Finnmilk Oy:n DeLaval AMR - Tehokasta lypsyä karusellirobotilla

Automaattinen lypsykaruselli on hoitanut Finnmilk Oy:n lehmien lypsyn kohta kolmen vuoden ajan. Tehokas yksikkö yhdistää automaattilypsyn ja lypsyaseman parhaat puolet. Nykyaikainen työskentely-ympäristö houkuttaa myös työntekijöitä.
AMR:ssä on 5 robottikäsivartta, jotka hoitavat lypsyprosessin. Samaa vedinkuppia ei käytetä sekä pesuun että lypsyyn. Kamera tunnistaa automaattisesti vetimet, joten niiden sijaintia ei tarvitse erikseen opettaa järjestelmälle.

Finnmilk Oy:n navetta Seinäjoen Ylistarossa on ollut käytössä noin kaksi ja puoli vuotta. Täydessä kapasiteetissa se on ollut jo reilut puolitoista vuotta.

”Joulupäivänä 2015 navetta oli täynnä, eikä sen jälkeen ole tuotu ulkopuolelta eläimiä”, sanoo yksi yhtiön omistajista ja yrittäjistä Ari Teppo. ”Lehmiä on navetassa tätä nykyä reilut 600, joista lypsyssä on noin 530 lehmää.”

Finnmilk tuottaa 6,5 miljoonaa litraa maitoa vuodessa, joten lehmää kohti lypsetään päivässä keskimäärin 37–38 litraa maitoa.

”Maitomäärä vastaa noin 11 000 kilon vuosituotosta lehmää kohti”, Ari Teppo sanoo.

Ari Tepon mukaan syynä hyvään tuotokseen on se, että lehmille on annettu parhaat mahdolliset olosuhteet. Kaikissa parsissa on parsipedit, ja lehmillä on hieman tavallista enemmän tilaa niin parsissa, ruokintapöydillä kuin käytävilläkin. Erityisen paljon panostetaan kuitenkin ruokintaan.

”Aperuokinnan osaaminen on meidän vahvuutemme. Tässä lypsysysteemissä voidaan kaiken lisäksi ruokkia suoraan eläimen tuotoksen mukaan eikä lehmien liikkuvuutta tarvitse miettiä kuten perinteisessä robottinavetassa.”

Karuselli ja robotit yhdessä

Lypsytekniikkana on DeLavalin AMR eli karusellilypsyrobotti, joka on vielä koko maailman mittakaavassakin kohtalaisen harvinainen lypsyjärjestelmä. Kaupantekohetkellä Finnmilkin AMR oli 10. AMR-yksikkö maailmassa.

AMR:n muodostaa karusellilypsyasema, ja sen yhteyteen asennetut 5 robottikäsivartta. Lehmät tuodaan lypsyasemalle lypsyryhmittäin, kuten perinteisessäkin asemalypsyssä. Finnmilkin karjassa on 5 lypsyryhmää, ja yhden ryhmän koko on noin 100 lehmää.

Robottikäsivarret hoitavat lypsyrutiinit. Ensimmäinen pesee lehmän takavetimet, toinen pesee etuvetimet, kolmas kiinnittää lypsimet takavetimiin ja neljäs kiinnittää lypsimet etuvetimiin. Irroitus tehdään automaattisesti ja vedinkohtaisesti. Lopuksi yksi käsivarsi suihkuttaa vedinsprayn utareisiin. Lypsyn jälkeen lehmät poistuvat älyportin kautta omiin osastoihinsa.

”Tekniikka on vastaavanlainen kuin perinteisissäkin roboteissa, mutta perinteinen lypsyrobotti kiinnittää lypsimet kahden laserin ja kameran avulla. AMR:ssä on 3D-kamera”, Ari Teppo sanoo.

Tuotannonohjausjärjestelmänä on DeLavalin muista lypsyjärjestelmistä tuttu Delpro.

Lypsy alkaa aamulla klo 5 ja puolen päivän aikaan kaikki 5 ryhmää on lypsetty. Sen jälkeen jatketaan lypsämällä toisen kerran iltapäivällä kaikki lehmät, joiden päivätuotos on yli 32 kiloa maitoa. Tämä lypsykerta on tehty puoli viiden aikoihin.

Tämän jälkeen pestään tankki, jonka jälkeen lypsetään toisen kerran kaikki lehmät.

”Korkeatuottoiset lypsetään aamulla ensin ja illalla viimeisenä. Lypsy on valmis yhden aikaan yöllä ja kone lepää 4 tuntia yöllä”, Ari Teppo kertoo.

Päivällä on töissä 5 työntekijää. Työntekijät tulevat aamulla töihin ja lähtevät illalla töistä kahden tunnin välein porrastetusti. Illalla klo 18 lypsylle tulee kaksi työntekijää yhtä aikaa.

Ihminen tarvitaan varmistamaan

Työntekijöiden tehtävä on navetan rutiinitöiden lisäksi valvoa lypsytyötä ja hakea lypsyryhmät osastoista lypsyrobotille.

Robotin työn varmistaa karjanhoitaja, joka valvoo lypsyn sujuvuutta sekä lypsinten kiinnitysten ja irroitusten onnistumista karusellin sisäpuolella. Hän myös ajaa lehmiä tarvittaessa robottikaruselliin ja yleensä ottaen tarkkailee lypsyprosessin kulkua. Ari Teppo perustelee tätä nimenomaan lypsytyön sujuvuuden kannalta.

”Meillä on tällä hetkellä robotin kapasiteetti täydessä käytössä ja tuotamme paljon maitoa, eikä virheisiin oikein ole varaa.”

DeLavalin ajatus AMR:n toiminnalle on ollut, että mikäli jollakin lehmällä tulee ns. epätäydellinen lypsy, ohjataan lehmä uudelleen robottiin.

”Me pyrimme kutenkin siihen, että lehmä lypsetään aina kierroksen aikana”, Ari Teppo sanoo.

AMR:n hyvä puoli on se, että jos automaattilypsy ei jostain syytä onnistu, voidaan karuselliasemalla lypsää normaalisti käsin. Ajoittaisia katkoja on ollut, mutta kun useimmin syynä olleet sähkö- ja tietoliikenneongelmat on saatu nyt ratkaistua, ovat isommat ongelmat poistuneet.

”Viimeisen vuoden–puolentoista aikana ei isompia vikoja ole havaittu. Pieniä vikoja on luonnollisesti aika ajoin, esimerkiksi nyt yksi magneettiventtiili odottaa uusimista”, Ari Teppo kertoo.

Hänen mukaansa Finnmilkin maidontuotanto ei perustaltaan poikkea juurikaan pienemmän mittakaavan tuotannosta.

”Lähinnä tällaisessa yksikössä poikkeuksellista on juuri mittakaava. Massojen hallinnan on oltava kunnossa, sillä kerroin on meillä suuri kaikessa toiminnassa keskimääräiseen karjaan verrattuna. AMR on hyvä kombinaatio perinteisestä asemalypsystä ja robottilypsystä.”

VMS käytössä erillislypsyssä

Ari Teppo sanoo, että navetan tekoon ja tuotannon suunnittelemiseen ei ollut mitään valmista sapluunaa. Yrittäjät ovatkin hakeneet itse koko ajan parasta tapaa toimia oikein ja tehokkaasti.

Finnmilkin maidontuotannon management perustuu siihen, että robotti odottaa kultakin lehmältä tiettyä maitotuotosta. Mikäli tämä ei toteudu, aletaan heti etsiä syytä alentuneeseen maitomäärään.

”Näin saamme poikkeavan tilanteen kiinni ennen kuin ihmissilmä sen havaitsee. Syynä voi olla kiima tai alkava utaretulehdus tai jokin muu sairaus”, Ari Teppo sanoo.

Hän pitää kokemustensa mukaan tämänkaltaista seurantaa tehokkaampana kuin esimerkiksi maidon sähkönjohtavuuden mittaus.

Finnmilkin navetassa onkin tämän takia yksi VMS-robotti, jolla lypsetään erityistarkkailua ja -hoitoa vaativat lehmät. Kun lehmä otetaan erilleen normaalista lypsyryhmästä, tehdään tarvittavat ja ongelman selvittävät havainnot ja niiden perusteella päätetään, mitä toimenpiteitä tilanne vaatii.

Toimintatapa tehostaa myös AMR:n toimintaa

”Näin saamme AMR:llä tuotettua ainoastaan meijeriin kelpaavaa maitoa. Antibioottimaidot ja muut poikkeukselliset erät lypsetään VMS:llä”, Ari Teppo perustelee. ”Joskus myös lehmän, erityisesti vanhemman lehmän, erilleen ottaminen isosta ryhmästä voi olla eläimelle hyvä ja rauhoittava ratkaisu. Tällöinkin lypsy tehdään VMS:llä.”

Hankintaa piti perustella

Ari Teppo kertoo, että DeLaval ei ensin ollut kovinkaan innokas myymään AMR-lypsyasemaa Suomeen. Finnmilk suunnittelikin aluksi 50-paikkaista takaalypsykarusellia ja yrittäjät, Ari Teppo ja Juhani Korkeamäki, kiersivät ulkomailla tutustumassa vastaaviin kohteisiin. Lypsytyö isolla asemalla näytti kuitenkin liian kovalta suomalaiseen silmään.

Pienten neuvottelujen ja yrittäjien ammattitaidon tarkastavan käynnin jälkeen kauppoihin kuitenkin päästiin.

”Kysyin DeLavalin edustajilta, että mistä muualta maailmasta löydätte tällaisen kohteen, jossa toinen yrittäjistä on lypsänyt lypsyroboteilla liki 10 vuotta ja toinen yrittäjä on toiminut DeLavalin huoltomiehenä puolenkymmentävuotta”, Ari Teppo naurahtaa.

AMR tuo Finnmilkille paitsi tehokkaan lypsytekniikan, myös vetovoimaa työntekijöiden silmissä. Finnmilkissä kaikki työntekijät ovat suomalaisia ja näyttää siltä, että työntekijät viihtyvät hyvin. Tämä on tietenkin tuotannon pysyvyyden ja jatkuvuuden takeena.

”Tähän lypsysysteemiin on erittäin helppo kouluttaa ihmisiä. On tehtäviä, joita uusi työntekijä tai harjoittelija voi tehdä heti. Vaativampia tehtäviä voi opetella pikkuhiljaa”, Ari Teppo sanoo.

Finnmilkin maine onkin pysynyt hyvänä ja uudenlainen tuotantotekniikka kiinnostaa ihmisiä. Halukkaita tulijoita töihin olisi Ari Tepon mukaan koko ajan.

Kiinnostuitko aiheista?