin, mutta ensimmäisestä kerrasta ei ole mittaustuloksia, se jouduttiin arvioimaan. Näiden noin neljänneshehtaarin kokoisten koealojen mittaustulokset laskettiin vastaamaan yhden hehtaarin tilannetta.

Tavanomaisesti käsitellyllä kuviolla työaikaa kului ensimmäisellä kerralla varovaisen arvion mukaan noin puolet nyt tehdystä, sillä kaadettavia runkoja on tuolloin ollut selkeästi vähemmän. Nyt varsinaisessa taimikonhoidossa vesakon määrä oli niin valtaisa, että sahan terä oli pidettävä koko ajan pyörimässä. Kokeilussa käytetyn sahan 0,9 litran tankillisen kestoaika oli 1h 25 min, joka kertoo 45-kuutioisen sahan olleen hyvin lähellä oikeita säätöjä.

Vuonna 2012 tehdyssä reikäperkauksessa, jossa havupuuston taimia jätettiin laskennallisesti 2 000 kpl hehtaarille, käsittely oli koealan perusteella erittäin nopeaa. Nyt toisella käsittelykerralla reikäperkauksella pelastetut havupuut erottuivat hyvin ja välialueille jätettävät lehtipuut olivat selkeästi valittavissa.

Ketjusahalla työskentelyssä havaittiin samat ongelmat teräketjun päällä pysymisessä kuin aiemminkin. Pienet tikut on siksi sahattava laipan vetävän puolen ketjulla puolella ja laipan tyviosalla. Nämä keskeytykset ovat poistettu laskemasta, sillä laippavarustuksella on siihen oma vaikutuksensa.

Tulevaisuus on mielenkiintoinen

Vaikka koealat ovat pieniä, silti erot työtapojen välillä ovat huomattavat, minkä voi oheisesta taulukosta havaita. Mutta jos varhaisperkaus onnistutaan ajoittamaan oikein, voidaan hyvässä lykyssä selviytyä vain yhdellä raivauskerralla. Johtopäätöksenä on joka tapauksessa, että oikein ajoitetun varhaisperkauksen on oltava aina tavoitteena. Reikäperkaus on pääsääntöisesti vain myöhästyneen taimikonhoidon yksi korjaustoimenpide.

Koealojen seurantaa jatketaan. Tavoitteena on, että koealoille ei olisi tarvetta tehdä kolmatta taimikonhoitoa, vaan seuraava käsittelykerta olisi ensiharvennus tai sitä edeltävä hakkuun ennakkoraivaus. Seuraavan kerran koealojen tapahtumista tullaan raportoimaan muutaman vuoden kuluttua. Silloin nähdään myös, miten pidemmän päälle toimii pitkiin kantoihin raivaus. Ainakin tällä hetkellä pitkät kannot näyttävät olevan työtä kokonaisuutena vähentävä menetelmä. n

Tekninen avustus: Maatilayhtymä Kiviniemi, Husqvarna Group

Kommentti

Rästitaimikko näkyy koko metsän iän

Rästitaimikossa halutun puulajin taimien kasvu on hoitamattomuuden takia alkanut heikentyä ja taimiin on jo syntynyt vaurioita. Näin voi usein käydä rehevillä kuuselle istutetuilla paikoilla.

Maanpinnan muokkaus luo otolliset kasvuolosuhteet myös siemensyntyisille lehtipuille. Niiden pioneeripuulajiominaisuuteen kuuluu erittäin nopea kasvunopeus alkuvaiheessa ja ne valtaavat nopeasti kasvutilan myös istutustaimilta. Kuusen jalostetut taimet sietävät yleensä varsin hyvin tilanahtautta ja jopa nauttivat sopivasta kilpailusta. Mänty sen sijaan kituu hyvin nopeasti valonpuutteessa ja useimmiten kuolee yhteyttävän vihreän osan vähentyessä liiaksi.

Siinä vaiheessa, kun lehtipuuston korkeus ylittää havupuutaimien korkeuden, lehtipuut leventävät latvustaan vapaaseen tilaan. Samalla niiden oksat paksunevat ja muuttuvat karusti kuusia piiskaaviksi. Tärkeät kuusien latvakasvaimet voivat tämän takia vaurioitua ja kuuset kasvattavat uuden latvan. Näistä latvanvaihdoista syntyy aina mutka sekä tukkiin kelpaamaton poikaoksa. Paras tyvitukkiosuus muuttuu tällöin helposti kuitupuuksi.

Tommi Hakala