Mahtikoneita - Masinistikesä 2015

Kesää 2015, tai oikeammin lumetonta kautta 2015, juhlistettiin totuttuun tapaan parillakymmenellä isommalla ja lukuisilla pienemmillä masinistitapahtumilla. Koko Suomen vanhojen koneiden näyttelyjen historiasta ei ehkä löydy säiden puolesta yhtä kurjaa kesää, ja sade teki kiusaa lähes jokaiselle masinistitapahtumalle.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Koneviestin maskottina Rauta ja Petrooli -näyttelyssä oli yksi Mommilan kartanoon keväällä 1965 ostetuista kolmesta Allis-Chalmers D21-suurtraktorista. Jokaisen mukana tuli 7-siipiset aurat, 9-metrinen lautasäes ja 3-teräinen syvämuokkausjankkuri. Massaltaan 4,3-tonnisten Alliksien alkuperäisten 7 litran ja 117 hv:n kuutosmoottoreiden jälkiturbotus ei onnistunut, tilanne korjaantui uusilla 140 hv:n tehdasturbomoottoreilla. Keskon koetilallekin tuli yksi D-21, mutta muualle Eurooppaan niitä ei tiettävästi tuotu. Kaikki neljä jenkkijättiä ovat vielä hyvässä kunnossa, tämän traktorin omistaa Seppo Piki. (Riihimäki)
Koneviestin maskottina Rauta ja Petrooli -näyttelyssä oli yksi Mommilan kartanoon keväällä 1965 ostetuista kolmesta Allis-Chalmers D21-suurtraktorista. Jokaisen mukana tuli 7-siipiset aurat, 9-metrinen lautasäes ja 3-teräinen syvämuokkausjankkuri. Massaltaan 4,3-tonnisten Alliksien alkuperäisten 7 litran ja 117 hv:n kuutosmoottoreiden jälkiturbotus ei onnistunut, tilanne korjaantui uusilla 140 hv:n tehdasturbomoottoreilla. Keskon koetilallekin tuli yksi D-21, mutta muualle Eurooppaan niitä ei tiettävästi tuotu. Kaikki neljä jenkkijättiä ovat vielä hyvässä kunnossa, tämän traktorin omistaa Seppo Piki. (Riihimäki)
Hienokin pesukone voi hyytyä kesken pesuohjelman, mutta 3-hevosvoimaisen Clinton-bensamoottorin pyörittämällä Hoover-pulsaattorikoneella pestessä uhkia on ollut varmasti enemmän. Bensa on saattanut loppua, kaasari tukkeutua, magneetto reistata, käynnistysnaru katketa ja tulppaan on voinut tulla piikki. Ja tietysti kesken valkopyykin pesun. (Tornio)
Hienokin pesukone voi hyytyä kesken pesuohjelman, mutta 3-hevosvoimaisen Clinton-bensamoottorin pyörittämällä Hoover-pulsaattorikoneella pestessä uhkia on ollut varmasti enemmän. Bensa on saattanut loppua, kaasari tukkeutua, magneetto reistata, käynnistysnaru katketa ja tulppaan on voinut tulla piikki. Ja tietysti kesken valkopyykin pesun. (Tornio)
2-sylinteristä 30-luvun Lister-dieseliä ei äänien perusteella miellä maamoottoriksi. Äänen odottaisi olevan jotain Porilaisen tai Wickströmin kaltaista juputusta tai pauketta, mutta Lister pyöriikin Zetorin tai Piccola-Fiatin sävelillä. Jokseenkin samanlaisia moottoreita tehdään vieläkin Intiassa. (Tornio)
2-sylinteristä 30-luvun Lister-dieseliä ei äänien perusteella miellä maamoottoriksi. Äänen odottaisi olevan jotain Porilaisen tai Wickströmin kaltaista juputusta tai pauketta, mutta Lister pyöriikin Zetorin tai Piccola-Fiatin sävelillä. Jokseenkin samanlaisia moottoreita tehdään vieläkin Intiassa. (Tornio)
Ranskalaisen Japy-suvun hallinnoima monialayritys teki aikoinaan muun muassa kelloja, kirjoituskoneita, moottoreita, pumppuja, työkaluja ja kahvimyllyjä. Erinäisistä syistä erinomainen menestys kääntyi 1920-luvulla laskuun ja yhtiötä alettiin myydä osa kerrallaan. Moottorituotanto meni vuonna 1941 Bernardille. Tämä ilmajäähdytetty Japy on 40-luvun lopulta ja ilmeisesti mallia TY, jossa on tilavuutta 345 cm³ ja tehoa 4 hv. (Tornio)
Ranskalaisen Japy-suvun hallinnoima monialayritys teki aikoinaan muun muassa kelloja, kirjoituskoneita, moottoreita, pumppuja, työkaluja ja kahvimyllyjä. Erinäisistä syistä erinomainen menestys kääntyi 1920-luvulla laskuun ja yhtiötä alettiin myydä osa kerrallaan. Moottorituotanto meni vuonna 1941 Bernardille. Tämä ilmajäähdytetty Japy on 40-luvun lopulta ja ilmeisesti mallia TY, jossa on tilavuutta 345 cm³ ja tehoa 4 hv. (Tornio)
Maamoottoreita on tehty kymmenissä pajoissa. Muutamat jatkoivat tuotantoaan vuosikymmenien ajan, jotkut lopettivat moottoritehtailun muutamassa vuodessa. Lapuan Konepaja kuuluu viimeksi mainittuihin. Yhdistetyllä ilma- ja vesijäähdytyksellä varustettua Karhu-kuulapäämoottoria on tehty vain parin vuoden ajan, tämä loistokuntoinen 7 hv:n moottori lienee vuodelta 1915. (Tornio)
Maamoottoreita on tehty kymmenissä pajoissa. Muutamat jatkoivat tuotantoaan vuosikymmenien ajan, jotkut lopettivat moottoritehtailun muutamassa vuodessa. Lapuan Konepaja kuuluu viimeksi mainittuihin. Yhdistetyllä ilma- ja vesijäähdytyksellä varustettua Karhu-kuulapäämoottoria on tehty vain parin vuoden ajan, tämä loistokuntoinen 7 hv:n moottori lienee vuodelta 1915. (Tornio)
Pohjois-Suomessa Zündapp KS750 oli päälle 70 vuotta sitten tavallinen näky. Saksan armeijan käyttämää ”Sotaelefanttia” tehtiin 18 195 kappaletta vuosina 1940–48. Moottori on 26-hevosvoimainen 4-tahti Boxer, vaihteita 4, lisäksi maastopykälä ja pakki. Huippunopeus 95 km/h, kulutus 6,5l/100 km. Tyhjäpaino 420 kg, kuormaa on saanut olla saman verran. (Tornio)
Pohjois-Suomessa Zündapp KS750 oli päälle 70 vuotta sitten tavallinen näky. Saksan armeijan käyttämää ”Sotaelefanttia” tehtiin 18 195 kappaletta vuosina 1940–48. Moottori on 26-hevosvoimainen 4-tahti Boxer, vaihteita 4, lisäksi maastopykälä ja pakki. Huippunopeus 95 km/h, kulutus 6,5l/100 km. Tyhjäpaino 420 kg, kuormaa on saanut olla saman verran. (Tornio)
Terri 30 oli Valmetin ja armeijan yhteistyönä syntynyt 2-telainen moottorikelkka, jota tehtiin aluksi Linnavuoressa ja vuodesta 1974 lähtien Velsan tiloissa Kurikassa. Moottorina on 2-sylinterinen ja -tahtinen 436 kuution Sachs, teholtaan 35 hv, myös Kohlerin ja Rotaxin moottoreita käytettiin. Variaattorivoimansiirto vie laitetta eteenpäin kahdella nopeusalueella, 3–35 km/h. (Riihimäki)
Terri 30 oli Valmetin ja armeijan yhteistyönä syntynyt 2-telainen moottorikelkka, jota tehtiin aluksi Linnavuoressa ja vuodesta 1974 lähtien Velsan tiloissa Kurikassa. Moottorina on 2-sylinterinen ja -tahtinen 436 kuution Sachs, teholtaan 35 hv, myös Kohlerin ja Rotaxin moottoreita käytettiin. Variaattorivoimansiirto vie laitetta eteenpäin kahdella nopeusalueella, 3–35 km/h. (Riihimäki)
Bombardier Snowmobile oli Kanadassa ja USA:n lumisemmilla seuduilla hyvässä maineessa, mutta Lapissa siihen ei oltu aina tyytyväisiä. Postilla oli 50-luvun alkuvuosina kaksi Snowmobilea, joihin mahtui virallisesti 13 aikuista, mutta koululaiskyydityksissä matkustajia saattoi olla yli 40. Laite liikkui 6-sylinterisen Chryslerin voimalla vajaata viittäkymppiä, täydellä lastilla bensaa paloi litra kilometrillä. (Tornio)
Bombardier Snowmobile oli Kanadassa ja USA:n lumisemmilla seuduilla hyvässä maineessa, mutta Lapissa siihen ei oltu aina tyytyväisiä. Postilla oli 50-luvun alkuvuosina kaksi Snowmobilea, joihin mahtui virallisesti 13 aikuista, mutta koululaiskyydityksissä matkustajia saattoi olla yli 40. Laite liikkui 6-sylinterisen Chryslerin voimalla vajaata viittäkymppiä, täydellä lastilla bensaa paloi litra kilometrillä. (Tornio)
Ranskalaisia Latil-maastoajoneuvoja oli armeijan käytössä jo ennen sotia ja lisää tuli vuosina 1939–40. Näitä TL10-malleja tehtiin 1948–55. Moottori on 4-sylinterinen, 5,5 litran suorasuihkutusdiesel, vaihteita 8, nopeudet välillä 2–45 km/h. Neliveto ja jokapyöräohjaus. Saatavilla oli vinssillä varustettu metsätraktoriversiokin, mutta Suomen oloissa niistä loppuivat ominaisuudet. (Laukaa)
Ranskalaisia Latil-maastoajoneuvoja oli armeijan käytössä jo ennen sotia ja lisää tuli vuosina 1939–40. Näitä TL10-malleja tehtiin 1948–55. Moottori on 4-sylinterinen, 5,5 litran suorasuihkutusdiesel, vaihteita 8, nopeudet välillä 2–45 km/h. Neliveto ja jokapyöräohjaus. Saatavilla oli vinssillä varustettu metsätraktoriversiokin, mutta Suomen oloissa niistä loppuivat ominaisuudet. (Laukaa)
Ohiolainen Cleveland M140 edusti 60-luvun alkuun asti kehittyneintä salaojitustekniikkaa, mutta jatkossa markkinat valtasi traktorikäyttöinen Mara-ketjukone. Painoltaan 7 500-kiloisen Clevelandin moottori on 65 hv:n 6-litrainen IH, enimmät voimansiirron osat ovat Fordin tekemiä. Suomeen on tuotu 36 konetta. (Riihimäki)
Ohiolainen Cleveland M140 edusti 60-luvun alkuun asti kehittyneintä salaojitustekniikkaa, mutta jatkossa markkinat valtasi traktorikäyttöinen Mara-ketjukone. Painoltaan 7 500-kiloisen Clevelandin moottori on 65 hv:n 6-litrainen IH, enimmät voimansiirron osat ovat Fordin tekemiä. Suomeen on tuotu 36 konetta. (Riihimäki)
Korpivaara-yhtymän omistama Työstövalu Oy aloitti vuonna 1957 amerikkalaisella lisenssillä Hydro-Master-kaivureiden valmistuksen. Vuotta myöhemmin firma siirtyi Lännen Sokeri Oy:n haltuun, joka jatkoi kaivurivalmistusta samalla merkillä. Vuonna 1963 järeämmäksi vaihtoehdoksi tuli Ukko-Mestari. Hydro-Master oli tarkoitettu pikakiinnitteiseksi, mutta yleensä peruskoneena olleet Majurit, Nuhvit, Massikat ja Valmetit pyhitettiin kokonaan kaivurikäyttöön. (Oulainen)
Korpivaara-yhtymän omistama Työstövalu Oy aloitti vuonna 1957 amerikkalaisella lisenssillä Hydro-Master-kaivureiden valmistuksen. Vuotta myöhemmin firma siirtyi Lännen Sokeri Oy:n haltuun, joka jatkoi kaivurivalmistusta samalla merkillä. Vuonna 1963 järeämmäksi vaihtoehdoksi tuli Ukko-Mestari. Hydro-Master oli tarkoitettu pikakiinnitteiseksi, mutta yleensä peruskoneena olleet Majurit, Nuhvit, Massikat ja Valmetit pyhitettiin kokonaan kaivurikäyttöön. (Oulainen)
Vammas teki 60-luvun lopulta lähtien keveitä tiehöyliä, joissa käytettiin alustana ensin Nuffieldia ja myöhemmin Valmetia. Tässä työpainoltaan 6-tonnisessa RG6V:ssä, eli Tie-Nallessa, on peruskoneena ”Pikkukakkosen” teollisuusmalli 512. (Laukaa)
Vammas teki 60-luvun lopulta lähtien keveitä tiehöyliä, joissa käytettiin alustana ensin Nuffieldia ja myöhemmin Valmetia. Tässä työpainoltaan 6-tonnisessa RG6V:ssä, eli Tie-Nallessa, on peruskoneena ”Pikkukakkosen” teollisuusmalli 512. (Laukaa)
TVH:lle vuonna 1942 ostettu 7,8-tonninen Svedala-tiehöylä on tehty samannimisellä paikkakunnalla Ruotsissa AB Åbjörn Anderson -nimisellä konepajalla. Höyliä tehtiin Fordsonin, Munktell:in ja Boforsin traktoreista, tässä on moottorina Mersun OM65. Tilavuutta neloskoneessa on 4,85 litraa ja tehoja noin 70 hv. (Oulainen)
TVH:lle vuonna 1942 ostettu 7,8-tonninen Svedala-tiehöylä on tehty samannimisellä paikkakunnalla Ruotsissa AB Åbjörn Anderson -nimisellä konepajalla. Höyliä tehtiin Fordsonin, Munktell:in ja Boforsin traktoreista, tässä on moottorina Mersun OM65. Tilavuutta neloskoneessa on 4,85 litraa ja tehoja noin 70 hv. (Oulainen)
International Payloader H-25B vm.1966 on vaatimattomista mitoistaan huolimatta täysverinen työkone. Moottori on sama 2,5 litran ja 43 hv:n nelonen kuin McCormick 414:ssä tai 434:ssä, voimansiirto on hydrostaattinen kahdella nopeusalueella, työpaino 2,8 tonnia. (Tornio)
International Payloader H-25B vm.1966 on vaatimattomista mitoistaan huolimatta täysverinen työkone. Moottori on sama 2,5 litran ja 43 hv:n nelonen kuin McCormick 414:ssä tai 434:ssä, voimansiirto on hydrostaattinen kahdella nopeusalueella, työpaino 2,8 tonnia. (Tornio)
Etukuormaajat alkoivat yleistyä tosissaan 60-luvun alussa. Suomessakin oli monta pajaa, missä niitä tehtiin, Euroopassa varmaan satoja. Useimmilla traktorivalmistajilla oli vielä omat mallinsa. John Deere-Lanz 500-traktoriin asennettu JD40-kuormain on nostanut sen, minkä traktorin etuakseli on kestänyt. 60-luvun puolivälissä se maksoi 2 100 markkaa, mikä oli viidennes traktorin hinnasta. (Oulainen)
Etukuormaajat alkoivat yleistyä tosissaan 60-luvun alussa. Suomessakin oli monta pajaa, missä niitä tehtiin, Euroopassa varmaan satoja. Useimmilla traktorivalmistajilla oli vielä omat mallinsa. John Deere-Lanz 500-traktoriin asennettu JD40-kuormain on nostanut sen, minkä traktorin etuakseli on kestänyt. 60-luvun puolivälissä se maksoi 2 100 markkaa, mikä oli viidennes traktorin hinnasta. (Oulainen)
Aveling-Barford Calfdozerilla on siirrelty hiiliä laivan ruumassa ja tehty muuta kevyempää puskutyötä. Vuosina 1947–59 tehdyssä ”minipillarissa” oli moottorina bensa- tai dieselkäyttöinen Dorman tai Lister, teholtaan 8–9 hv. Rautaa ei rakenteissa ole säästetty, Calfdozer painaa puolitoista tonnia. (Laukaa)
Aveling-Barford Calfdozerilla on siirrelty hiiliä laivan ruumassa ja tehty muuta kevyempää puskutyötä. Vuosina 1947–59 tehdyssä ”minipillarissa” oli moottorina bensa- tai dieselkäyttöinen Dorman tai Lister, teholtaan 8–9 hv. Rautaa ei rakenteissa ole säästetty, Calfdozer painaa puolitoista tonnia. (Laukaa)
Countyn Fordson Major-pohjaisista telatraktoreista oli saatavana vahvistetut maansiirtomallit. Ensimmäinen ronskimpaan käyttöön varusteltu kone oli vuonna 1954 tullut Mark 3, kuvan CD50 esiteltiin 5 vuotta myöhemmin. Ilman varusteita 4,5-tonnia painavan County CD50:n hinta vuonna 1962 oli 2 050 000 mk, vinssistä ja puskulevystä tuli lisähintaa 1,1 miljoonan edestä. (Oulainen)
Countyn Fordson Major-pohjaisista telatraktoreista oli saatavana vahvistetut maansiirtomallit. Ensimmäinen ronskimpaan käyttöön varusteltu kone oli vuonna 1954 tullut Mark 3, kuvan CD50 esiteltiin 5 vuotta myöhemmin. Ilman varusteita 4,5-tonnia painavan County CD50:n hinta vuonna 1962 oli 2 050 000 mk, vinssistä ja puskulevystä tuli lisähintaa 1,1 miljoonan edestä. (Oulainen)
11,2-tonninen Caterpillar 941B-telajuormaaja, eli raksa, on aloittanut pillariuransa Ruotsin armeijan palveluksessa. 7-litraisessa nelosmoottorissa on tehoa 70 hv. Mallia tehtiin vuosina 1968–81 USA:ssa, Ranskassa ja Japanissa. (Laukaa)
11,2-tonninen Caterpillar 941B-telajuormaaja, eli raksa, on aloittanut pillariuransa Ruotsin armeijan palveluksessa. 7-litraisessa nelosmoottorissa on tehoa 70 hv. Mallia tehtiin vuosina 1968–81 USA:ssa, Ranskassa ja Japanissa. (Laukaa)
Volgogradin ja Pavlodarskin tehtailla vuodesta 1962 lähtien tehty DT-75 lienee maailman eniten valmistettu traktorimalli, 2,5 miljoonan raja rikkoontui jo vuosia sitten. CMD-14-moottori on 4-sylinterinen, tilavuus on 6,33 litraa, tehoja 75 hv/1 700 rpm. Tämä leveätelainen versio on mallia B, mikä tulee sanasta boloto (suo). (Laukaa)
Volgogradin ja Pavlodarskin tehtailla vuodesta 1962 lähtien tehty DT-75 lienee maailman eniten valmistettu traktorimalli, 2,5 miljoonan raja rikkoontui jo vuosia sitten. CMD-14-moottori on 4-sylinterinen, tilavuus on 6,33 litraa, tehoja 75 hv/1 700 rpm. Tämä leveätelainen versio on mallia B, mikä tulee sanasta boloto (suo). (Laukaa)
Allis-Chalmersin telatraktorit tehtiin omalla järeällä tekniikallaan, poikkeuksen teki tämä v.1960 markkinoille tullut malliston pienin HD3, joka muunneltiin maataloustraktorista. 3,5-tonnisen ja 40-hevosvoimaisen HD3:n viimeiset kappaleet valmistuivat 8 vuotta myöhemmin. Meillä niitä markkinoitiin muun muassa metsäojille, mutta tavalliset pyörätraktorit soveltuivat sinne paremmin. Allis-kaivurissa on oma istuimensa, johon siirtyminen aina konetta siirrettäessä saattaa olla hankalaa. (Nurmes)
Allis-Chalmersin telatraktorit tehtiin omalla järeällä tekniikallaan, poikkeuksen teki tämä v.1960 markkinoille tullut malliston pienin HD3, joka muunneltiin maataloustraktorista. 3,5-tonnisen ja 40-hevosvoimaisen HD3:n viimeiset kappaleet valmistuivat 8 vuotta myöhemmin. Meillä niitä markkinoitiin muun muassa metsäojille, mutta tavalliset pyörätraktorit soveltuivat sinne paremmin. Allis-kaivurissa on oma istuimensa, johon siirtyminen aina konetta siirrettäessä saattaa olla hankalaa. (Nurmes)
Allis-Chalmersin telatraktorit tehtiin omalla järeällä tekniikallaan, poikkeuksen teki tämä v.1960 markkinoille tullut malliston pienin HD3, joka muunneltiin maataloustraktorista. 3,5-tonnisen ja 40-hevosvoimaisen HD3:n viimeiset kappaleet valmistuivat 8 vuotta myöhemmin. Meillä niitä markkinoitiin muun muassa metsäojille, mutta tavalliset pyörätraktorit soveltuivat sinne paremmin. Allis-kaivurissa on oma istuimensa, johon siirtyminen aina konetta siirrettäessä saattaa olla hankalaa. (Nurmes)
Allis-Chalmersin telatraktorit tehtiin omalla järeällä tekniikallaan, poikkeuksen teki tämä v.1960 markkinoille tullut malliston pienin HD3, joka muunneltiin maataloustraktorista. 3,5-tonnisen ja 40-hevosvoimaisen HD3:n viimeiset kappaleet valmistuivat 8 vuotta myöhemmin. Meillä niitä markkinoitiin muun muassa metsäojille, mutta tavalliset pyörätraktorit soveltuivat sinne paremmin. Allis-kaivurissa on oma istuimensa, johon siirtyminen aina konetta siirrettäessä saattaa olla hankalaa. (Nurmes)
Ensimmäiset amerikkalaiset Garrett Tree Farmer -juontotraktorit tulivat Ruotsiin vuonna 1961. Ne huomattiin hyviksi koneiksi, ja pari vuotta myöhemmin Kockum aloitti lisenssivalmistuksen. Kockum-
Garrett KL-820 Tree Farmerissa oli 65 hv:n Fordin 592E-moottori, joka on suunnilleen sama kuin Super Majorissa. 5-nopeuksisen synkrolaatikon toimitti ZF, akselit tulivat Timkeniltä. Meillä Tree Farmerit möi Kesko. (Laukaa)
Ensimmäiset amerikkalaiset Garrett Tree Farmer -juontotraktorit tulivat Ruotsiin vuonna 1961. Ne huomattiin hyviksi koneiksi, ja pari vuotta myöhemmin Kockum aloitti lisenssivalmistuksen. Kockum-
Garrett KL-820 Tree Farmerissa oli 65 hv:n Fordin 592E-moottori, joka on suunnilleen sama kuin Super Majorissa. 5-nopeuksisen synkrolaatikon toimitti ZF, akselit tulivat Timkeniltä. Meillä Tree Farmerit möi Kesko. (Laukaa)
Tämän 465 Nuffieldin pellit ovat niin sievässä kuosissa, että niiden alkuperäisyys epäilyttää; metsäajossa kun pakkaa tulemaan arpia. Kuormain on ruotsalaisen Huldtins Verkstads AB:n tekemä Simson Junior. Sama konepaja teki aikanaan Suomessakin kokeiltua siamilais-Nuhvia. Yritys toimii edelleen metsäkonealalla, kourat lienevät tunnetuimpia tuotteita. (Oulainen)
Tämän 465 Nuffieldin pellit ovat niin sievässä kuosissa, että niiden alkuperäisyys epäilyttää; metsäajossa kun pakkaa tulemaan arpia. Kuormain on ruotsalaisen Huldtins Verkstads AB:n tekemä Simson Junior. Sama konepaja teki aikanaan Suomessakin kokeiltua siamilais-Nuhvia. Yritys toimii edelleen metsäkonealalla, kourat lienevät tunnetuimpia tuotteita. (Oulainen)
Metsätyöt otettiin huomioon jo Valmetin ensimmäisten dieselmallien suunnittelussa, maavaraa oli paljon, pohja sileä ja rungossa runsaasti kiinnityspisteitä. Puoliteloilla varustettu 565 selvisi vahvassakin lumessa, mutta oikein kovassa kuormituksessa saattoivat vähennyspyörästöt paukahdella. Kuormain on Keuruun Konepajan tekemä Jukka. (Oulainen)
Metsätyöt otettiin huomioon jo Valmetin ensimmäisten dieselmallien suunnittelussa, maavaraa oli paljon, pohja sileä ja rungossa runsaasti kiinnityspisteitä. Puoliteloilla varustettu 565 selvisi vahvassakin lumessa, mutta oikein kovassa kuormituksessa saattoivat vähennyspyörästöt paukahdella. Kuormain on Keuruun Konepajan tekemä Jukka. (Oulainen)
Lapin suurille savotoille ajettiin hyvinkin pitkien matkojen takaa, traktorimiehiä oli pohjoisen kairoilla jopa Etelä-Pohjanmaan eteläisimmistä pitäjistä. Nivalalainen Tauno Vähäsöyrinki osallistui Lapin keikkoihin tällä Savotta-kuormaimella ja omatekoisella reellä varustetulla Super Majorilla. Keulavinssillä varmistettiin yksikön eteneminen hankalimmissa kohteissa. (Oulainen)
Lapin suurille savotoille ajettiin hyvinkin pitkien matkojen takaa, traktorimiehiä oli pohjoisen kairoilla jopa Etelä-Pohjanmaan eteläisimmistä pitäjistä. Nivalalainen Tauno Vähäsöyrinki osallistui Lapin keikkoihin tällä Savotta-kuormaimella ja omatekoisella reellä varustetulla Super Majorilla. Keulavinssillä varmistettiin yksikön eteneminen hankalimmissa kohteissa. (Oulainen)
Kumipuoliteloissa metallitelat on kiinnitetty joustaviin kumihihnoihin. 1950-luvun alun koneopuksissa todettiin, että niiden kestävyyttä ei vielä riittävästi tunneta, ja sitten kun tunnettiin, ne hävisivät nopeasti markkinoilta. Hinnaltaan kumipuolitelat olivat selkeästi teräksisiä kalliimpia. (Nurmes)
Kumipuoliteloissa metallitelat on kiinnitetty joustaviin kumihihnoihin. 1950-luvun alun koneopuksissa todettiin, että niiden kestävyyttä ei vielä riittävästi tunneta, ja sitten kun tunnettiin, ne hävisivät nopeasti markkinoilta. Hinnaltaan kumipuolitelat olivat selkeästi teräksisiä kalliimpia. (Nurmes)
Tornion seuduilla on varmasti Suomen suurin omatekoisten tela-ajoneuvojen keskittymä. Ruotsin armeijan käyttämiä Bandvagn-alustoja voimansiirtoineen on saanut halvalla, eikä välimatka ole ollut esteenä. Tämä runko-ohjattu ja molemmilla telastoilla vetävä ranganajokone on saanut Mersun moottorin ja ympärilleen UAZ:in pellit. (Tornio)
Tornion seuduilla on varmasti Suomen suurin omatekoisten tela-ajoneuvojen keskittymä. Ruotsin armeijan käyttämiä Bandvagn-alustoja voimansiirtoineen on saanut halvalla, eikä välimatka ole ollut esteenä. Tämä runko-ohjattu ja molemmilla telastoilla vetävä ranganajokone on saanut Mersun moottorin ja ympärilleen UAZ:in pellit. (Tornio)
Tämä Valmetin näköinen traktori on Valmet vain ohjaamonsa osalta, joka on peräisin 604-mallista. Voimansiirto, hydrauliikka ja runko ovat vuoden 1955 Fordson Majorista, 6,2-litrainen GM:n V8-diesel Chevrolet-ambulanssista vuodelta 1990. Konepelti ja muutamat muut osat ovat omaa tuotantoa. (Riihimäki)
Tämä Valmetin näköinen traktori on Valmet vain ohjaamonsa osalta, joka on peräisin 604-mallista. Voimansiirto, hydrauliikka ja runko ovat vuoden 1955 Fordson Majorista, 6,2-litrainen GM:n V8-diesel Chevrolet-ambulanssista vuodelta 1990. Konepelti ja muutamat muut osat ovat omaa tuotantoa. (Riihimäki)
Romulaanista pelastetuista Farmallin, Dyna-Toyotan, Porschen ja Hanomagin osista on syntynyt Koo-peli 2015 -niminen kokoomateos. Traktoria ei ole tarkoitettu työkäyttöön – vaikka se varmasti johonkin askareeseen pystyisikin – vaan masinistitapahtuman katseenvangitsijaksi. (Oulainen)
Romulaanista pelastetuista Farmallin, Dyna-Toyotan, Porschen ja Hanomagin osista on syntynyt Koo-peli 2015 -niminen kokoomateos. Traktoria ei ole tarkoitettu työkäyttöön – vaikka se varmasti johonkin askareeseen pystyisikin – vaan masinistitapahtuman katseenvangitsijaksi. (Oulainen)
ämä Volvon 6-sylinterisellä 150 hv:n D70-moottorilla ja omatekoisella ohjaamolla varustettu International 634 on tehty taidolla ja huolella. Ohjaamo kestää vertailun mihin tahansa tehdastekoiseen 70-luvun lopun tuotteeseen päältä ja sisältä. Tällaisen traktorin tekeminen on varmasti ollut hyvää ja kehittävää ajankulua, mutta samalla siitä on tullut kaupallisessa mielessä arvoton; alkuperäinen 634 noteerattaisiin paljon korkeammalle. (Nurmes)
ämä Volvon 6-sylinterisellä 150 hv:n D70-moottorilla ja omatekoisella ohjaamolla varustettu International 634 on tehty taidolla ja huolella. Ohjaamo kestää vertailun mihin tahansa tehdastekoiseen 70-luvun lopun tuotteeseen päältä ja sisältä. Tällaisen traktorin tekeminen on varmasti ollut hyvää ja kehittävää ajankulua, mutta samalla siitä on tullut kaupallisessa mielessä arvoton; alkuperäinen 634 noteerattaisiin paljon korkeammalle. (Nurmes)
Tämä Volvon 6-sylinterisellä 150 hv:n D70-moottorilla ja omatekoisella ohjaamolla varustettu International 634 on tehty taidolla ja huolella. Ohjaamo kestää vertailun mihin tahansa tehdastekoiseen 70-luvun lopun tuotteeseen päältä ja sisältä. Tällaisen traktorin tekeminen on varmasti ollut hyvää ja kehittävää ajankulua, mutta samalla siitä on tullut kaupallisessa mielessä arvoton; alkuperäinen 634 noteerattaisiin paljon korkeammalle. (Nurmes)
Tämä Volvon 6-sylinterisellä 150 hv:n D70-moottorilla ja omatekoisella ohjaamolla varustettu International 634 on tehty taidolla ja huolella. Ohjaamo kestää vertailun mihin tahansa tehdastekoiseen 70-luvun lopun tuotteeseen päältä ja sisältä. Tällaisen traktorin tekeminen on varmasti ollut hyvää ja kehittävää ajankulua, mutta samalla siitä on tullut kaupallisessa mielessä arvoton; alkuperäinen 634 noteerattaisiin paljon korkeammalle. (Nurmes)
Henkilö- ja kuorma-autoja muunneltiin innokkaasti traktoreiksi etenkin 1930-luvulla. Suomessa oli oikein alalle vihkiytyneitä pajoja, merkittävin toimija lienee ollut Paraisilla Erikssonin konepaja, joka vuosina 193648 kokosi noin 60 enimmäkseen Ford-pohjaista Ideal-traktoria. Nämä vetokoneet on tehty pienemmissä verstaissa: paremmassa maalissa olevan laitteen pohjana on Fordin AA-mallin kuorma-auto vuodelta 1930, pienemmillä etupyörillä varustettu traktori on tehty Fordin A-mallin henkilöautosta, vuosimallia 1928. (Oulainen ja Riihimäki)
Henkilö- ja kuorma-autoja muunneltiin innokkaasti traktoreiksi etenkin 1930-luvulla. Suomessa oli oikein alalle vihkiytyneitä pajoja, merkittävin toimija lienee ollut Paraisilla Erikssonin konepaja, joka vuosina 193648 kokosi noin 60 enimmäkseen Ford-pohjaista Ideal-traktoria. Nämä vetokoneet on tehty pienemmissä verstaissa: paremmassa maalissa olevan laitteen pohjana on Fordin AA-mallin kuorma-auto vuodelta 1930, pienemmillä etupyörillä varustettu traktori on tehty Fordin A-mallin henkilöautosta, vuosimallia 1928. (Oulainen ja Riihimäki)
Henkilö- ja kuorma-autoja muunneltiin innokkaasti traktoreiksi etenkin 1930-luvulla. Suomessa oli oikein alalle vihkiytyneitä pajoja, merkittävin toimija lienee ollut Paraisilla Erikssonin konepaja, joka vuosina 1936–48 kokosi noin 60 enimmäkseen Ford-pohjaista Ideal-traktoria. Nämä vetokoneet on tehty pienemmissä verstaissa: paremmassa maalissa olevan laitteen pohjana on Fordin AA-mallin kuorma-auto vuodelta 1930, pienemmillä etupyörillä varustettu traktori on tehty Fordin A-mallin henkilöautosta, vuosimallia 1928. (Oulainen ja Riihimäki)
Henkilö- ja kuorma-autoja muunneltiin innokkaasti traktoreiksi etenkin 1930-luvulla. Suomessa oli oikein alalle vihkiytyneitä pajoja, merkittävin toimija lienee ollut Paraisilla Erikssonin konepaja, joka vuosina 1936–48 kokosi noin 60 enimmäkseen Ford-pohjaista Ideal-traktoria. Nämä vetokoneet on tehty pienemmissä verstaissa: paremmassa maalissa olevan laitteen pohjana on Fordin AA-mallin kuorma-auto vuodelta 1930, pienemmillä etupyörillä varustettu traktori on tehty Fordin A-mallin henkilöautosta, vuosimallia 1928. (Oulainen ja Riihimäki)
Juurikkaan kylvöön tarvittiin, ja tarvitaan vieläkin, omat erikoiskoneet. Tunnetuimpia kylvökoneita olivat tanskalaiset Selandia ja Avance, tämä on kotimainen Turso (Turengin Sokeritehdas Oy). Hevosvetoisen mallin runkoa voitiin käyttää harana, mutta huipputylsään harvennukseen ei Turso pystynyt, se hoidettiin lapsityövoimalla. (Laukaa)
Juurikkaan kylvöön tarvittiin, ja tarvitaan vieläkin, omat erikoiskoneet. Tunnetuimpia kylvökoneita olivat tanskalaiset Selandia ja Avance, tämä on kotimainen Turso (Turengin Sokeritehdas Oy). Hevosvetoisen mallin runkoa voitiin käyttää harana, mutta huipputylsään harvennukseen ei Turso pystynyt, se hoidettiin lapsityövoimalla. (Laukaa)
Luovuttava leikkuukone on tavallinen niittokone varustettuna luovutusharavilla, jotka pyyhkäisevät keruupöydälle kasautuneet korret lyhteen kokoisiksi kasoiksi. Haravat hoitavat myös kaatokelan virkaa. Koneita oli monta eri merkkiä, tämä International Deering kuului parhaimpiin. (Nurmes)
Luovuttava leikkuukone on tavallinen niittokone varustettuna luovutusharavilla, jotka pyyhkäisevät keruupöydälle kasautuneet korret lyhteen kokoisiksi kasoiksi. Haravat hoitavat myös kaatokelan virkaa. Koneita oli monta eri merkkiä, tämä International Deering kuului parhaimpiin. (Nurmes)
Joskus 1970-luvun puolivälissä, kun tämä Keskon edustama Fahr M600 kiilteli vielä tuliteränä, oli se Suomen kolmanneksi yleisin merkki. MF piti ykköstilaa, Sampo oli kakkonen. Kysytyimpään 8 jalan kokoluokkaan kuuluneessa M600:ssa on Deutzin 3-sylinterinen 60 hv:n moottori, puimuri painaa tyhjiltään 3,4 tonnia. (Hiltulanlahti)
Joskus 1970-luvun puolivälissä, kun tämä Keskon edustama Fahr M600 kiilteli vielä tuliteränä, oli se Suomen kolmanneksi yleisin merkki. MF piti ykköstilaa, Sampo oli kakkonen. Kysytyimpään 8 jalan kokoluokkaan kuuluneessa M600:ssa on Deutzin 3-sylinterinen 60 hv:n moottori, puimuri painaa tyhjiltään 3,4 tonnia. (Hiltulanlahti)
Hinattavien puimureiden myynti loppui vuonna 1971, viimeinen merkki oli Hankkijan edustama ruotsalainen Aros. Ajopuimurit menivät meillä myynnissä ohi jo vuonna 1951, Ruotsissa vasta 13 vuotta myöhemmin. Markkinajohtaja Aroksen pöytä on 1,5-metrinen, kelassa on leveyttä 120 cm. 
Lisävarusteena saatavaan säiliöön on mahtunut 11,5hl. (Hiltulanlahti)
Hinattavien puimureiden myynti loppui vuonna 1971, viimeinen merkki oli Hankkijan edustama ruotsalainen Aros. Ajopuimurit menivät meillä myynnissä ohi jo vuonna 1951, Ruotsissa vasta 13 vuotta myöhemmin. Markkinajohtaja Aroksen pöytä on 1,5-metrinen, kelassa on leveyttä 120 cm. 
Lisävarusteena saatavaan säiliöön on mahtunut 11,5hl. (Hiltulanlahti)
Tehokkaaseen puimaporukkaan kuului 2 kuormantekijää, 2 hevosta tai traktoria kärreineen ja kuskeineen, syöttäjä, säkkimies ja pehkun mättäjä, jos käytettävissä ei ollut lietsoa. Höyryaikaan tarvittiin vielä konetta vahtinut masinisti. Hiltus-Heikin puintinäytöksessä oli aito entisajan tunnelma. Ilmassa oli melua ja pölyä, kahvi- ja ruokatauoilla kertoiltiin muhevia huumorivitsejä. Esa-puimakoneessa on 57 sentin kela, pyörittämässä Nuffield 460. (Hiltulanlahti)
Tehokkaaseen puimaporukkaan kuului 2 kuormantekijää, 2 hevosta tai traktoria kärreineen ja kuskeineen, syöttäjä, säkkimies ja pehkun mättäjä, jos käytettävissä ei ollut lietsoa. Höyryaikaan tarvittiin vielä konetta vahtinut masinisti. Hiltus-Heikin puintinäytöksessä oli aito entisajan tunnelma. Ilmassa oli melua ja pölyä, kahvi- ja ruokatauoilla kertoiltiin muhevia huumorivitsejä. Esa-puimakoneessa on 57 sentin kela, pyörittämässä Nuffield 460. (Hiltulanlahti)
Tehokkaaseen puimaporukkaan kuului 2 kuormantekijää, 2 hevosta tai traktoria kärreineen ja kuskeineen, syöttäjä, säkkimies ja pehkun mättäjä, jos käytettävissä ei ollut lietsoa. Höyryaikaan tarvittiin vielä konetta vahtinut masinisti. Hiltus-Heikin puintinäytöksessä oli aito entisajan tunnelma. Ilmassa oli melua ja pölyä, kahvi- ja ruokatauoilla kertoiltiin muhevia huumorivitsejä. Esa-puimakoneessa on 57 sentin kela, pyörittämässä Nuffield 460. (Hiltulanlahti)
Tehokkaaseen puimaporukkaan kuului 2 kuormantekijää, 2 hevosta tai traktoria kärreineen ja kuskeineen, syöttäjä, säkkimies ja pehkun mättäjä, jos käytettävissä ei ollut lietsoa. Höyryaikaan tarvittiin vielä konetta vahtinut masinisti. Hiltus-Heikin puintinäytöksessä oli aito entisajan tunnelma. Ilmassa oli melua ja pölyä, kahvi- ja ruokatauoilla kertoiltiin muhevia huumorivitsejä. Esa-puimakoneessa on 57 sentin kela, pyörittämässä Nuffield 460. (Hiltulanlahti)
Kirjanoppineet suosittelivat vielä 50-luvun puolivälissä alle 6 peltohehtaarin tiloille raskasta sarvitraktoria, mutta monikaan viljelijä ei moiseen huuhaa-juttuun uskonut. BMB Plow Mate (kyntökaveri) on juuri tuolta ajalta. Englantilaisessa BMB:ssä on JAP:in tai Briggs & Strattonin 6 hv:n 1-sylinterinen bensamoottori, kytkimenä toimii kiristettävä kiilahihna, kone painaa 340 kiloa. (Riihimäki)
Kirjanoppineet suosittelivat vielä 50-luvun puolivälissä alle 6 peltohehtaarin tiloille raskasta sarvitraktoria, mutta monikaan viljelijä ei moiseen huuhaa-juttuun uskonut. BMB Plow Mate (kyntökaveri) on juuri tuolta ajalta. Englantilaisessa BMB:ssä on JAP:in tai Briggs & Strattonin 6 hv:n 1-sylinterinen bensamoottori, kytkimenä toimii kiristettävä kiilahihna, kone painaa 340 kiloa. (Riihimäki)
Missään saman kokoluokan traktorissa ei 60-luvun alkupuolella ollut yhtä paljoa yhtä eteviä ominaisuuksia ja varusteita kuin Zetor 3011:ssa, mutta hyvä traktori pilattiin huolimattomalla loppukokoonpanolla, huonoilla materiaaleilla ja heppoisilla ainevahvuuksilla. Zetor oli vuosikymmenen puoliväliin asti surkeimman traktorin maineessa, kunnes Belarus tuli jakamaan jumbosijaa. Tehoa 3-sylinterisessä Zetorissa on 38 hv, kaksoiskytkin, rattivaihteita on 10 eteen. (Nurmes)
Missään saman kokoluokan traktorissa ei 60-luvun alkupuolella ollut yhtä paljoa yhtä eteviä ominaisuuksia ja varusteita kuin Zetor 3011:ssa, mutta hyvä traktori pilattiin huolimattomalla loppukokoonpanolla, huonoilla materiaaleilla ja heppoisilla ainevahvuuksilla. Zetor oli vuosikymmenen puoliväliin asti surkeimman traktorin maineessa, kunnes Belarus tuli jakamaan jumbosijaa. Tehoa 3-sylinterisessä Zetorissa on 38 hv, kaksoiskytkin, rattivaihteita on 10 eteen. (Nurmes)
Vaikka Super Zetorissa oli muutama varuste, joita ei löytynyt Majorista, eikä Nuffieldista, jotka olivat sen pahimpia kilpailijoita, ei kauppa käynyt samaan tahtiin, vaikka hintakin oli kohdallaan. 1950-luvun lopulla tuotiin vain nelisensataa Superia. Traktorissa on 4,16-litrainen nelosmoottori, teho 42 hv, 5 vaihdetta, paino 2 850 kg. (Nurmes)
Vaikka Super Zetorissa oli muutama varuste, joita ei löytynyt Majorista, eikä Nuffieldista, jotka olivat sen pahimpia kilpailijoita, ei kauppa käynyt samaan tahtiin, vaikka hintakin oli kohdallaan. 1950-luvun lopulla tuotiin vain nelisensataa Superia. Traktorissa on 4,16-litrainen nelosmoottori, teho 42 hv, 5 vaihdetta, paino 2 850 kg. (Nurmes)
Fiatin 50 vuoden takaisen malliuudistuksen toiseksi pienin traktori 315 on meillä harvinaisempi. Merkki ei tuolloin ollut vielä yhtä arvostettu kuin 70- tai 80-luvuilla, vaihteita pidettiin jäykkinä, eikä muitakaan käyttöominaisuuksia noteerattu korkealle. Moottori on 4-sylinterinen 1,9 litran etukammiodiesel. Vaihteita on 6 eteen ja 2 pakkia, Fiat 315 painaa 1 510 kg. (Riihimäki)
Fiatin 50 vuoden takaisen malliuudistuksen toiseksi pienin traktori 315 on meillä harvinaisempi. Merkki ei tuolloin ollut vielä yhtä arvostettu kuin 70- tai 80-luvuilla, vaihteita pidettiin jäykkinä, eikä muitakaan käyttöominaisuuksia noteerattu korkealle. Moottori on 4-sylinterinen 1,9 litran etukammiodiesel. Vaihteita on 6 eteen ja 2 pakkia, Fiat 315 painaa 1 510 kg. (Riihimäki)
Valko-Venäjän Minskissä tehtyjen Belaruksien ohella Konela alkoi vuodesta 1968 lähtien tuoda myös ilmajäähdytteisiä LTZ-40-traktoreita Lipetskin tehtaalta, Venäjältä. Tunnetuin suomalainen LTZ:n omistaja oli Johannes Virolainen, joka sai traktorin lahjaksi ja esiintyi siitä hyvästä mainoksissa. Moottori on 4,16-litrainen, suorasuihkutteinen, teholtaan 46 hv. Nostolaite on neuvostotapaan 2-toiminen. (Riihimäki)
Valko-Venäjän Minskissä tehtyjen Belaruksien ohella Konela alkoi vuodesta 1968 lähtien tuoda myös ilmajäähdytteisiä LTZ-40-traktoreita Lipetskin tehtaalta, Venäjältä. Tunnetuin suomalainen LTZ:n omistaja oli Johannes Virolainen, joka sai traktorin lahjaksi ja esiintyi siitä hyvästä mainoksissa. Moottori on 4,16-litrainen, suorasuihkutteinen, teholtaan 46 hv. Nostolaite on neuvostotapaan 2-toiminen. (Riihimäki)
Ukrainalainen HTZ DT-14, kansankielellä ”Täystuho”, sai Vakolassa heikosti sujuneen testin takia myyntikiellon, joka meni kuitenkin hukkaan, koska mallin valmistus oli tuolloin jo lopetettu. Puolitoista litrainen 1-pyttyinen 4-tahtidiesel käynnistetään bensalla, 4-pykäläisessä vaihteistossa on suunnanvaihtaja ja ryömintä, 14 hv:n traktori painaa 1 555 kiloa. 400:sta vuosina 19957–59 tänne tuodusta Tuhosta on säilynyt yllättävän moni traktori. (Riihimäki)
Ukrainalainen HTZ DT-14, kansankielellä ”Täystuho”, sai Vakolassa heikosti sujuneen testin takia myyntikiellon, joka meni kuitenkin hukkaan, koska mallin valmistus oli tuolloin jo lopetettu. Puolitoista litrainen 1-pyttyinen 4-tahtidiesel käynnistetään bensalla, 4-pykäläisessä vaihteistossa on suunnanvaihtaja ja ryömintä, 14 hv:n traktori painaa 1 555 kiloa. 400:sta vuosina 19957–59 tänne tuodusta Tuhosta on säilynyt yllättävän moni traktori. (Riihimäki)
Hanomag oli 1950-luvun alussa Suomen toiseksi eniten myyty saksalaismerkki. Vuosikymmenen puolivälissä tehdas kiinnostui 2-tahtidieseleistä, mikä ei ollut varsinainen kuningasidea. 60-luvun koittaessa palattiin taas 4-tahteihin, mutta myyntiä ei enää saatu entiselleen. Hanomag R24-mallia tehtiin vuosina 1955–57 noin 4 600 traktoria. Moottori on oma 2-sylinterinen, teholtaan 24 hv. (Riihimäki)
Hanomag oli 1950-luvun alussa Suomen toiseksi eniten myyty saksalaismerkki. Vuosikymmenen puolivälissä tehdas kiinnostui 2-tahtidieseleistä, mikä ei ollut varsinainen kuningasidea. 60-luvun koittaessa palattiin taas 4-tahteihin, mutta myyntiä ei enää saatu entiselleen. Hanomag R24-mallia tehtiin vuosina 1955–57 noin 4 600 traktoria. Moottori on oma 2-sylinterinen, teholtaan 24 hv. (Riihimäki)
Keskolla oli pitkäaikaisia hyviä kokemuksia Fahrin heinäkoneista, niinpä myös traktorit otettiin tuontiohjelmaan heti 50-luvun alussa, mutta niiden määrät jäivät vähäisiksi. Hinta oli kova, eikä tämän Fahr D17-mallin kaltainen traktori soveltunut yhtä monipuoliseen käyttöön kuin vaikka halvempi Ferguson. Moottori on 2-sylinterinen Güldner, vaihteita 5+R. Fahr painaa 1 165 kg. (Oulainen)
Keskolla oli pitkäaikaisia hyviä kokemuksia Fahrin heinäkoneista, niinpä myös traktorit otettiin tuontiohjelmaan heti 50-luvun alussa, mutta niiden määrät jäivät vähäisiksi. Hinta oli kova, eikä tämän Fahr D17-mallin kaltainen traktori soveltunut yhtä monipuoliseen käyttöön kuin vaikka halvempi Ferguson. Moottori on 2-sylinterinen Güldner, vaihteita 5+R. Fahr painaa 1 165 kg. (Oulainen)
Suomen Koneliike toi 50-luvun lopulla kaiketi puolenkymmentä 4-vetoista BTG- HZ D40-maastotraktoria. Näitä 3-pyttyisellä 40 hv:n Deutz-dieselillä ja 6-nopeuksisella suunnanvaihtajavaihteistolla varustettuja koneita kokeiltiin metsätöissä hyvällä menestyksellä, mutta kiinnostus lopahti kovaan hintaan. Ominaisuuksiltaan se oli varmasti siihenastisista 4-vedoista paras. Maavaraa oli hulppeat 52 senttiä, painoa 2 200 kg ja lukot molemmilla akseleilla. (Oulainen)
Suomen Koneliike toi 50-luvun lopulla kaiketi puolenkymmentä 4-vetoista BTG- HZ D40-maastotraktoria. Näitä 3-pyttyisellä 40 hv:n Deutz-dieselillä ja 6-nopeuksisella suunnanvaihtajavaihteistolla varustettuja koneita kokeiltiin metsätöissä hyvällä menestyksellä, mutta kiinnostus lopahti kovaan hintaan. Ominaisuuksiltaan se oli varmasti siihenastisista 4-vedoista paras. Maavaraa oli hulppeat 52 senttiä, painoa 2 200 kg ja lukot molemmilla akseleilla. (Oulainen)
Deutz uudistui 60-luvun puolivälissä, mutta traktoreiden ulkonäköön ei juuri kajottu. 60-hevosvoimaista Deutz D5505:ttä tehtiin vain parin vuoden ajan, minkä jälkeen se korvattiin tehokkaammalla ja paremmin varustellulla D6005:llä. 11 500 markan hinnallaan (vuonna 1966) D5505 oli kilpailukykyinen, mutta siinä ei ollut samanlaista sitkeyttä kuin Fordissa, MF:ssä tai Nuffieldissa. (Tornio)
Deutz uudistui 60-luvun puolivälissä, mutta traktoreiden ulkonäköön ei juuri kajottu. 60-hevosvoimaista Deutz D5505:ttä tehtiin vain parin vuoden ajan, minkä jälkeen se korvattiin tehokkaammalla ja paremmin varustellulla D6005:llä. 11 500 markan hinnallaan (vuonna 1966) D5505 oli kilpailukykyinen, mutta siinä ei ollut samanlaista sitkeyttä kuin Fordissa, MF:ssä tai Nuffieldissa. (Tornio)
Sotien jälkeen Suomeen rantautuneista kymmenestä saksalaismerkistä oli 60-luvun puolivälissä jäljellä enää Deutz. Silloisen malliston pienin traktori oli 1-sylinterinen, 15 hv:n D15, joka 5 220 markan hinnallaan oli myös markkinoiden halvin. Painonsa puolesta (1 000 kg) se sijoittuu ”piikkilangankiristäjäluokkaan”, mutta tekniikka on samaa tasoa kuin isoissa traktoreissa. (Hiltulanlahti)
Sotien jälkeen Suomeen rantautuneista kymmenestä saksalaismerkistä oli 60-luvun puolivälissä jäljellä enää Deutz. Silloisen malliston pienin traktori oli 1-sylinterinen, 15 hv:n D15, joka 5 220 markan hinnallaan oli myös markkinoiden halvin. Painonsa puolesta (1 000 kg) se sijoittuu ”piikkilangankiristäjäluokkaan”, mutta tekniikka on samaa tasoa kuin isoissa traktoreissa. (Hiltulanlahti)
Volvo-BM 2204 on Volvo vain peltiensä, ohjaamonsa ja hydrauliikkansa puolesta, moottori on Perkinsin 4.236, voimansiirto-osat ovat englantilaisesta Internationalista. 60-hevosvoimaiselle traktorille oli 70-luvun lopulla vielä kysyntää, mutta ei niin paljoa, että sitä olisi kannattanut tehdä kokonaan itse. Takavetoisia 2200-malleja tehtiin vuonna 1978–81 yhteensä 1 819 kappaletta, näitä japanilaisella Kimco-nelivedolla varustettuja malleja valmistui 320. (Riihimäki)
Volvo-BM 2204 on Volvo vain peltiensä, ohjaamonsa ja hydrauliikkansa puolesta, moottori on Perkinsin 4.236, voimansiirto-osat ovat englantilaisesta Internationalista. 60-hevosvoimaiselle traktorille oli 70-luvun lopulla vielä kysyntää, mutta ei niin paljoa, että sitä olisi kannattanut tehdä kokonaan itse. Takavetoisia 2200-malleja tehtiin vuonna 1978–81 yhteensä 1 819 kappaletta, näitä japanilaisella Kimco-nelivedolla varustettuja malleja valmistui 320. (Riihimäki)
Monetkin 60-luvun alun traktorit soveltuivat metsätöihin, mutta harva yhtä hyvin kuin 1959–67 tehty BM-Volvo 350 Boxer. Siinä oli vankka runko, isot pyörät, korkea maavara, perävaunukäytön hyvin kestävä nopea ajovoimanotto (10 r/metri) ja suurituottoinen hydraulipumppu. 3-sylinterinen 3,78 litran suorasuihkutusdiesel on 60-hevosvoimainen, parhaat väännöt (25 kpm) saadaan 1 120 kierroksella. (Nurmes)
Monetkin 60-luvun alun traktorit soveltuivat metsätöihin, mutta harva yhtä hyvin kuin 1959–67 tehty BM-Volvo 350 Boxer. Siinä oli vankka runko, isot pyörät, korkea maavara, perävaunukäytön hyvin kestävä nopea ajovoimanotto (10 r/metri) ja suurituottoinen hydraulipumppu. 3-sylinterinen 3,78 litran suorasuihkutusdiesel on 60-hevosvoimainen, parhaat väännöt (25 kpm) saadaan 1 120 kierroksella. (Nurmes)
BM-Volvo 400 Buster on varmasti eräs vahvimmin tehdyistä pikkutraktoreista. Alkuaikoina eivät kestäneet suuremmistakaan traktoreista rakennetut metsäkoneet, mutta Buster-pohjaista Pikku-Nallea muistellaan vieläkin erinomaisen lujana metsätraktorina. Busterissa on sama 3-sylinterinen Perkins kuin MF135:ssä, vaihteita 8+2R, painoa 1 860 kg. Sitä tehtiin välillä 1964–69 yhteensä 22 589 traktoria. (Tornio)
BM-Volvo 400 Buster on varmasti eräs vahvimmin tehdyistä pikkutraktoreista. Alkuaikoina eivät kestäneet suuremmistakaan traktoreista rakennetut metsäkoneet, mutta Buster-pohjaista Pikku-Nallea muistellaan vieläkin erinomaisen lujana metsätraktorina. Busterissa on sama 3-sylinterinen Perkins kuin MF135:ssä, vaihteita 8+2R, painoa 1 860 kg. Sitä tehtiin välillä 1964–69 yhteensä 22 589 traktoria. (Tornio)
Petrolikäyttöinen Volvo T31 ja sen korkeapyöräisempi versio T33 oli myynnissä vuosina 1949–57. Tarjolla oli myös bensamoottori tai Bolinder-Munktellin 3-sylinterinen suorasuihkutusdiesel, joka tuli saataville vuonna 1953. Kaasutinmoottorisia 36 hv:n Volvoja tehtiin kaikkiaan 10 518 traktoria, dieseleitä 12 703. Molemmat versiot saijoko vihreänä Bolinder Munktellina tai punaisena Volvona. (Tornio)
Petrolikäyttöinen Volvo T31 ja sen korkeapyöräisempi versio T33 oli myynnissä vuosina 1949–57. Tarjolla oli myös bensamoottori tai Bolinder-Munktellin 3-sylinterinen suorasuihkutusdiesel, joka tuli saataville vuonna 1953. Kaasutinmoottorisia 36 hv:n Volvoja tehtiin kaikkiaan 10 518 traktoria, dieseleitä 12 703. Molemmat versiot saijoko vihreänä Bolinder Munktellina tai punaisena Volvona. (Tornio)
Vihreässä Bolinder-Munktell BM10:ssä ja punaisessa Volvo T22:ssa ei ole värin lisäksi muuta eroa kuin moottori. BM10:n moottori on 2-sylinterinen ja 2-tahtinen 2,72 litran kuulapää, Volvossa on 2-litrainen petrolinelonen. Vaihteita 5 eteen ja pakki. BM10-mallia, eli Lankkua tehtiin vuosina 194752 yhteensä 6 400 kappaletta, Volvoa samaan aikaan eri versioineen 11 825. (Tornio)
Vihreässä Bolinder-Munktell BM10:ssä ja punaisessa Volvo T22:ssa ei ole värin lisäksi muuta eroa kuin moottori. BM10:n moottori on 2-sylinterinen ja 2-tahtinen 2,72 litran kuulapää, Volvossa on 2-litrainen petrolinelonen. Vaihteita 5 eteen ja pakki. BM10-mallia, eli Lankkua tehtiin vuosina 194752 yhteensä 6 400 kappaletta, Volvoa samaan aikaan eri versioineen 11 825. (Tornio)
Vihreässä Bolinder-Munktell BM10:ssä ja punaisessa Volvo T22:ssa ei ole värin lisäksi muuta eroa kuin moottori. BM10:n moottori on 2-sylinterinen ja 2-tahtinen 2,72 litran kuulapää, Volvossa on 2-litrainen petrolinelonen. Vaihteita 5 eteen ja pakki. BM10-mallia, eli Lankkua tehtiin vuosina 1947–52 yhteensä 6 400 kappaletta, Volvoa samaan aikaan eri versioineen 11 825. (Tornio)
Vihreässä Bolinder-Munktell BM10:ssä ja punaisessa Volvo T22:ssa ei ole värin lisäksi muuta eroa kuin moottori. BM10:n moottori on 2-sylinterinen ja 2-tahtinen 2,72 litran kuulapää, Volvossa on 2-litrainen petrolinelonen. Vaihteita 5 eteen ja pakki. BM10-mallia, eli Lankkua tehtiin vuosina 1947–52 yhteensä 6 400 kappaletta, Volvoa samaan aikaan eri versioineen 11 825. (Tornio)
Lähes kaikki vuoden 1969 heinäkuussa voimaan tulleen turvaohjaamoasetuksen jälkeen tehdyt ohjaamoasennukset onnistuivat huonosti, traktorit kun oli suunniteltu avomallisiksi. Hyvänä esimerkkinä on tämä 4/65 Nuffieldiin istutettu Junkkari. Kapeiden oviaukkojen takia hyttiin nouseminen ja sieltä poistuminen on melkoista pujottelua, näkyvyys on heikkoa ja meteliä runsaasti. Kaikissa tuontimerkeissä oli parin vuoden ajan sama tilanne. (Tornio)
Lähes kaikki vuoden 1969 heinäkuussa voimaan tulleen turvaohjaamoasetuksen jälkeen tehdyt ohjaamoasennukset onnistuivat huonosti, traktorit kun oli suunniteltu avomallisiksi. Hyvänä esimerkkinä on tämä 4/65 Nuffieldiin istutettu Junkkari. Kapeiden oviaukkojen takia hyttiin nouseminen ja sieltä poistuminen on melkoista pujottelua, näkyvyys on heikkoa ja meteliä runsaasti. Kaikissa tuontimerkeissä oli parin vuoden ajan sama tilanne. (Tornio)
Nuffieldia sai 4-vetoisenakin, varhaisin versio oli ”Kempsun” etuakselista sovellettu Cantatore, joita varusteltiin Suomessakin, myöhemmät isopyöräiset mallit valmisti englantilainen Bray. Ne oli tarkoitettu vaihtoehdoiksi Fordson- ja myöhemmin Ford-pohjaisille Manuel- ja County-malleille. Tekniikaltaan Cantatoret ja Brayt olivat vähintään kilpailijoidensa veroisia, ehkä parempiakin. (Oulainen)
Nuffieldia sai 4-vetoisenakin, varhaisin versio oli ”Kempsun” etuakselista sovellettu Cantatore, joita varusteltiin Suomessakin, myöhemmät isopyöräiset mallit valmisti englantilainen Bray. Ne oli tarkoitettu vaihtoehdoiksi Fordson- ja myöhemmin Ford-pohjaisille Manuel- ja County-malleille. Tekniikaltaan Cantatoret ja Brayt olivat vähintään kilpailijoidensa veroisia, ehkä parempiakin. (Oulainen)
Kolmos- ja varsinkin nelos-Nuffieldit tekivät meillä kauppansa niin hyvin, että se oli vielä 60-luvun puolivälissä neljänneksi eniten myyty merkki. Nuffieldia käytettiin paljon urakointiin ja etenkin kaivureiden peruskoneena, mihin tarkoitukseen se soveltui eräässä vaiheessa paremmin kuin yksikään muu merkki. Edessä olevaa 3-sylinteristä Universal Three -mallia tehtiin 1957–61, keskimmäistä 4/60 Nuffieldia 1961–63 ja takimmaisia ”peltinokka”-malleja 1967–69. (Joensuu)
Kolmos- ja varsinkin nelos-Nuffieldit tekivät meillä kauppansa niin hyvin, että se oli vielä 60-luvun puolivälissä neljänneksi eniten myyty merkki. Nuffieldia käytettiin paljon urakointiin ja etenkin kaivureiden peruskoneena, mihin tarkoitukseen se soveltui eräässä vaiheessa paremmin kuin yksikään muu merkki. Edessä olevaa 3-sylinteristä Universal Three -mallia tehtiin 1957–61, keskimmäistä 4/60 Nuffieldia 1961–63 ja takimmaisia ”peltinokka”-malleja 1967–69. (Joensuu)
David Brownin lippulaiva 1970-luvun lopulla oli neliportaisella Hydra-Shift-pikavaihteella ja turbolla varustettu 91 hv:n 1412. Kahdella planeettavaihteella ja nelinopeuksella ryhmävaihteistolla toteutetussa voimansiirrossa on 12 eteen ja 4 pakkia. Kytkintä tarvitaan vain ryhmältä toiselle vaihdettaessa. Ohjaamo on tanskalainen Sekura. (Riihimäki)
David Brownin lippulaiva 1970-luvun lopulla oli neliportaisella Hydra-Shift-pikavaihteella ja turbolla varustettu 91 hv:n 1412. Kahdella planeettavaihteella ja nelinopeuksella ryhmävaihteistolla toteutetussa voimansiirrossa on 12 eteen ja 4 pakkia. Kytkintä tarvitaan vain ryhmältä toiselle vaihdettaessa. Ohjaamo on tanskalainen Sekura. (Riihimäki)
David Brown vaihtoi traktoreidensa ulkonäköä vuonna 1965. Taavetit maalattiin amerikkalaisen jälleenmyyjän toivomuksesta heidän edustamiensa Bolens-puutarhatraktoreiden sävyillä. Voimansiirtoon ja hydrauliikkaan oli tehty muutoksia jo aiemmin. 58-hevosvoimainen ja 2 200-kiloinen David Brown 990 oli ensi alkuun suurin malli, vuonna 1966 sen sai omakseen 10 500 markalla. (Riihimäki)
David Brown vaihtoi traktoreidensa ulkonäköä vuonna 1965. Taavetit maalattiin amerikkalaisen jälleenmyyjän toivomuksesta heidän edustamiensa Bolens-puutarhatraktoreiden sävyillä. Voimansiirtoon ja hydrauliikkaan oli tehty muutoksia jo aiemmin. 58-hevosvoimainen ja 2 200-kiloinen David Brown 990 oli ensi alkuun suurin malli, vuonna 1966 sen sai omakseen 10 500 markalla. (Riihimäki)
David Brownin viimeiseen punaiseen mallistoon kuuluivat vuonna 1961 myyntiin tulleet 880 ja 990. Vuonna 1964 sarja täydentyi 3-sylinterisellä 770:llä, samaan aikaan 880:n nelonenkin vaihtui kolmeen pyttyyn. 880:n ja 990:n teholukemat olivat ennen valmistuksen päättymistä (1965) SAE-hevosvoimina 47 ja 58. Taavettiin sai myös 12-nopeuksisen vaihteiston, jolloin tyyppinä oli AS Implematic. (Oulainen)
David Brownin viimeiseen punaiseen mallistoon kuuluivat vuonna 1961 myyntiin tulleet 880 ja 990. Vuonna 1964 sarja täydentyi 3-sylinterisellä 770:llä, samaan aikaan 880:n nelonenkin vaihtui kolmeen pyttyyn. 880:n ja 990:n teholukemat olivat ennen valmistuksen päättymistä (1965) SAE-hevosvoimina 47 ja 58. Taavettiin sai myös 12-nopeuksisen vaihteiston, jolloin tyyppinä oli AS Implematic. (Oulainen)
Tämä traktori tunnetaan meillä David Brownin 900-mallina, mutta Ruotsissa se on David Brown 40D. Ensimmäisiin jakajapumpulla varustettuihin traktoreihin kuuluvassa Taavetissa on 40 hv:n 4-sylinterinen suorasuihkutusdiesel, 6-nopeuksinen kertojavaihteisto ja tehoon nähden sopiva 1 890 kilon työpaino. Sitä tehtiin 
13 770 kappaletta välillä 1956–58. (Tornio)
Tämä traktori tunnetaan meillä David Brownin 900-mallina, mutta Ruotsissa se on David Brown 40D. Ensimmäisiin jakajapumpulla varustettuihin traktoreihin kuuluvassa Taavetissa on 40 hv:n 4-sylinterinen suorasuihkutusdiesel, 6-nopeuksinen kertojavaihteisto ja tehoon nähden sopiva 1 890 kilon työpaino. Sitä tehtiin 
13 770 kappaletta välillä 1956–58. (Tornio)
Englantilainen International 634 oli viimeinen lenkki ketjussa, joka alkoi ennen sotia esitellyistä Farmall- ja Deering-malleista M ja W6. Vuosina 1969–72 tehdyssä 634:ssä ei ole juuri mitään yhteistä ”esi-isiensä” kanssa, puolenkymmenen uudistuksen myötä tekniikka oli vaihtunut kokonaan. Huomattavan pitkäiskuinen (104,8 mm x 133,4mm) 4,6 litran etukammiodiesel oli hyvin sitkeä, 34,5 kpm:n vääntö saatiin 1 200 kierroksella. (Riihimäki)
Englantilainen International 634 oli viimeinen lenkki ketjussa, joka alkoi ennen sotia esitellyistä Farmall- ja Deering-malleista M ja W6. Vuosina 1969–72 tehdyssä 634:ssä ei ole juuri mitään yhteistä ”esi-isiensä” kanssa, puolenkymmenen uudistuksen myötä tekniikka oli vaihtunut kokonaan. Huomattavan pitkäiskuinen (104,8 mm x 133,4mm) 4,6 litran etukammiodiesel oli hyvin sitkeä, 34,5 kpm:n vääntö saatiin 1 200 kierroksella. (Riihimäki)
Internationalin Länsi-Saksan mallistoa myytiin Suomessa koko 50-luvun ajan, mutta samankokoisia brittimalleja huomattavasti kalliimpina niiden menekki oli heikkoa. 3-sylinterinen Farmall D-320 oli Neussin tehtaiden valikoimissa vuosina 1956–62. Teholtaan 19-hevosvoimainen ja 5-vaihteinen D-320 painaa suunnilleen 1 300 kg. (Tornio)
Internationalin Länsi-Saksan mallistoa myytiin Suomessa koko 50-luvun ajan, mutta samankokoisia brittimalleja huomattavasti kalliimpina niiden menekki oli heikkoa. 3-sylinterinen Farmall D-320 oli Neussin tehtaiden valikoimissa vuosina 1956–62. Teholtaan 19-hevosvoimainen ja 5-vaihteinen D-320 painaa suunnilleen 1 300 kg. (Tornio)
McCormick B414:ssä ei ollut pienempään B275:een verrattuna juuri muuta eroa kuin isompi poraus ja 8 hv:aa suurempi teho, mutta pelleiltään ne olivat kokonaan erinäköisiä. Vuonna 1962 markkinoille tulleessa B414:ssä oli 2,5-litrainen 43 hv:n etukammiodiesel, vaihteistossa on välityksiä 8+2. Vuonna 1966 traktori on maksanut 9 350 mk, eli suunnilleen saman kuin sen kilpailijat MF135 ja Ford 3000. (Nurmes)
McCormick B414:ssä ei ollut pienempään B275:een verrattuna juuri muuta eroa kuin isompi poraus ja 8 hv:aa suurempi teho, mutta pelleiltään ne olivat kokonaan erinäköisiä. Vuonna 1962 markkinoille tulleessa B414:ssä oli 2,5-litrainen 43 hv:n etukammiodiesel, vaihteistossa on välityksiä 8+2. Vuonna 1966 traktori on maksanut 9 350 mk, eli suunnilleen saman kuin sen kilpailijat MF135 ja Ford 3000. (Nurmes)
John Deeren ensimmäinen v.1960 esitelty saksalaismallisto ei vakuuttanut, mutta vuosikymmenen puolivälissä valmistunut 10-sarja oli jo paljon parempi. Suurimman John Deere 710:n suorasuihkutteisessa nelosessa on 57 hv, vaihteita 10+3R, 2-nopeuksinen voa  ja kaksoiskytkin. 11 900 mk vuonna 1966 maksanut JD 710 painaa 
2 250 kg. (Riihimäki)
John Deeren ensimmäinen v.1960 esitelty saksalaismallisto ei vakuuttanut, mutta vuosikymmenen puolivälissä valmistunut 10-sarja oli jo paljon parempi. Suurimman John Deere 710:n suorasuihkutteisessa nelosessa on 57 hv, vaihteita 10+3R, 2-nopeuksinen voa ja kaksoiskytkin. 11 900 mk vuonna 1966 maksanut JD 710 painaa 
2 250 kg. (Riihimäki)
John Deere M oli merkin ensimmäisiä pystysylinterisiä traktoreita, jolla korvattiin vuodesta 1947 lähtien niin ikään pystysylinterinen pikkutraktori LA ja makaavasylinterinen H. 2-sylinterinen bensamoottori on 1,65-litrainen ja 21-hevosvoimainen, vaihteita on 4 eteen ja pakki. Kuvan riviviljelymallinen MT painaa suunnilleen 300 kiloa perusversiota enemmän eli 1 450 kg. (Oulainen)
John Deere M oli merkin ensimmäisiä pystysylinterisiä traktoreita, jolla korvattiin vuodesta 1947 lähtien niin ikään pystysylinterinen pikkutraktori LA ja makaavasylinterinen H. 2-sylinterinen bensamoottori on 1,65-litrainen ja 21-hevosvoimainen, vaihteita on 4 eteen ja pakki. Kuvan riviviljelymallinen MT painaa suunnilleen 300 kiloa perusversiota enemmän eli 1 450 kg. (Oulainen)
Amerikkalainen John Deere ja saksalainen Lanz olivat 1800-luvun puolivälissä aloittaneita maatalouskonevalmistajia, joiden traktorituotanto alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin omaksutuille tekniikoille oltiin turhan uskollisia; Lanz teki vielä 50-luvulla 1-sylinterisiä kuulapäätraktoreita, John Deere puolestaan uskoi vakaasti 2-sylinterisiin makaaviin kaasutinmoottoreihin, ensimmäinen diesel tehtiin vasta vuonna 1949. Nämä kaksi legendaarista merkkiä yhdistyivät vuonna 1956 ja pian esiteltiin huippumoderni yhteinen mallisto. (Oulainen)
Amerikkalainen John Deere ja saksalainen Lanz olivat 1800-luvun puolivälissä aloittaneita maatalouskonevalmistajia, joiden traktorituotanto alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tuolloin omaksutuille tekniikoille oltiin turhan uskollisia; Lanz teki vielä 50-luvulla 1-sylinterisiä kuulapäätraktoreita, John Deere puolestaan uskoi vakaasti 2-sylinterisiin makaaviin kaasutinmoottoreihin, ensimmäinen diesel tehtiin vasta vuonna 1949. Nämä kaksi legendaarista merkkiä yhdistyivät vuonna 1956 ja pian esiteltiin huippumoderni yhteinen mallisto. (Oulainen)
Ford 5000 sai lisähevosvoimia vuonna 1968 malliuudistuksessa. Isomman porauksen ja muutaman muun muutoksen avulla tehot nousivat 83 SAE -hevosvoimaan. Samalla muotoilu vaihtui kulmikkaammaksi. Seuraavana vuotena uudet traktorit piti varustaa turvaohjaamoilla tai -kehikoilla. Fordeissa käytettiin aluksi jälkiasennettuja ohjaamoita, omat valkeakattoiset Fieco-ohjaamot tulivat pari vuotta myöhemmin. (Oulainen)
Ford 5000 sai lisähevosvoimia vuonna 1968 malliuudistuksessa. Isomman porauksen ja muutaman muun muutoksen avulla tehot nousivat 83 SAE -hevosvoimaan. Samalla muotoilu vaihtui kulmikkaammaksi. Seuraavana vuotena uudet traktorit piti varustaa turvaohjaamoilla tai -kehikoilla. Fordeissa käytettiin aluksi jälkiasennettuja ohjaamoita, omat valkeakattoiset Fieco-ohjaamot tulivat pari vuotta myöhemmin. (Oulainen)
Haminalainen Orasvuon konepaja asensi vuosina 1967–68 Ford 5000-traktoreihin 6-sylinterisiä Ford 2704E-teollisuusmoottoreita, jolloin teholukemaksi tuli 113 hv. Maahantuojan toimeksiannosta varusteltuja OK6-Fordeja valmistui yhteensä 12 koneen verran. Turvaohjaamo kuului valinnaisvarusteisiin. (Riihimäki)
Haminalainen Orasvuon konepaja asensi vuosina 1967–68 Ford 5000-traktoreihin 6-sylinterisiä Ford 2704E-teollisuusmoottoreita, jolloin teholukemaksi tuli 113 hv. Maahantuojan toimeksiannosta varusteltuja OK6-Fordeja valmistui yhteensä 12 koneen verran. Turvaohjaamo kuului valinnaisvarusteisiin. (Riihimäki)
Uuden Ford-malliston lippulaiva oli Super Majorin tilalle tullut Ford 5000. Päinvastoin kuin pienemmissä malleissa, 5000:ssa ei ollut värin lisäksi muuta yhteistä edeltäjäänsä. Se oli rakenteiltaan hyvin järeä, minkä ansiosta se oli suosittu kaivureiden, kuormaajien ja metsäkoneiden alusta, mutta sen 64 hv:n moottoriin ei oltu raskaammassa käytössä tyytyväisiä. (Riihimäki)
Uuden Ford-malliston lippulaiva oli Super Majorin tilalle tullut Ford 5000. Päinvastoin kuin pienemmissä malleissa, 5000:ssa ei ollut värin lisäksi muuta yhteistä edeltäjäänsä. Se oli rakenteiltaan hyvin järeä, minkä ansiosta se oli suosittu kaivureiden, kuormaajien ja metsäkoneiden alusta, mutta sen 64 hv:n moottoriin ei oltu raskaammassa käytössä tyytyväisiä. (Riihimäki)
Fordin vuoden 1964 malliuudistuksessa Amerikan Fordit ja englantilaiset Dextat korvattiin Ford 2000- ja 3000 -traktoreilla. 3-sylinteriset moottorit olivat uusia, 2000:ssa 2 590 cm³ ja 3000:ssa 2 868 cm³, mutta voimansiirrosta löytyi Dextoista tuttuja rakenteita. 6-vaihteisesta 34 hv:n Ford 2000:sta tehtiin tarkoituksella köyhemmin varusteltu halpamalli. (Riihimäki)
Fordin vuoden 1964 malliuudistuksessa Amerikan Fordit ja englantilaiset Dextat korvattiin Ford 2000- ja 3000 -traktoreilla. 3-sylinteriset moottorit olivat uusia, 2000:ssa 2 590 cm³ ja 3000:ssa 2 868 cm³, mutta voimansiirrosta löytyi Dextoista tuttuja rakenteita. 6-vaihteisesta 34 hv:n Ford 2000:sta tehtiin tarkoituksella köyhemmin varusteltu halpamalli. (Riihimäki)
Majorin vaihtoehtona oli kevyempi ja ketterämpi Dexta. 40 hv:n Super Dexta tuli myyntiin loppukeväällä 1962. Moottori oli rivityypistä Simms-ruiskutuspumppua lukuun ottamatta sama 3-sylinterinen Perkins, jota käytettiin MF35:ssä. Muussa tekniikassa oli enemmän eroa, mutta ominaisuuksiltaan ne olivat pitkälti samanlaisia. (Hiltulanlahti)
Majorin vaihtoehtona oli kevyempi ja ketterämpi Dexta. 40 hv:n Super Dexta tuli myyntiin loppukeväällä 1962. Moottori oli rivityypistä Simms-ruiskutuspumppua lukuun ottamatta sama 3-sylinterinen Perkins, jota käytettiin MF35:ssä. Muussa tekniikassa oli enemmän eroa, mutta ominaisuuksiltaan ne olivat pitkälti samanlaisia. (Hiltulanlahti)
Kun tämä Power Major oli uusi, oli Fordson Suomen eniten myyty traktori. Vuonna 1959 myytiin yhteensä 4 009 Power Majoria ja Dextaa, mikä oli kaikkien merkkien siihenastinen ennätys. Pari vuotta myöhemmin tuotiin 5 169 Fordsonia, joista rekisteröitiin 4 927 traktoria. Powerissa oli aiempaa Majoria tehokkaampi moottori (52 hv) ja nostolaite, vahvistettu voimansiirto, pehmustettu istuin ja erilainen mittaristo. (Joensuu)
Kun tämä Power Major oli uusi, oli Fordson Suomen eniten myyty traktori. Vuonna 1959 myytiin yhteensä 4 009 Power Majoria ja Dextaa, mikä oli kaikkien merkkien siihenastinen ennätys. Pari vuotta myöhemmin tuotiin 5 169 Fordsonia, joista rekisteröitiin 4 927 traktoria. Powerissa oli aiempaa Majoria tehokkaampi moottori (52 hv) ja nostolaite, vahvistettu voimansiirto, pehmustettu istuin ja erilainen mittaristo. (Joensuu)
Kumipyöräinen Fordson esiteltiin Suomessa vuonna 1936. Ne nostivat hintaa 30 prosentilla, niinpä useimmat valitsivat edelleen rautapyörät, huippunopeuskin kun oli vaatimattomat 7 km/h. Tämän Fordson N:n vanteet eivät ole alkuperäiset, niiden kuuluisi olla valua edessä ja takana, mutta hyväkuntoisissa takarenkaissa on aikakauteen sopiva kuvio, ja ne ovat nykyään harvinaista kokoa 11.25 x 24. (Nurmes)
Kumipyöräinen Fordson esiteltiin Suomessa vuonna 1936. Ne nostivat hintaa 30 prosentilla, niinpä useimmat valitsivat edelleen rautapyörät, huippunopeuskin kun oli vaatimattomat 7 km/h. Tämän Fordson N:n vanteet eivät ole alkuperäiset, niiden kuuluisi olla valua edessä ja takana, mutta hyväkuntoisissa takarenkaissa on aikakauteen sopiva kuvio, ja ne ovat nykyään harvinaista kokoa 11.25 x 24. (Nurmes)
Oranssi Fordson N oli ennen sotia Suomen eniten myyty traktorimalli. Sitä tuotiin vuosina 1938–39 yhteensä 2 026 kappaletta, aiempaa tummansinistä N-mallia tuli vuodesta 1933 lähtien 1 668 traktoria. Fordsonin valtteja olivat sen kolmanneksen kilpailijoita huokeampi hinta, yksinkertainen tekniikka ja vahva piirimyyjäverkosto. Jäätynyt lohko ja takapyörien kivikoissa hajonneet piikit olivat yleisiä vammoja, tässä koneessa on molemmat viat. (Laukaa)
Oranssi Fordson N oli ennen sotia Suomen eniten myyty traktorimalli. Sitä tuotiin vuosina 1938–39 yhteensä 2 026 kappaletta, aiempaa tummansinistä N-mallia tuli vuodesta 1933 lähtien 1 668 traktoria. Fordsonin valtteja olivat sen kolmanneksen kilpailijoita huokeampi hinta, yksinkertainen tekniikka ja vahva piirimyyjäverkosto. Jäätynyt lohko ja takapyörien kivikoissa hajonneet piikit olivat yleisiä vammoja, tässä koneessa on molemmat viat. (Laukaa)
Valmetin suuremmissa malleissa 700, 900 ja 1100 oli kiinteät turvaohjaamot, mutta pienimmän Valmet 500:n sai ennen heinäkuuta 1969 myös avomallisena. 500:ssa oli edeltäjäänsä 565:een verrattuna pari hevosvoimaa vahvempi moottori, 15 % hitaammat vähennyspyörästöt, kuivat levyjarrut ja leveämmät, turvaohjaamokäyttöä varten vahvistetut lokasuojat. (Nurmes)
Valmetin suuremmissa malleissa 700, 900 ja 1100 oli kiinteät turvaohjaamot, mutta pienimmän Valmet 500:n sai ennen heinäkuuta 1969 myös avomallisena. 500:ssa oli edeltäjäänsä 565:een verrattuna pari hevosvoimaa vahvempi moottori, 15 % hitaammat vähennyspyörästöt, kuivat levyjarrut ja leveämmät, turvaohjaamokäyttöä varten vahvistetut lokasuojat. (Nurmes)
Prototyyppinä vuonna 1963 esitelty Valmet 80 ja seuraavana vuotena valmistunut tuotantomalli 864 tehtiin TVH:n ja urakoitsijoiden toivomuksesta. Maataloudessa ei tällaisia 80-hevosvoimaisia ja 3 tonnin painoisia traktoreita vielä paljoa tarvittu. Valmetin tekemiä 864-mallissa oli vain nelosmoottori, nostolaite ja pellit, voimansiirto tuli Casen 800-mallin traktoreista. (Riihimäki)
Prototyyppinä vuonna 1963 esitelty Valmet 80 ja seuraavana vuotena valmistunut tuotantomalli 864 tehtiin TVH:n ja urakoitsijoiden toivomuksesta. Maataloudessa ei tällaisia 80-hevosvoimaisia ja 3 tonnin painoisia traktoreita vielä paljoa tarvittu. Valmetin tekemiä 864-mallissa oli vain nelosmoottori, nostolaite ja pellit, voimansiirto tuli Casen 800-mallin traktoreista. (Riihimäki)
Valmet 33D oli vuonna 1957 markkinoille tullessaan pahasti keskeneräinen. 3-sylinterisessä suorasuihkutusmoottorissa ei ollut vikaa, mutta voimansiirto ja hydrauliikka vaativat lisäkehitystä. Muutamassa vuodessa diesel-Valmetista tuli varteenotettava vaihtoehto monelle tuontimerkille. Vuonna 1968 esitelty Valmet 500 päätti 3-sylinteristen ensimmäisen aikakauden. (Oulainen)
Valmet 33D oli vuonna 1957 markkinoille tullessaan pahasti keskeneräinen. 3-sylinterisessä suorasuihkutusmoottorissa ei ollut vikaa, mutta voimansiirto ja hydrauliikka vaativat lisäkehitystä. Muutamassa vuodessa diesel-Valmetista tuli varteenotettava vaihtoehto monelle tuontimerkille. Vuonna 1968 esitelty Valmet 500 päätti 3-sylinteristen ensimmäisen aikakauden. (Oulainen)
Kotimaisen Takran elinkaari jäi lyhyeksi, sitä tehtiin 776 traktorin verran 1951–54. Tekniikka ei ollut nolompaa kuin ulkolaisissa kilpailijoissa, 26-hevosvoimaisena ja 1 740-kiloisena se oli käypäisen kokoinenkin, mutta kalliin amerikkalaisen Waukeshan petrolimoottorin ja runsaan käsityön takia se ei menestynyt hintakilpailussa. (Joensuu)
Kotimaisen Takran elinkaari jäi lyhyeksi, sitä tehtiin 776 traktorin verran 1951–54. Tekniikka ei ollut nolompaa kuin ulkolaisissa kilpailijoissa, 26-hevosvoimaisena ja 1 740-kiloisena se oli käypäisen kokoinenkin, mutta kalliin amerikkalaisen Waukeshan petrolimoottorin ja runsaan käsityön takia se ei menestynyt hintakilpailussa. (Joensuu)
Runko-ohjattu MF1200 oli valmistumisvuotenaan 1972 valtavan suuri traktori. Hankkijakin toi Suomeen yhden esittelykappaleen, vaikka tälle 106-hevosvoimaiselle ja päälle 5 tonnia painavalle koneelle ei ollut juurikaan kysyntää. 5,8-litrainen kuutosmoottori on sama kuin MF1100-traktorissa ja MF520-puimurissa, Opico-turbolla on saatu kymmenkunta lisähevosvoimaa. Käytettyjen koneiden tuonnin helpotuttua MF 1200-traktoreita tuotiin kymmeniä kappaleita. (Riihimäki)
Runko-ohjattu MF1200 oli valmistumisvuotenaan 1972 valtavan suuri traktori. Hankkijakin toi Suomeen yhden esittelykappaleen, vaikka tälle 106-hevosvoimaiselle ja päälle 5 tonnia painavalle koneelle ei ollut juurikaan kysyntää. 5,8-litrainen kuutosmoottori on sama kuin MF1100-traktorissa ja MF520-puimurissa, Opico-turbolla on saatu kymmenkunta lisähevosvoimaa. Käytettyjen koneiden tuonnin helpotuttua MF 1200-traktoreita tuotiin kymmeniä kappaleita. (Riihimäki)
Syyskuussa 1977 Englannissa voimaan tulleet ohjaamojen melurajoitukset panivat vauhtia brittimerkkien ohjaamohankkeisiin. Massey–Fergusonin vuotta aiemmin valmistuneessa 500-sarjassa oli kiinteät tehtaalla asennetut ohjaamot ja uusi muotoilu, mutta tekniikassa ei ollut merkittäviä uutuuksia. 66 DIN-hevosvoimainen MF575 oli englantilaisen malliston toiseksi suurin traktori. (Tornio)
Syyskuussa 1977 Englannissa voimaan tulleet ohjaamojen melurajoitukset panivat vauhtia brittimerkkien ohjaamohankkeisiin. Massey–Fergusonin vuotta aiemmin valmistuneessa 500-sarjassa oli kiinteät tehtaalla asennetut ohjaamot ja uusi muotoilu, mutta tekniikassa ei ollut merkittäviä uutuuksia. 66 DIN-hevosvoimainen MF575 oli englantilaisen malliston toiseksi suurin traktori. (Tornio)
Massey-Ferguson 165S oli myynnissä vuoteen 1978 asti, vaikka 100-sarjan korvanneet uudet mallit olivat tulleet saataville jo pari vuotta aiemmin. 165:llä oli hyvä maine ja uuden sarjan saman tehoista mallia halvempana sillä riitti kysyntää. Suomessa asennettu Palmu-ohjaamo ei ollut MF:n tehdasohjaamon veroinen, mutta kuitenkin hiljainen ja lämpimän pitävä. (Nurmes)
Massey-Ferguson 165S oli myynnissä vuoteen 1978 asti, vaikka 100-sarjan korvanneet uudet mallit olivat tulleet saataville jo pari vuotta aiemmin. 165:llä oli hyvä maine ja uuden sarjan saman tehoista mallia halvempana sillä riitti kysyntää. Suomessa asennettu Palmu-ohjaamo ei ollut MF:n tehdasohjaamon veroinen, mutta kuitenkin hiljainen ja lämpimän pitävä. (Nurmes)
”Näöltään nätti, jäljiltään jätti”, mainostettiin vuoden 1962 toivetraktoriksi kehuttua Massey–Ferguson 25:ttä, mutta tämä ranskalaisen ”Pikkuharmaan” seuraaja osoittautui paljon brittimalleja heikommaksi. Moottori on Perkinsin 1,75-litrainen nelonen, vaihteita 8+2R, traktori painaa 1270 kg. (Nurmes)
”Näöltään nätti, jäljiltään jätti”, mainostettiin vuoden 1962 toivetraktoriksi kehuttua Massey–Ferguson 25:ttä, mutta tämä ranskalaisen ”Pikkuharmaan” seuraaja osoittautui paljon brittimalleja heikommaksi. Moottori on Perkinsin 1,75-litrainen nelonen, vaihteita 8+2R, traktori painaa 1270 kg. (Nurmes)
Massey-Ferguson 65:n tullessa myyntiin vuonna 1958, sitä mainostettiin suurtraktoriksi, mitä se 50-hevosvoimallaan olikin. Tuohon aikaan Suomen markkinoilla olleista reilusta 60 traktorimallista vain viidessä oli enemmän tehoa. Perkinsin etukammiodiesel vaihtui hieman tilavampaan suorasuihkuun vuonna 1961, jolloin teholukemaksi saatiin peräti 62 hv. (Nurmes)
Massey-Ferguson 65:n tullessa myyntiin vuonna 1958, sitä mainostettiin suurtraktoriksi, mitä se 50-hevosvoimallaan olikin. Tuohon aikaan Suomen markkinoilla olleista reilusta 60 traktorimallista vain viidessä oli enemmän tehoa. Perkinsin etukammiodiesel vaihtui hieman tilavampaan suorasuihkuun vuonna 1961, jolloin teholukemaksi saatiin peräti 62 hv. (Nurmes)
6-vaihteinen, 35-hevosvoimainen Ferguson 35 tuli vuonna 1956 valmiille markkinoille, suomalaisilla oli tuolloin kokemuksia jo 12 500 Fergusonista ja harvemmalla Fergu-miehellä oli syytä moitteisiin. Standardin nelosdiesel saattoi joskus käynnistyä laiskasti, mutta muuten 35 kuului aikansa huipputraktoreihin. (Joensuu)
6-vaihteinen, 35-hevosvoimainen Ferguson 35 tuli vuonna 1956 valmiille markkinoille, suomalaisilla oli tuolloin kokemuksia jo 12 500 Fergusonista ja harvemmalla Fergu-miehellä oli syytä moitteisiin. Standardin nelosdiesel saattoi joskus käynnistyä laiskasti, mutta muuten 35 kuului aikansa huipputraktoreihin. (Joensuu)
Kevyet sääsuojat yleistyivät 50-luvun lopulla, ja niitä tehtiin kymmenissä pikkupajoissa etenkin Pohjanmaalla. Tätä tuulisuojaa Farming Oy on myynyt hintaan 14 700 markkaa, vanerinen umpiohjaamo on kustantanut 5 000 mk enemmän. Samaan hintaan ovat tulleet moottorin sivupellit, joilla on saatu jalkatilaan lämmintä ilmaa. (Oulainen)
Kevyet sääsuojat yleistyivät 50-luvun lopulla, ja niitä tehtiin kymmenissä pikkupajoissa etenkin Pohjanmaalla. Tätä tuulisuojaa Farming Oy on myynyt hintaan 14 700 markkaa, vanerinen umpiohjaamo on kustantanut 5 000 mk enemmän. Samaan hintaan ovat tulleet moottorin sivupellit, joilla on saatu jalkatilaan lämmintä ilmaa. (Oulainen)
Ferguson TE 20 ja Ford 8N ovat lähes identtisiä, pohjautuvathan ne Ford-Ferguson 9N-malliin. Fergusonin vuonna 1946 alkanut valmistus jatkui 10 vuoden ajan, mutta Fordin samaan aikaan alkanut tuotanto piti oikeustoimien tuloksena katkaista jo vuonna 1952. Fordin häviämä patenttiriita koski painonsiirtojärjestelmää, mutta toiseen suuntaan korvauksia ei maksettu, vaikka Ferguson oli hydrauliikkaa ja moottoria lukuun ottamatta Fordin suunnittelema. (Joensuu)
Ferguson TE 20 ja Ford 8N ovat lähes identtisiä, pohjautuvathan ne Ford-Ferguson 9N-malliin. Fergusonin vuonna 1946 alkanut valmistus jatkui 10 vuoden ajan, mutta Fordin samaan aikaan alkanut tuotanto piti oikeustoimien tuloksena katkaista jo vuonna 1952. Fordin häviämä patenttiriita koski painonsiirtojärjestelmää, mutta toiseen suuntaan korvauksia ei maksettu, vaikka Ferguson oli hydrauliikkaa ja moottoria lukuun ottamatta Fordin suunnittelema. (Joensuu)
Tasokkaiden Porsche-traktoreiden historia jäi valitettavan lyhyeksi. Ensimmäinen sarjatuotantoon edennyt malli oli Allgaierin tekemä 2-sylinterinen AP17, joka esiteltiin vuonna 1949. Edessä oleva 3-sylinterinen Porsche Super kuului viimeiseen mallistoon, jonka tekeminen päättyi vuonna 1964. (Riihimäki)
Tasokkaiden Porsche-traktoreiden historia jäi valitettavan lyhyeksi. Ensimmäinen sarjatuotantoon edennyt malli oli Allgaierin tekemä 2-sylinterinen AP17, joka esiteltiin vuonna 1949. Edessä oleva 3-sylinterinen Porsche Super kuului viimeiseen mallistoon, jonka tekeminen päättyi vuonna 1964. (Riihimäki)
Enimmät Steyr-traktorit tulivat Suomeen tuontisäännöstelyn aikaan, jonka jälkeen Työväline keskittyi halvempaan Fiatiin. 700 tuodusta Steyristä yleisin oli 180-malli, joka sittemmin korvattiin korkeammalla A-tyypillä. Pienemmässä Steyr 80A:ssa on 1-sylinterinen 15 hv:n etukammiodiesel, tuplasti tehokkaampi oranssi 180A on 2-sylinterinen. (Joensuu)
Enimmät Steyr-traktorit tulivat Suomeen tuontisäännöstelyn aikaan, jonka jälkeen Työväline keskittyi halvempaan Fiatiin. 700 tuodusta Steyristä yleisin oli 180-malli, joka sittemmin korvattiin korkeammalla A-tyypillä. Pienemmässä Steyr 80A:ssa on 1-sylinterinen 15 hv:n etukammiodiesel, tuplasti tehokkaampi oranssi 180A on 2-sylinterinen. (Joensuu)
Koneviestin maskottina Rauta ja Petrooli -näyttelyssä oli yksi Mommilan kartanoon keväällä 1965 ostetuista kolmesta Allis-Chalmers D21-suurtraktorista. Jokaisen mukana tuli 7-siipiset aurat, 9-metrinen lautasäes ja 3-teräinen syvämuokkausjankkuri. Massaltaan 4,3-tonnisten Alliksien alkuperäisten 7 litran ja 117 hv:n kuutosmoottoreiden jälkiturbotus ei onnistunut, tilanne korjaantui uusilla 140 hv:n tehdasturbomoottoreilla. Keskon koetilallekin tuli yksi D-21, mutta muualle Eurooppaan niitä ei tiettävästi tuotu. Kaikki neljä jenkkijättiä ovat vielä hyvässä kunnossa, tämän traktorin omistaa Seppo Piki. (Riihimäki)
Koneviestin maskottina Rauta ja Petrooli -näyttelyssä oli yksi Mommilan kartanoon keväällä 1965 ostetuista kolmesta Allis-Chalmers D21-suurtraktorista. Jokaisen mukana tuli 7-siipiset aurat, 9-metrinen lautasäes ja 3-teräinen syvämuokkausjankkuri. Massaltaan 4,3-tonnisten Alliksien alkuperäisten 7 litran ja 117 hv:n kuutosmoottoreiden jälkiturbotus ei onnistunut, tilanne korjaantui uusilla 140 hv:n tehdasturbomoottoreilla. Keskon koetilallekin tuli yksi D-21, mutta muualle Eurooppaan niitä ei tiettävästi tuotu. Kaikki neljä jenkkijättiä ovat vielä hyvässä kunnossa, tämän traktorin omistaa Seppo Piki. (Riihimäki)

Tosiharrastajaa eivät kelit kuitenkaan hätkäytä, ja jos näyttelyssä on päätetty vierailla, niin näin myös tapahtuu, mutta aiheeseen kevyemmin suhtautuvia satunnaiskävijöitä sadesää tietenkin verottaa.

Vanhojen 1920- ja 30-lukulaisten traktoreiden määrä käy joka vuosi vähäisemmäksi, eikä työnäytöksien määräkään ole lisääntynyt, mikä on tietysti ymmärrettävää, jos tapahtuma järjestetään alueella, jossa tonkiminen ei ole mahdollista. Olipa sellaisiakin näyttelyitä, joissa yksikään traktori ei edes pyörinyt, saati liikkunut. Yleisön kannalta se on varmasti turvallinen ratkaisu, mutta muuten hyvin epäsuotuisaa kehitystä. Kyllä tapahtumissa on oltava meininkiä.

Masinistitapahtuman ei tarvitse olla suuri. Entisajan tunnelmaahan niistä tullaan hakemaan, eikä siihen tarvita 10 000 hengen yleisöä ja kahtasataa traktoria. Kuopion Hiltulanlahdessa vaikuttavan Heikki Hiltusen omalla tilallaan perheineen syyskuussa järjestämä Perinnepuintipäivä oli mainio tapahtuma. Yleisöä oli nippanappa enemmän kuin esittelijöitä, eikä koneitakaan ollut kymmenien metrien rivistöä, mutta jokainen paikalla ollut varmasti viihtyi, huumoriakin siellä puhuttiin. Pölyn lisäksi ilmassa oli muinoista puintihenkeä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Joten otetaanpa jonain joutilaampana kevät-, kesä- tai syyspäivänä traktorit, maamoottorit, mopot ja muut mainiot koneet liiteristä pihalle. Tarvittaessa vahvistetaan niitä lähiseudun masinistien kalustolla, ja kylille sana kiertämään, että nyt on meillä perinnepäivä, eikä maksa mitään. Tulkaa ja tuokaa koneita mukana, vaikka vain kahvimylly. Siitä tulee hauskaa.

Seuraavassa koosteessa on otoksia ja selostuksia Farmari-näyttelystä Joensuusta, Weteraanikonepäiviltä Oulaisista, Harrasteajoneuvotapahtumasta Nurmeksesta, Oikeasta Moottoritapahtumasta Torniosta, Tupaswillan Perinnepäiwiltä Laukaasta, Rauta ja Petroolista Riihimäeltä ja Hiltulanlahden Perinnepuintipäiviltä. Ensi kesänä on taas runsaasti uutta nähtävää ja toivottavasti paremmat kelit. Tapahtumissa tavataan!