Lukijan idea: Sorakasetista ketterä paalikärry

Pyöröpaalien kuljetuskärryn olisi oltava jämerä, pitkä ja ketterä. Kaksi ensimmäistä ominaisuutta kärryyn saa helposti, mutta tämä tapahtuu monesti ketteryyden kustannuksella. Konneveden Sirkkamäessä lihakarjatilaa sekä paja- ja urakkatoimintaa pyörittävä Olavi Lehmonen sai kolme vaadittua ominaisuutta yhden aisan päähän.

Olavi hankki naapurikylän kuorma-autoilijalta käytöstä poistetun kaksiakselisen sorakasetin. Alkuun kärryä suunniteltiin vankkurimalliseksi, mutta siitä ei Konneveden mäkisessä maastossa olisi tullut mitään. Vankkurikärryn ketteryydessäkin olisi ollut toivomisen varaa.

”Sitten se vaan yks kaks välähti, että otankin paalikärryni mallia hydrauliaisalla varustetuista metsäkärryistä. Sorakasetin kääntöpöytä varmasti toimii pienillä vahvistuksilla lisättynä erinomaisena aisanivelenä”, muistelee Olavi paalikärryn suunnitteluvaihetta.

Ensimmäiseksi kääntöpöytä sai vetoaisan ja vastakkaiselle puolelle jämerän tukilaakerin. Tämä lisätuenta on paikallaan, sillä tukipiste muuttui melkoisesti alkuperäiseen verrattuna. Aisan kääntöön Olavilla oli valmiina hydraulisylinterit, jotka ovat hänen arvionsa mukaan turhankin jämerät. Mutta kun kerran tekee jotakin, jossa paino ei ratkaise, niin kannattaa tehdä jämerää ja kestävää.

Jämerää sen olla pitää, jotta kestää.  

Sama jämeryys näkyy 9,6 metriä pitkässä lavassakin. Lavaa kiertää kolmen millin seinämävahvuuden omaava 50 x 100 millin RHS-palkki. Lavan pohjassa on vastaavasti neljän millin seinämävahvuinen 80 x 40 millinen U-palkki. Päätymistä U-palkkiin lankun sijaan Olavi perustelee seuraavasti: ”Talvisaikaan lankkuihin tuppaa tarttumaan lunta ja jäätä. Teräspalkeista ne irtoavat kolauttamalla. Myös mekaanista, vaikkapa kourakuormaajalla tehtävää, puhdistusta teräs kestää puuta paremmin.”

Kärryn lavalle mahtuu yhteen kerrokseen seitsemän paalia puolelleen. Enimmillään paaleja on ollut kyydissä 26 kappaletta, ja tällä kuormalla aisan uskaltaa kääntää ääriasentoon, eikä pelkoa turvalleen menosta silti ole. Kantavuutta kärryllä on 18 tonnia, joka kosteilla paaleilla tulee helposti täyteen. Suunnitelmissa oli telivälin venyttäminen 1800 milliin, jolloin kantavuutta olisi tullut neljä tonnia lisää. Tosin tällöin telin maata murtava vaikutus käännöksissä olisi tullut liian suureksi ja aisapaino olisi jäänyt turhan pieneksi, joten Olavi päätyi 1520 millin teliväliin ja 18 tonnin kantavuuteen.

Aisan tukijalan alle tulevalle paksulle filmivanerille on oma virallinen lokeronsa, josta sen saa näppärästi esiin 

Olavi rohkaisee muitakin paalikärryn tekoon. ”Kaksiakselisia sorakasetteja saa erittäin edullisesti. Tavan takaa netistä löytyy hyvärenkaisia yksilöitä parilla kolmella tonnilla ja niissähän on kääntöpöytä ja jämerä runko valmiina. Kärryn teko ei ole valtava haaste sen kummemmin taloudellisesti kuin teknisestikään”, luettelee Olavi paalikärryn tekemisen plussapuolia.

Kärryyn on mennyt arviolta tuhat kiloa ostorautaa, joten kovin mittavasta investoinnista ei tässäkään voida puhua. Kärryyn sulatettiin toista rullaa mig-lankaa (20 kg), ennen kuin kokonaisuus miellytti Olavia. Aikaa kärryntekoon kului arviolta kolme miestyöviikkoa. Tarkkaa työmäärä on vaikea sanoa, koska kärryä hitsailtiin muiden pajatöiden lomassa.

Kärryssä on pieniä hienouksia ja loppuun asti ajateltuja yksityiskohtia. Kuormansidontaliinoille on kannellinen säilytyslaatikko lavan reunan alla. Aisan tukijalan alle tulevalle paksulle filmivanerille on oma virallinen lokeronsa, josta sen saa näppärästi esiin, kun kärry on jätettävä pehmeälle alustalle. Tukijalkaan on hitsattu kahva, jolla jalka on helppo nostaa hyvässä asennossa – kurkottelematta tai kumartelematta. Peruutusvalolle on oma katkaisijansa kärryn takana, jolloin parkkivalon virta ohjataan tarvittaessa peruutusvalolle. Kärryn portaat ovat tuhdisti lovettuja ja karhennettuja, mikä takaa saappaan alle hyvän pidon märälläkin kelillä.

Turvallisuus ja ergonomia ovat olleet alusta asti mukana kärryn teossa. 

”Askelmien karhennuksen opin kantapään tai oikeastaan takapuolen kautta. Luiskahdin itse sellaiselta askelmaksi tarkoitetulta pyöreältä putkelta – ja totta kai putosin istualleen aisan päällä olevaan viimeistelemättömään karhennusverkkoon. Siitä jäi sen verran naarmuja kankkuun, että muistan sen ikäni”, tilittää Olavi.

Olavin rakentamalla kärryllä on kuljetettu nyt vajaa tuhat paalia. Kaverit ovat lainailleet kärryä, joten eri traktoreillakin sitä on tullut vedetyksi ja heidän kommenttinsa ovat olleet voittopuolisesti myönteisiä. ”Minä olen sanonut kavereille, että antakaa palautetta, etenkin parannusehdotuksia kaivataan. Yhdessä käyttämällä ja testaamalla tuotetta on mahdollista kehittää entistä paremmaksi, kertoo Olavi Lehmonen.

Kärrystä olisi saanut 30 senttiä matalammankin, mutta silloin jousituksesta olisi pitänyt luopua. Jousitettuihin kärryihin ja nopeisiin, 50 km/h kulkeviin-traktoreihin tottuneelle tämä ei tullut kysymykseen. Kärryn etummaisessa akselissa on jarrut ja se tuntuu riittävän. Suunnitelmissa on asentaa takimmaiselle akselille painatussylinteri, jolla aisapainoa saadaan lisättyä jyrkissä mäissä ja hankalissa paikoissa.

Kärryllä on ajettu paljon muutakin kuin paaleja. Pitkä lava mahdollistaa erikoisempienkin tavaroiden turvallisen kuljetuksen. Lavan reunan sisäpuolella on pienet neliöholkit valmiina, jos vaikka joskus tulisi mieleen asentaa kärryyn laidat - Loppuun asti ajateltu asia tämäkin. n

Avaa artikkelin PDF