Ruokosilppu sopii kasvualustaksi
Suomessa selvitetään ja kokeillaan muun muassa niitetyn ruokomateriaalin käyttömahdollisuuksia maataloudessa ja kotitarveviljelyssä. Niittomenetelmiä ja keinoja ruokoaineksen keräämiseksi pois vesiä rehevöittämästä kehitetään.
Järviruo'on niittoon erikoistunut Rantaparturit tarjoaa niittoa ja kuljetuspalveluja ja kehittää jatkokäyttöä järviruokotuotteille. Se on osoittautunut toimivaksi katteena, kasvualustana ja huussikuivikkeena.
"Ruokosilpun koostumus riippuu paljon leikkuuajankohdasta. Kesällä leikattu ruoko on hyvin ravinnepitoista, kun taas talvella jään päältä leikatussa ruo´ossa ei ole kasvuvoimaa. Se toimii kuitenkin erinomaisesti juuri kuivikkeena tai savisen peltomaan rakenteen parantajana, kertoo yrityksen omistaja Tero Almi.
Järviruoko innostaa muitakin tutkijoita ja kokeilijoita. Luonnonvarakeskus on esimerkiksi vertaillut erilaisia kasvualustoja tomaatinkasvatuksessa.
"Kokeessa ruokohelven ja järviruo´on sekoitus pärjäsi loistavasti", kertoo kokeessa mukana ollut erikoistutkija Liisa Särkkä.
Hänen mukaansa järviruoko kasvualustassa pidättää ja läpäisee vettä sopivasti, estää rikkaruohojen kasvua, tekee alustasta ilmavan ja on kierrätettävää.
Järviruokoa kokeillaan myös biohiilen raaka-aineena. Asialle vihkiytynyttä AgriChar-tutkimusryhmää johtava tutkija Priit Tammeorg Helsingin yliopistosta huomauttaa, että biohiilet ovat erittäin tärkeitä hiilidioksidin sitojia ja sitä kautta merkittäviä tekijöitä ilmastonmuutoksen torjuntatalkoissa. Tammeorg sanoo myös, että järviruoko tai siitä valmistetut biohiilet eivät ole joka paikassa eivätkä kaikkina hetkinä samanlaisia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat