Estä konepalo – näillä keinoilla ennaltaehkäiset konepalojen syttymisen

Pelastusopiston tilastojen mukaan vuonna 2017 paloi 156 työkonetta ja traktoria. Synkkä tosiasia on, että tänä vuonna edellisvuotinen määrä tulee ylittymään. 

Läpiviennit tulisi ehdottomasti pehmentää kumitulpin, sillä terävät reunat ovat tuhoisia kaapeleille. 

Pölyisissä olosuhteissa koneen puhtauteen täytyy kiiinnittää tehostettua huomiota. 

Akkujen päällä säilytettävät ylimääräiset tavarat ovat suoraan ylimääräistä palokuormaa. 

Traktoreita, työkoneita ja pienkuormaimia on palanut vuodesta 2013 alkaen reilusti yli tuhat kappaletta. Konetyypistä riippumatta samat paloriskien hallintakeinot ovat yleispäteviä kaikkiin moottorivoimalla toimiviin laitteisiin. Suurimman osan käryistä voisi ehkäistä puhtaudella ja ennakoivalla huollolla.

Päävirta tulee aina olla poiskytkettynä, kun kone on miehittämätön. Valitettavasi joissakin koneissa päävirtakytkimet ovat erittäin heikkolaatuisia, eikä vanhemmissa malleissa ole virtakytkinta välttämättä lainkaan. Joissain tapauksissa huono päävirtakytkin kannattaa vaihtaa uuteen. Vaurioitunutta pääkytkintä ei tule käyttää tai ohittaa, vaan vaihtaa mahdollisimman nopeasti uuteen. Jälkiasennuksesta voi lukea Koneviestin numerosta 2/2018.

Päävirtakatkaisimen tulisi sijaita mahdollisimman lähellä akkua, mutta kuitenkin koneen ulkopuolella helposti saavutettavissa olevassa paikassa. Sähköisissä päävirtakytkimissä saattaa olla pieni viive, mitä voi hätätilanteissa pitää pienenä miinuksena, sillä virrat pitää palotilanteessa saada katkaistua mahdollisimman pian.

Mahdollista kuitenkin on, että viive voidaan ohittaa, joten oman koneen kytkimen toimintaan olisi hyvä tutustua ennakkoon. Esimerkiksi eräissä uusimman päästötason koneissa järjestelmä pumppaa ureajärjestelmän tyhjäksi, vaikka päävirrat on katkaistu.

Koneita tulisi pääsääntöisesti säilyttää konehalleissa tai korjaamoissa. Mikäli laitteita joudutaan säilyttämään rehuvarastossa, niin esim. OP-Vakuutuksen vakuutusehtojen mukaan päävirtakytkintä on aina käytettävä. Pienikin kipinä pölyisessä ympäristössä voi nopeasti yltyä suurpaloksi. Jos kone joudutaan yhdistämään sähköverkkoon esim. lämmitystä varten, niin ajoneuvon tulisi olla vähintään kuuden metrin etäisyydellä rakennuksista.

Pienkuormaimia käytetään usein pölyisissä olosuhteissa. Esimerkiksi kuivikepöly tunkeutuu tehokkaasti pienistäkin koloista. Osassa koneita tomu löytää tiensä akkukoteloonkin. Suuremmissa koneissa rakenteisiin kertyvät havunneulaset ja kuivat lehdet ovat oivia sytykkeitä pienelle ja suuremmallekin katastrofille.

Konetilaan ja pohjapanssarille kertynyt lika tulisi siivota viikoittain. Samalla on hyvä tarkistaa hydrauli- ja polttoaineletkujen kunto. Irtoroskat olisi syytä poistaa päivittäin. Suodattimien vaihdon yhteydessä pitää varmistaa, että öljyä ei pääse valumaan moottorin päälle. Painepesuria käytettäessä on kuitenkin vältettävä herkkien sähköosien yletöntä suihkuttamista.

Oma riskinsä liittyy myös koneiden tankkaukseen, joka tulisi aina suorittaa ulkotiloissa. Bensiinistä haihtuu syttyviä kaasuja -40 celsius- asteen lämpötilassa, kun dieselöljyssä kaasuja haihtuu vasta +55 lämpötilassa. Tällöin puhutaan leimahduspisteestä, jolloin syttymiseen tarvitaan ulkoinen kipinä. Diesel kuitenkin syttyy kuumilla pinnoilla selvästi bensiiniä herkemmin. Diesel leimahtaa itsestään ilman kipinää jo 210 celsiusasteessa ja bensiini 400 asteen lämpötilassa, mikäli happea on riittävästi.

Pienkuormaimet täyttävät toistaiseksi vallitsevat päästönormit ilman monimutkaisempia teknologioita, mutta suurempien koneiden partikkelisuodattimien lämpötilat voivat regenerointivaiheessa nousta jopa 600 asteeseen, jolloin palovaara kasvaa huomattavasti. Käyttäjän on huolehdittava siitä, että katalysaattoreiden ja muiden komponenttien paloeristys on kunnossa, eikä laitteistojen päälle kerry pölyä tms.

Suurin osa paloista saa alkunsa koneiden sähköjärjestelmästä. Esimerkiksi koneiden runkonivelien yli saattaa mennä nipullinen johtoja, joiden rikki hankautunut pinta voi aiheuttaa oikosulkuvaaran. Kaapelien eristyspintojen ja puhtauden lisäksi kannattaa varmistaa liitäntöjen kireys.

Myös akku ja kaapelikengät tulee olla huolellisesti kiinnitettyjä ja puhtaita. Sama pätee toki myös muihin sähköjärjestelmän osiin, kuten laturiin ja starttiin. Molemmissa kulkee runsaasti virtaa, joten pienenkin hankauman ilmetessä kaapelit täytyy vaihtaa, ja varmistaa uusien johtojen reititys sekä asento.

Kaapeleiden läpiviennit tulee pehmustaa kumitulpilla – terävät pellin reunat hankaavat kuoren rikki nopeasti. Jälkeenpäin sähkökäyttöisiä lisävarusteita asentavan täytyy varmistaa myös johtojen oikea virrankesto ja sulakkeiden koko. Kaapeleita ei saa koskaan kiinnittää öljy- tai polttoaineputkiin.

Pikaiset alkusammutustoimenpiteet ovat palovaaran kohdatessa erittäin tärkeitä. Vakuutusyhtiö IF:n mukaan 64 % palonaluista saadaan sammumaan nopeilla alkutoimenpiteillä. Tämän vuoksi onkin erittäin tärkeää, että koneessa on riittävä määrä sammutuskalustoa ja että varusteet ovat toimintakuntoisia sekä huollettu ajallaan. Myös sammuttimen riittävä teholuokka pitää varmistaa.

Muun muassa pankkeja ja vakuutusyhtiöitä edusta Finanssiala ry on luonut sammutuskaluston ohjeelliset turvallisuustasot erilaisiin moottoriajoneuvoihin ja työkoneisiin. Turvallisuusluokat ovat 1–8, joista 1 on vaativin. Vakuutussopimusta tehtäessä on kuitenkin huomioitava, että ehdot vaihtelevat yhtiöittäin. Oman vakuutuksen ehdot kannattaa kerrata ennakkoon.

Esimerkiksi pienkuormaimet ja kaivukoneet sijoittuvat turvaluokkaan 6, mikä tarkoittaa pakollista sammutinta ja päävirtakytkintä. Palovaarallisella alueella saatetaan vaatia myös kiinteää sammutusjärjestelmää. Käytännössä vakuutusyhtiöt kuitenkin vaativat isommissa koneissa kahta käsisammutinta. Vakuutusyhtiö IF suosittaa, että toinen olisi sijoitettu ohjaamoon ja toinen koneen ulkopuolelle.

Sammutin tulee sijoittaa helposti saataville, ja sen toimintaan kannattaa tutustua etukäteen. Koneiden moottoripeitossa olisi hyvä olla sammutusreikä, jonka kautta ensisammutuksen voi tehdä konepeittoa avaamatta.

Konepalojen estämisessä on siis suurelta osin kyse ennaltaehkäisystä. Pahimpien roskien ja pölyn poistaminen olisi hyvä ottaa osaksi päivittäistarkistuksia. Kaapeleiden ja letkujen silmämääräinen tarkistuskaan ei vie liiaksi aikaa. Pienellä vaivalla voidaan ehkäistä suuret vahingot.

Kuvat: Kristian Lindström/Siveb Oy, Arto Turpeinen

Lue myös seuraavat aiheeseen liittyvät artikkeli:t

Ennakointi tärkeää

Pienkuormainten tulipalot - Katastrofin ainekset

Avant Tecno reagoi