Kasvinvuorottelua käytetään lähes kaikilla pelloilla

Vuosina 2014–2016 vajaat 300 000 hehtaarilla peltoa kasvoi samaa yksivuotista viljelykasvia. Ala oli reilu kymmenesosa käytössä olevasta maatalousmaasta. Tieto kasvinvuorottelusta perustuu viljelijöiden tukihaun yhteydessä antamiin tietoihin. Vuosina 2008–2010 samaa yksivuotista viljelykasvia oli arviolta 350 000 hehtaarilla.

Paljaan maan osuus viljelysmaasta on pysynyt samalla tasolla talvesta 2009–2010, jolloin peitteisyyttä tilastoitiin edellisen kerran. Sen sijaan viljelykasvin peitossa oli kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän maata kuin kuusi vuotta aikaisemmin.

Kyntö on edelleen yleisin peltojen perusmuokkausmenetelmä. Yli puolet kylvetystä peltoalasta oli kynnetty. Kaksi kolmannesta kynnöstä tehtiin syksyllä ja yksi kolmannes keväällä. Kevätkyntö oli vähäisintä Etelä-Suomessa. Kevennetty muokkaus ja suorakylvö olivat vähäisempää pohjoisessa ja itäisessä Suomessa.

Pelloille levitetystä lietelannasta yli 40 prosenttia sijoitettiin maan sisään levityksen yhteydessä ja noin 13 prosenttia levitettiin pintamaahan veitsimultaimella tai vastaavalla levittimellä. Pintaan levitetyistä lannoista pääosa mullattiin levityksen jälkeen.