Peltoviljelyn kehittämisohjelma YEN täytti 10 vuotta – isoa dataa viljelyn tueksi

YEN-ohjelma rakentuu karttuvan tiedon, monipuolisten mittausten, ideoiden ja uuden testaamisen ympärille.  Kuva: Jussi Knaapi

YEN eli ’Yield enchangement network”, suomalaisittain ’hyvän sadon kehityshanke’ koostuu nykyään liki kymmenestä osaohjelmasta. Kyse ei ole yksinomaan satokilpailusta, vaan enenevässä määrin viljelyn kokonaisvaltaisesta kehitysohjelmasta.

YEN:ssä on omat sarjat viljoille (vehnä, ohra, kaura syys- ja kevätmuotoineen), öljy- sekä palkokasveille. Omat kokonaisuudet löytyvät myös sadon laadulle ja uusimpana lisäyksenä löytyy YEN Zero, eli viljelyn hiilijalanjäljen seuranta.

Suomalaisittain YEN:iin osallistui ensimmäisenä Koneviestin ja Novida ammattiopiston Viljelymenetelmäkoe vuonna 2018. Varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 2021, jolloin Kari Alasaari sijoittui hopealle kevätohrien sarjassa.

YEN:in erikoisuus on, että kilpailujoukkueet kisaavat ei toisiaan, vaan itseään vastaan. Eli kullekin peltolohkolle määritetään optimisato, johon varsinaista tulosta verrataan. Tulos on jo hyvä, jos optimisadosta saadaan toteutumaan 60 prosenttia. Sato-optimi määräytyy maantieteellisen lämpö- ja sadesumman, auringon tulosäteilyn ja maan veden varastointikyvyn yhtälönä. Toki kisassa aina mitataan myös selviä kiloja.

Kisalohkoilta kerätään perusviljavuuden lisäksi paljon muutakin dataa kuin sato. Kaikki tuotannontekijät, sekä sadon laatu pyritään huomioimaan ja kaikki karttuva data sidotaan loogisella tavalla yhteen. YEN-raportointi on todella tarkkaa palastellen kasvutapahtuman ja sen pullonkaulat tarkaksi ’tiekartaksi.’

Näin kyetään löytämään sadon muodostuksen todelliset tekijät ja syy-yhteydet. Aineistoa on kymmenen vuoden aikana kertynyt n 5000 lohkolta. Tämä on jo niin suuri tietomäärä, että voidaan aidosti puhua Big datasta, josta saadaan erilaisin algoritmein höylättyä esiin aivan uusiakin tekijöitä alkaen satoa rajaavista tekijöistä ja päätyen talouden kautta sadon laatuun ja hiilijalanjälkeen. YEN-kokonaisuutta voidaan aidosti pitää alan huippuna. Yhtenä osoituksena YEN on nyt laajentunut myös Pohjois-Amerikkaan.

Vehnän satomalli rakentuu pellon olosuhteiden ja tuotantopanosten optimaalisen hyödynnyksen ympärille. Karttuva tieto dokumentoidaan päivittyviin viljelyoppaisiin. Eri instituutioiden yhteistyö on oleellinen osa YEN-ohjelmaa. Kuva: Jussi Knaapi

YEN rahoitetaan pääosin osallistumismaksuin. Koska kyse ei ole määrävuosia kestävästä hankkeesta, vaan pysyväksi rakennetusta kehittämisohjelmasta, saa koko YEN-hanke aivan erilaista vakautta ja uskottavuutta. Viljelijät ovat ottaneet YEN-ohjelman omakseen. Hankkeeseen osallistuvat viljelijät ovat saaneet rahalle vastinetta.