Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Kirjanpainajakannat kasvussa

Helteet tekivät tehtävänsä. Kirjanpainajakannan epidemiaraja on ylitetty useammassa osassa Suomea. Metsänomistajien kannattaakin tarkkailla varttuneiden kuusimetsiensä kuntoa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tällä hetkellä kirjanpainajakannan epidemiaraja on ylitetty Etelä-Karjalassa Miehikkälässä ja Ruokolahdella, Kymenlaaksossa Jaalassa, Pirkanmaalla Punkalaitumella, Pohjois-Savossa Rautalammilla sekä Keski-Suomessa Jämsässä ja Jyväskylässä.

Käytännössä kirjanpainajaepidemia tarkoittaa sitä, että hyönteiset voivat alkaa iskeytyä tuulenkaatojen ja korjaamattoman puutavaran lisäksi eläviin, terveisin pystypuihin. On odotettavissa, että jo tänä syksynä ja ensi kesänä voi ilmetä uusia kirjanpainajatuhoja.

Metsänomistajien onkin syytä olla valppaina ja tarkkailla varttuneiden kuusimetsiensä kuntoa etenkin alueilla, joissa kirjanpainajan epidemiaraja on ylitetty. Kuuset, joihin kirjanpainajat ovat iskeytyneet, tunnistaa rungossa olevista pienistä rei’istä ja kahvinruskeasta purusta, jota voi olla myös kasautuneena puun tyvelle.

Poikkeuksellisen lämpimästä kesästä johtuen kirjanpainajakantaa on seurattava pitkälle syksyyn, jotta nähdään, kuoriutuuko syksyllä vielä uusi sukupolvi. Seurantaa on syytä tehdä aktiivisesti, ettei kirjanpainajatuho pääse yllättämään.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Pitkään jatkunut kuivuus heikentää etenkin kuusikoiden kuntoa, ja kuiva metsä on altis hyönteistuhoille. Kirjanpainaja tunnistaa heikentyneet kuuset kemiallisten hajujen perusteella ja suunnistaa niitä kohti. Kuivuusstressin heikentämän puun puolustuskyky tuholaisia vastaan on alentunut. Kuusikoiden ja metsänomistajien kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kuusimetsät voivat olla kevätkauden lisäksi myöhemminkin kasvukaudella alttiina kirjanpainajien iskeytymisille.