Lukijan idea: Pakokaasut starttilannoitteeksi

Anderssonin kehittämässä järjestelmässä pakokaasu johdetaan Jontikan ohjaamon yli suorakylvökoneen edessä olevalle jakajalle, josta pakokaasu kulkeutuu maan sisään ennen kylvövantaita. 

Idean Andersson kertoi kyteneen jo pitkään, sillä hän oli jo 30 vuotta sitten lukenut aiheesta Erkki Kiven tekstejä.

”Suomessa ideaa on kokeiltu ennenkin pneumaattisten kylvökoneiden kanssa, mutta tietääkseni tämä kone on ensimmäinen mekaaninen kylvökone, jossa on vastaava järjestelmä”, Andersson kertoo. Andersson pitää omaa ratkaisuaan siemenen kannalta parempana, sillä tässä tapauksessa siemen ei joudu kosketuksiin kuuman pakokaasun kanssa toisin kuin pneumaattisessa koneessa, jossa pakokaasu sekoitetaan siemenen vantaalle kuljettavaan ilmaan.

Siuntiolainen Leif Andersson on tehnyt pitkällä urallaan yli kuudetkymmenet kylvöt. Kuva: Tapio Vesterinen

Pakokaasun maahan johtamisesta on tehty tutkimuksiakin. Aiemmin yhtenä hyötynä pidettiin pakokaasun sisältämän rikin kulkeutumista kasvin käyttöön. Nykyisellään tämä hyöty on poistunut rikittömiin polttoaineisiin siirtymisen jälkeen. ”Uskon pakokaasun maahan johtamisen hyödyn olevan lähes yhtä suuri kuin starttilannoituksella”, Andersson pohtii.

”Yhtenä keväänä yksi jakajan ja vantaan välinen putki katosi eikä uutta saatu heti hankittua. Kyseinen kylvörivi oli väriltään selvästi vaaleampi, aivan kuin kasvi olisi siinä kohtaa kärsinyt lannoituksen puutoksesta”, hän jatkaa.

Tämänhetkisessä kehitysversiossa pakokaasun jakaja on tehty neliöputkesta, pakokaasu kulkeutuu maahan laahavantaan tapaisia letkuja pitkin, jotka tukeutuvat jälkiharan piikkeihin. 

Tarvikkeista syntyi noin tuhannen euron kustannukset, kallein komponentti keksinnössä on pakokaasun kuumuuden kestävät letkut. Pakokaasu johdetaan John Deeren pakoputkesta ohjaamon yli olevalle jakajalle, joka jakaa pakokaasun vantaiden edessä olevaan neliöputkeen. Viimeisimmässä versiossa neliöputkelta lähtevät letkut tukeutuvat jälkiäkeen piikkeihin asetettuihin putkiin, jotta letkut seuraavat maan pinnan muotoja.

Edelliskesänä letkut roikkuivat maata myöden omalla painollaan, eivätkä pakokaasut menneet niin tehokkaasti maahan. ”Seuraavaan versioon jälkiäkeen piikit korvataan s-piikeillä ja putket on tarkoitus vaihtaa metallisiksi, sillä muoviputkien kesto on ollut suurin laitteiston ongelma”, Andersson kertoo.

Suorakylvökoneesta huolimatta Andersson on aina vähintään kevytmuokannut maat ennen kylvöä, joten maahakuisuuden puolesta pärjätään ilman järeitä piikkejäkin.

Seuraavan kehitysversion toteuttamisen Andersson aikoo kuitenkin jättää pojalleen, sillä tilalla tehtiin vuoden vaihteessa sukupolvenvaihdos. ”Olen tehnyt yli kuudetkymmenet kylvöt, ura alkoi Pikku-Fergulla ja McCormick-kylvökoneella. Olen ajatellut hiljalleen siirtyä eläkepäivien viettoon”, Andersson kertoo.

Aiheesta on kirjoitettu Koneviestissä ennenkin. Koneviestin numerossa 3/2008 julkaistiin tutkija Pekka Pohjolan haastattelu, jonka mukaan Pohjola arvioi pakokaasujen johtamisen maahan lisäävän maan hiilidioksidipitoisuutta, mikä edistää nitrifikaatiota ja sitä kautta lisää kasvien käytettävissä olevaa nitraattityppeä.