Pelon syvämuokkaukseen tarkoitettuja jankkureita on hyvin eri mallisia ja kokoisia. Jankkuria valintaan vaikuttavat maalaji, kivisyys, työsyvyys ja käytettävissä olevan vetokoneen koko. Mikäli jankkurointi on vuosittainen toimenpide, niin siihen kannattaa tietysti investoida enemmän kuin tarpeen mukaisina täsmätoimenpiteinä tehtyyn syvämuokkaukseen. Jankkureiden koko ja hintahaarukka on todella laaja - parista piikistä ja muutaman tonnin hinnasta kymmeniin tuhansiin euroihin.
Syvämuokkausta voidaan tehdä myös kultivaattoreihin tehdyillä kuohkeutuspiikeillä, joita ei vaihtoehtojen runsauden vuoksi voida käsitellä tässä artikkelissa.
Tämän artikkeli perustuu omiin sekä muiden viljelijöiden ja konevalmistajien kokemuksiin. Koneviesti on vuosien mittaan kokeillut erilaisia jankkureita, viimeisin kokeilu on Jykevä lanan runkoon kiinnitettävä jankkuriyksikkö.
Jankkurointi on pellon ensiapua, jolla pystytään vain harvoin poistamaan tiivistymisongelmat pysyvästi. Pitkässä juoksussa pellon vesitalous, pitkäjuuristen kasvien viljely, työmenetelmien kehittäminen ja koneiden aiheuttaman tiivistymän minimointi ratkaisevat viljelyn onnistumisen.
Seppo Pikin tilalla Mommilassa on jankkuroitu peltoja jo 1960-luvulta alkaen. ”Avokesanto kuului tilan viljelykiertoon vielä 1990-luvulle asti”, kertoo Seppo Piki. ”Kesannoin aikana kunnostettiin ojia, kalkittiin ja pelto lanattiin tasaiseksi. Avokesannosta luopumisen jälkeen peltoja on jankkuroitu ennen syysviljojen kylvöä. Jankkurointi on pellon kasvukunnon kannata tärkeä työvaihe, mutta sitä ei kannata tehdä muuta kuin hyvissä olosuhteissa. Mielestäni se ei ole lisännyt kalkitustarvetta, sillä käyttämämme jankkuri nostaa maakerroksia lähinnä päisteellä ylösnostettaessa. Jankkuroinnista huolimatta peltojeni PH on pysynyt vähän yli 7:ssä, vaikka tilalla on viimeksi kalkittu yli 20-vuotta sitten”.
Jankkurit ovat kehittyneet ajan mukana. Sepon isän hankkiman vm. Allis-Chalmers -traktorin (ks. Koneviesti 12.12.2013) kauppaan kuului 3-teräisen jankkuri lisäksi 9 m lautasäes ja 7x14 kyntöaurat, joilla voitiin kyntää sängeltä.
Alliksen jankkurin lisäksi käytössä on ollut mm. nostolaitekiinnitteinen jankkuri, joka on tehty asentamalla Överum-kyntöauran siipien tilalle jankkuriterät. Lisäksi käytössä on aiemmin ollut myös kotimainen jankkuri, jonka materiaalit eivät kuitenkaan kestäneet kovaa käyttöä.
Seppo Piki hankki Vogel&Noot jankkurin vuosituhannen vaihteessa. Jankkuri toimi hyvin, mutta laukaisulaitteen murtopulttien vaihto hidastaa työtä kivisillä mailla.
Seppo Piki ja Jyrki Hasila hankkivat yhteisesti hydraulisilla laukaisulaitteilla varustetun Bednar-jankkurin 4 vuotta sitten. Yhteiskone sopii heille hyvin, koska vilja- ja perunatilan muokkaussesongit ovat eri aikaan. Perunatilalla jankkurilla ajetaan myös keväällä, jolloin sen kautta levitetään lisäksi nestemäisiä lannoitteita. Pelto muokataan jankkurilla perunannoston jälkeen, koska raskas nostokone tiivistää peltoa. Viljatilalla jankkurilla ajetaan vain kuivina syksyinä.
Jankkuroinnin tavoitteena on rikkoa kynnön tai muiden muokkaus- ja kylvömenetelmien aiheuttamia tiivistymiskerroksia. Jankkurointia voidaan käyttää myös syväjuuristen kasvien kylvömuokkauksessa, koska piikkien tekemät urat helpottavat juurten tunkeutumista syvälle maahan. Kylvö ja jankkurointi sujuvat yhdellä ajokerralla, kun jankkurin päälle asennetaan yksi tai useampi erillinen kylvölaite.
Jankkurointia ei missään nimessä kannata tehdä kosteissa olosuhteissa, koska riskinä on maaperän tiivistyminen uudestaan. Toisaalta jankkurin tekemät urat haittaavat veden kapillaarista nousua, mikä voi kokemustemme mukaan olla kuivana vuotena haitallista. Jankkuroinnin jälkeen kylvetty syysvehnä iti huonommin kuin kultivoituun peltoon kylvetty.
Jankkuroinnin työkustannus on korkea, koska se kuluttaa yleensä enemmän polttoainetta kuin kyntö.
Jankkurointi vaatii myös runsaasti vetotehoa, minkä vuoksi pellon pinnan tulisi olla riittävän kuiva. Traktorilta vaaditaan tehon lisäksi riittävästi massaa, jotta renkaat pitävät. Kannatinpyörät tai jankkurin perässä oleva jyrä tasoittavat kulkua ja työ sujuu tasaisena pysyvän työsyvyyden ansiosta tehokkaasti. Jankkurin ja lautasmuokkaimen yhdistelmä on kätevä, koska lautasmuokkain pitää hyvin halutun työsyvyyden ja rikkoo samalla tehokkaasti kokkareita.
Työsyvyystavoite kannattaa asettaa realistiseksi, jotta työ sujuu jouheasti eikä homma mene pilkkimiseksi. Riskinä on, että konetta joutuu nostamaan muutaman metrin välein, jos pyörien pito tai moottorin teho eivät mahdollista työsyvyyden pitoa vakiona.
Piikkien ja siihen kiinnitetyn teräosan muoto vaikuttaa ratkaisevasti työn jälkeen. Kapea ja terävä pystypiikki ei nosta maata pellon pinnalle yhtä paljon kuin loivalla varrella ja leveällä piikillä varustettu jankkuri. Nostava piikki muokkaa tehokkaasti, mutta se voi samalla nostaa hapanta pohjamaata pellon pintakerokseen ja lisätä siten kalkitustarvetta. Pellon pinnalle nousee myös kokkareita ja kiviä aina kun jankkuri nostetaan.
Markkinoilla on monia hyvin erilaisia jankkureita, joilla on yhteistä vain yli 30 senttiin yltävä työsyvyys.
Koneviestin kokeilema Timmet Deep 600H Deep - jankkurin työleveys on 3 m ja teriä on 6. Teriä on taivutettu sivusuunnassa siten, että taivutettu kärki on koneen keskiviivan puolella. Muokkausjälki on tehokas, mutta syvyyden säätöpyörät olisivat tarpeen. Hydrauliset laukaisulaitteet toimivat hienosti.
