Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Lukijan idea: Klapit liiterille käsin koskematta

    Tavallinen kesäinen polttopuusavotta sisältää monia pöriseviä laitteita. Alku sujuu moottorisahalla, kuljetus traktorilla tai muulla nurkasta löytyvällä kulkuneuvolla. Pihassa vinkuu sirkkeli ja pilkkeet kolisevat kasalle lennellessään. Kimmo Tuokilan MF 565 tekee kaiken tämän yhdellä hurinalla.

    Keminmaalaisen Kimmo Tuokilalla on pitkä kokemus erilaisista työkoneprojekteista. Nykyisin hän suunnittelee työkseen tehdaslaitteistoja. Tuokila osallistui aikoinaan muun muassa metsäojakaivuri Patu M100:n suunnitteluun. Vuonna 2005 tuli aikuisopiskeluiden yhteydessä eteen opinnäytetyön aiheen valinta. Mieleen pälkähti idea klapikoneen suunnittelusta. Tuloksena syntyi prototyyppi varsin erilaisesta näkemyksestä klapintekoon. Keksintösäätiö on ollut mukana rahoittamassa hanketta.

    Klapiharvesterin ideana on tehdä mahdollisimman paljon yhdellä tartunnalla. Lähtökohtana on tarttua pystyssä olevaan puuhun, kaataa se ja pilkkoa puu kuljetuskoriin käsin koskematta. Oksat jäävät metsään ja polttopuut voi tehdä itikoilta suojassa traktorin ohjaamosta kytkimiä käännellen ja radiota kuunnellen.

    Kannolta kaikki alkaa

    Työskentely alkaa peruuttamalla traktori kohti käsiteltävää runkoa. Karsintaterät ja leikkuuterä ovat täysin avoimena. Kun runko on koneen kidassa, suljetaan karsimaterät. Leikkuuterät katkaisevat puun, minkä jälkeen nostetaan konetta ja siirrytään karsintapaikalle, esimerkiksi ajouralle.

    Työ jatkuu kaatamalla runko hallitusti koneen taakse. Kun karsintaosa on kääntynyt rajoitinta vasten, voidaan aloittaa varsinainen klapinteko.

    Tuokila on antanut leikkuuterälle myös muutakin purtavaa. Terä nimittäin toimii myös sykesyötössä puun pitimenä, osittain puuhun painuneena. Jotta terä ei vääntyisi, se tukeutuu suojakotelon runkoon. Terä on koneistettu leikkaavalta kohdaltaan ohuemmaksi, jolloin puu ei leikatessa murskaannu liikaa ja tikkua syntyy vähemmän.

    Karsinta ja katkonta johtavat halkaisuun

    Kun leikkuuterä on asettunut halutun klapinpituuden kohdalle, terä painetaan puoleen väliin runkoa. Tämän jälkeen teräyksikköä työnnetään kahdella sylinterillä kohti halkaisuterää.

    Halkaisuterä on ristikkomallinen. Pienemmät puut osuvat vain yhteen terään, sillä runko puristuu aina samaan reunaan karsintalaitetta. Isommilla puilla myös poikittaisterä haukkaa oman siivunsa. Maksimipuulla (225 mm) ristikko osuu keskelle. Teräyksikön saavutettua halkaisuterän, tehdään katkaisu ja siirretään leikkuuterä seuraavaan katkaisukohtaan.

    Valmiit klapit putoavat suoraan kuljetuskoriin, mikä vähentää työtaakkaa. Koriin voi asettaa klapisäkin tai korin täytyttyä ajetaan varastopaikalle purkamaan kuorma. Kävi mielessä, voisiko korista tehdä betonimyllyn tavoin pyörivän verkkohäkin, jolloin liiterille ajaessa tulisivat tikutkin seulottua pois?

    Etukuormaaja olisi poikaa

    Prototyyppiä (n. 400 kg) käytetään traktorin nostolaitteella, mutta Tuokilan mielessä on käynyt sijoittaa laite järeämmän traktorin etukuormaajaan. Korin täytyttyä voisi sen kipata vaikka pellonlaidalla perävaunuun. Etukuormaajan ulottuvuus mahdollistaisi myös runkojen napsimisen vaikkapa pellon ojanpenkalta. Laitetta noidaan käyttää myös puutavara-nosturilla. Silloin traktorin kolmipistekiinnitys jää pois puukoreineen.

    Tuokila arvioi, että klapiharvesterin valmistaminen tulee maksamaan samaa luokkaa kuin pelkällä hydraulihalkaisijalla ja kuljettimella varustetun pilkekoneen. Nykyiseen malliin tulisi vielä logiikkaohjaus, nyt toiminnot ovat täysin käsiohjauksella. Eikä muuta kalustoa tarvita, moottorisaha ja rankaperävaunu jäävät tarpeettomiksi. Taitaapa tämän päivän tiloilta löytyä useammin etukuormaajavarusteinen traktori kuin metsäperävaunu?

    Lisätietoja tästä laite- ja menetelmäpatentilla suojatuta koneesta voi tiedustella suunnittelijalta, puh. 050 463 0768.

    Avaa artikkelin PDF

    Klapiharvesteri on kaatovalmiina ja valmiina ajettavaksi kiinni pystypuuhun. Kaatoasennossa leikkuuterä on työnnetty sykesyötön sylintereillä alas. Pitkä keltainen sylinteri kääntää karsintaosaa kaato- ja karsinta-asentoihin.
    Klapiharvesteri on kaatovalmiina ja valmiina ajettavaksi kiinni pystypuuhun. Kaatoasennossa leikkuuterä on työnnetty sykesyötön sylintereillä alas. Pitkä keltainen sylinteri kääntää karsintaosaa kaato- ja karsinta-asentoihin. 
    Puut saapuvat halkaisuterälle aina oikeaa yläreunaa pitkin. Näin pienemmät puut halkeavat vain keskeltä.
    Puut saapuvat halkaisuterälle aina oikeaa yläreunaa pitkin. Näin pienemmät puut halkeavat vain keskeltä. 
    Leikkuuterä pureutuu karsittavaan runkoon ja pitää tukevasti kiinni siitä karsinnan sekä samanaikaisen tapahtuvan halkaisun aikana.
    Leikkuuterä pureutuu karsittavaan runkoon ja pitää tukevasti kiinni siitä karsinnan sekä samanaikaisen tapahtuvan halkaisun aikana. 
    Viimevuosina ei Kimmo Tuokilan ole tarvinnut hikoilla saunapuiden teossa, vaan klapiharvesteri on hoitanut hommat kuljettajan käännellessä sähkökytkimiä. Klapeja korillinen valmiiksi ja suunta liiterille!
    Viimevuosina ei Kimmo Tuokilan ole tarvinnut hikoilla saunapuiden teossa, vaan klapiharvesteri on hoitanut hommat kuljettajan käännellessä sähkökytkimiä. Klapeja korillinen valmiiksi ja suunta liiterille!