Kaikki sähköistetään mitä voidaan – raskas kalusto sähköistyy, tietyistä päästöistä pois 90 % vuoteen 2025 mennessä

Enerqo Oy:n myyntipäällikkö Mikko Summala esitteli Maxpossa täyssähköisen raskaan kaluston latausjärjestelmiä. Enerqo Oy on perustettu 2020. Yritys ylläpitää tällä hetkellä noin 250:a raskaan kaluston latauspaikkaa pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella latausteholtaan yhteensä noin 13 MW. Summala sanoo määrän tuplaantuvan vuoden kuluessa.

Summalan mukaan yleisesti kaikki sähköistetään mitä voidaan, mutta myös vaihtoehtoisilla vety- ja biohiiliratkaisuilla tulee olemaan jonkinlainen jalansija. Vetyratkaisujen aika ei hänen mukaansa ole vielä ajankohtainen muutamaan vuoteen.

Summala kertoo, että julkisessa liikenteessä HSL ja VTT ovat asettaneet yhteistavoitteeksi päästöttömuuden vuoteen 2035 mennessä. Välitavoitteena on vähentää typen oksideita, pienhiukkasia ja hiilidioksidia (NO¬x, PM, CO2) 90 % vuoteen 2025 mennessä. Summala pitää jo välitavoitetta haasteellisena.

Hänen mukaansa sähköbusseja on nyt ajossa vajaa 300 kpl ja määrä tuplaantuu kuluvan vuoden aikana. Hän jatkaa, että sähköbussi on karkeasti tuplahintainen dieselkäyttöiseen verrattuna, mikä hidastaa sähköbussien yleistymistä. Summalan mukaan Saksassa valtio tukee 80% diesel- ja sähköbussin hintaerosta ja Norjassa vastavaa tuki on 50%.

Summalan mukaan julkisen liikenteen sähköistämisessä sähkön tuotanto ei ole ongelma, mutta jakelu voi olla. Tiiviillä kaupunkialueella paikallisessa jakeluverkossa voi olla niin paljon käyttäjiä, ettei teho riitä. Harvaan asutuilla alueilla teho ei välttämättä riitä pitkillä etäisyyksillä.

Bussin akullisessa on energiaa hänen mukaansa noin 450 – 500 kWh eli noin 300 - 400 ajokilometriä, mikä kattaa yleensä koko ajovuoron. Joskus tarvitaan ajotauko vajaan tunnin lisälatausta varten, jotta ajovuoro päästään loppuun saakka. Akku ladataan ajovuoroa varten 6 – 7 tunnissa.

Latauskeskus voi olla 400 V:n pienjänniteliittymänä maksimissaan 3 x 1000A, mikä vastaa noin 650 kW:n lataustehoa yhdelle latauskeskukselle. Tällainen tehontarve vaatii perusteellista sähkönjakelun teknistä tarkastelua kantaverkkoliittymän ja latauskeskuksen välillä.

Karkeasti latauskeskus budjetoidaan 7 - 10 vuoden käyttöjaksolle. Investointikustannuksista kolmasosa kattaa latauslaitteiston, toinen kolmasosa asennuksen ja kaapeloinnin ja viimeinen kolmasosa ylläpitokulut käyttöjakson ajalle. Ylläpidossa eräs merkittävä kustannustekijä Suomessa on vuodenaikojen suuret lämpötilavaihtelut.