Tarkempaa mittausta latvusmassalle - Latvusmassan kuormainvaakamittaus tarkentuu

Kosteusmallilla latvusmassan kosteusennuste lasketaan jokaisella korjuukohteelle erikseen paikallisten säätietojen perusteella. Kosteuden laskenta aloitetaan päätehakkuuleimikon hakkuuajankohdasta ja lopetetaan latvusmassan lähikuljetukseen eli ajankohtaan, jolloin latvusmassan punnitaan kuormainvaa’alla.

Kosteusennusteen perusteella lasketaan tuoretiheys, jolla kuormainvaa’alla punnittu latvusmassan paino muunnetaan tilavuudeksi. Kosteusmallien käytön pilotointiluonteen vuoksi myös entiset taulukoidut tuoretiheysluvut jäävät voimaan. Kahden päällekkäisen tuoretiheysluvun määrittämistavan käyttömahdollisuus tarkoittaa sitä, että mittausosapuolten tulee ennalta sopia tuoretiheysluvun määrittämistapa.

Tähän saakka käytetyt taulukoidut tuoretiheysluvut perustuvat suuralueiden pitkän ajan keskimääräisiin säähavaintoihin eri vuodenaikoina, ja näistä edelleen muodostettuun latvusmassan keskimääräiseen kuivumisnopeuteen eri vuodenaikoina.

Kosteusmalliin perustuvan menetelmän käyttö on mahdollista silloin, kun käytettävissä on soveltuva Ilmatieteen laitoksen paikallinen säätieto. Käytännössä kosteusmallin ja säätiedon käyttö edellyttää laskentasovellusta, joka voi olla minkä tahansa toimijan tekemä. Luken Energiapuun mittauslaskuri valmistuu maaliskuun 2018 loppuun mennessä. Lopullinen käsitys kosteusmallin käytettävyydestä saadaan vasta käytännön kokemusten kautta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) antama määräys latvusmassan kosteusmallista tuli voimaan 1.1.2018. Latvusmassa on ensimmäinen puutavaralaji, jonka kuormainvaakamittauksessa hyödynnetään paikallista säätietoa. Kosteusmalli perustuu puutavaranmittausta viranomaistehtävänään hoitavan Luken ja Itä-Suomen yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Oulun yliopiston ja Metsäteho Oy:n tutkimukseen.