Masinistikesä 2012: Koneet kiinnostavat kelillä kuin kelillä

Kesän maninistijuhlia vietettiin harvinaisen epäsuotuisissa keleissä, mutta yleisö löysi siitä huolimatta tapahtumiin entiseen tahtiin.
Kullervo-traktoriin asetettiin suuria toiveita, mutta sen tuotanto lopetettiin kannattamattomana vajaassa viidessä vuodessa. Valmistusmääräksi on monessa yhteydessä sanottu 300 kpl, mutta todellisuudessa se on ollut reilusti alle 200. Näitä vuosina 1919–1924 tehtyjä traktoreita on säilynyt kolme. Toivottavasti tämä hienosti maalattu yksilö saa vielä tyhjiin ulkokuoriinsa sisukset ja antaa näytteitä mahtavasta menostaan. (Hyvinkää)
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
L-malli oli John Deeren vastine Ford-Fergusonille, Allis-Chalmers B:lle, Farmall A:lle, Case VA:lle ja muille 1930-luvun lopun amerikkalaisille pienviljelystraktoreille. L-Deere tuli markkinoille vuonna 1937. Ensimmäisissä 1 500 traktorissa oli vielä Hercules-moottori, mutta tässä vuoden 1940 L-mallissa on jo JD:n oma 2-sylinterinen 10 hv:n kone. John Deere L oli ensimmäinen pystysylintereillä ja kytkinpolkimella varustettu Jontikka, Suomeen niitä ei ole uutena tuotu yhtään kappaletta. (Oulainen)
L-malli oli John Deeren vastine Ford-Fergusonille, Allis-Chalmers B:lle, Farmall A:lle, Case VA:lle ja muille 1930-luvun lopun amerikkalaisille pienviljelystraktoreille. L-Deere tuli markkinoille vuonna 1937. Ensimmäisissä 1 500 traktorissa oli vielä Hercules-moottori, mutta tässä vuoden 1940 L-mallissa on jo JD:n oma 2-sylinterinen 10 hv:n kone. John Deere L oli ensimmäinen pystysylintereillä ja kytkinpolkimella varustettu Jontikka, Suomeen niitä ei ole uutena tuotu yhtään kappaletta. (Oulainen)
Deeren LA-mallista jalostui sotien jälkeen John Deere M, jota tuotiin Suomeenkin 32 traktorin verran vuonna 1950. Samassa erässä tuli kaksi A-mallia ja yhtä monta John Deere B -traktoria, muita Jontikoita tännen ei tullut koko tuontisäännöstelyn (1944–1956) aikana. M-Deere on bensiinikäyttöinen, 2-sylinterinen ja 21-hevosvoimainen. Hydraulinen nostolaite kuului vakiovarusteisiin, samoin voimanottoakseli. Traktori painaa 1 148 kg. (Hyvinkää)
Deeren LA-mallista jalostui sotien jälkeen John Deere M, jota tuotiin Suomeenkin 32 traktorin verran vuonna 1950. Samassa erässä tuli kaksi A-mallia ja yhtä monta John Deere B -traktoria, muita Jontikoita tännen ei tullut koko tuontisäännöstelyn (1944–1956) aikana. M-Deere on bensiinikäyttöinen, 2-sylinterinen ja 21-hevosvoimainen. Hydraulinen nostolaite kuului vakiovarusteisiin, samoin voimanottoakseli. Traktori painaa 1 148 kg. (Hyvinkää)
Kramerin Suomeen tulo oli jo niin pitkällä, että Hankkija oli ilmoittanut sen Vakolan testeihin, malli esiteltiin traktoritaulukoissa ja taidettiinpa traktoria hieman mainostaakin. Jostain syystä tämän länsisaksalaisen merkin maahantuonti jäi kuitenkin pelkäksi suunnitelmaksi, traktorina se ei olisi ollut lainkaan huono. Tämä 18 hv:n 2-sylinterinen Kramer KL180 on 1950-luvun  loppupuolelta ja tullut Suomeen jälkituontina. (Isokyrö)
Kramerin Suomeen tulo oli jo niin pitkällä, että Hankkija oli ilmoittanut sen Vakolan testeihin, malli esiteltiin traktoritaulukoissa ja taidettiinpa traktoria hieman mainostaakin. Jostain syystä tämän länsisaksalaisen merkin maahantuonti jäi kuitenkin pelkäksi suunnitelmaksi, traktorina se ei olisi ollut lainkaan huono. Tämä 18 hv:n 2-sylinterinen Kramer KL180 on 1950-luvun loppupuolelta ja tullut Suomeen jälkituontina. (Isokyrö)
Fahr-traktoreiden maahantuonti alkoi vuonna 1951, mutta niiden kauppa alkoi käydä kiivaammin vasta tuontisäännöstelyn päätyttyä, mikä kertoo hyvästä laadusta. Fahr-traktorit eivät kuitenkaan olleet läheskään yhtä haluttuja kuin Fahr-puimurit, parhaimmillaan meni vuodessa kaupaksi muutama kymmenen traktoria. 38-hevosvoimainen Fahr D177S oli viimeinen Keskon maahantuoma malli, sen lisävarusteisiin kuului mm. lypsykoneen alipainepumppu. (Iisalmi)
Fahr-traktoreiden maahantuonti alkoi vuonna 1951, mutta niiden kauppa alkoi käydä kiivaammin vasta tuontisäännöstelyn päätyttyä, mikä kertoo hyvästä laadusta. Fahr-traktorit eivät kuitenkaan olleet läheskään yhtä haluttuja kuin Fahr-puimurit, parhaimmillaan meni vuodessa kaupaksi muutama kymmenen traktoria. 38-hevosvoimainen Fahr D177S oli viimeinen Keskon maahantuoma malli, sen lisävarusteisiin kuului mm. lypsykoneen alipainepumppu. (Iisalmi)
Farmall DGD4 poikkesi nelosdieselinsä puolesta muista saman kokoluokan (30 hv) saksalaistraktoreista, jotka olivat yleensä 2- tai 3-sylinterisiä. Tätä noin 1 300-kiloista ja 5-vaihteista Saksan ”Kormiikkia” tuotiin 11 kpl vuonna 1955, minkä jälkeen sen tilalle tuli uusi saksalaismalli D430. Uudella versiolla ei ollut sen kummempaa kysyntää, vastaava englantilainen B-250-malli kun oli halvempi ja joiltakin osin jopa parempi. (Oulainen)
Farmall DGD4 poikkesi nelosdieselinsä puolesta muista saman kokoluokan (30 hv) saksalaistraktoreista, jotka olivat yleensä 2- tai 3-sylinterisiä. Tätä noin 1 300-kiloista ja 5-vaihteista Saksan ”Kormiikkia” tuotiin 11 kpl vuonna 1955, minkä jälkeen sen tilalle tuli uusi saksalaismalli D430. Uudella versiolla ei ollut sen kummempaa kysyntää, vastaava englantilainen B-250-malli kun oli halvempi ja joiltakin osin jopa parempi. (Oulainen)
42-hevosvoimainen, 3-sylinterinen ja 2,5-tonninen Deutz F3L oli esillä 1950-luvulla julkaistuissa traktoreiden ryhmäesittelyissä, mutta virallisten tilastojen mukaan sitä ei tuotu Suomeen vuoteen 1957 mennessä yhtään kappaletta. Säännöstelyajan päätyttyä miljoonahintainen Deutz F3L on saattanut olla hankala myytävä erinomaisista ominaisuuksista huolimatta. (Oulainen)
42-hevosvoimainen, 3-sylinterinen ja 2,5-tonninen Deutz F3L oli esillä 1950-luvulla julkaistuissa traktoreiden ryhmäesittelyissä, mutta virallisten tilastojen mukaan sitä ei tuotu Suomeen vuoteen 1957 mennessä yhtään kappaletta. Säännöstelyajan päätyttyä miljoonahintainen Deutz F3L on saattanut olla hankala myytävä erinomaisista ominaisuuksista huolimatta. (Oulainen)
Skotlannnissa koottujen Massey-Harristen moottoriksi vaihtui Vuonna 1953 4-sylinterinen Perkins L4, siihen saakka oli käytetty 45-hevosvoimaista P6:ta. Rungot, vaihteistot ja taka-akselistot tulivat edelleen USA:sta, brittiläistä tuotantoa olivat hydrauliikka ja moottori, jonka teho pysyi samana. Aiempaa 744-mallia ei pidetty mitenkään onnistuneena, eikä uusi 745 ollut ainakaan parempi. Brittimalleja tehtiin vuosina 1948–1958 yhteensä 27 783 kpl, alkuperäistä amerikkalaista M-H 44 -traktoria valmistui samassa ajassa 97 404 kpl. (Oripää)
Skotlannnissa koottujen Massey-Harristen moottoriksi vaihtui Vuonna 1953 4-sylinterinen Perkins L4, siihen saakka oli käytetty 45-hevosvoimaista P6:ta. Rungot, vaihteistot ja taka-akselistot tulivat edelleen USA:sta, brittiläistä tuotantoa olivat hydrauliikka ja moottori, jonka teho pysyi samana. Aiempaa 744-mallia ei pidetty mitenkään onnistuneena, eikä uusi 745 ollut ainakaan parempi. Brittimalleja tehtiin vuosina 1948–1958 yhteensä 27 783 kpl, alkuperäistä amerikkalaista M-H 44 -traktoria valmistui samassa ajassa 97 404 kpl. (Oripää)
Hanomag Brillant R442 oli 1960-luvun alussa hintansa ja tekniikkansa puolesta täysin kilpailukykyinen, mutta Labor ei saanut niitä kaupaksi yhtään aiempaa edustajaa Nikolajeffia rivakammin. Vuosina 1961–1966 rekisteröitiin alle 60 uutta Hanomagia. Brillantin perusrakenteet ovat 1940-luvulta. Moottorissa on 4-sylinteriä, tehoa 42 hv ja litroja 2,79. 10-vaihteinen traktori painaa 2 175 kg. (Hyvinkää)
Hanomag Brillant R442 oli 1960-luvun alussa hintansa ja tekniikkansa puolesta täysin kilpailukykyinen, mutta Labor ei saanut niitä kaupaksi yhtään aiempaa edustajaa Nikolajeffia rivakammin. Vuosina 1961–1966 rekisteröitiin alle 60 uutta Hanomagia. Brillantin perusrakenteet ovat 1940-luvulta. Moottorissa on 4-sylinteriä, tehoa 42 hv ja litroja 2,79. 10-vaihteinen traktori painaa 2 175 kg. (Hyvinkää)
Tanskasta on tuotu Suomeen valtava määrä niittosilppureita, kasvinsuojeluruiskuja, joustopiikkiäkeitä ja muita työkoneita, mutta tanskalaisten traktoreiden menekki jäi vähäiseksi. Bukh-traktoria on meille tuotu 1950-luvun lopulla Laborin markkinoimana alle kymmenen. Voimansiirto on ZF:n, hydrauliikka, sähköt ja polttoainelaitteet Boschin, kun taas 2-sylinterinen 37 hv:n moottori on omaa tuotantoa. Viimeiset tanskalaistraktorit tehtiin 1960-luvun lopulla.  (Isokyrö)
Tanskasta on tuotu Suomeen valtava määrä niittosilppureita, kasvinsuojeluruiskuja, joustopiikkiäkeitä ja muita työkoneita, mutta tanskalaisten traktoreiden menekki jäi vähäiseksi. Bukh-traktoria on meille tuotu 1950-luvun lopulla Laborin markkinoimana alle kymmenen. Voimansiirto on ZF:n, hydrauliikka, sähköt ja polttoainelaitteet Boschin, kun taas 2-sylinterinen 37 hv:n moottori on omaa tuotantoa. Viimeiset tanskalaistraktorit tehtiin 1960-luvun lopulla. (Isokyrö)
Porsche oli 1960-luvun alussa Suomen yleisin saksalaismerkki. Hankkija myi sitä parhaimmillaan lähes tuhat vuodessa, mutta edustuksen siirryttyä OTK:lle määrä tipahti muutamaan kymmeneen. Suosituin malli oli kuva Porsche Super, joka päälle 40-hevosvoimaisena ja 1 700-kiloisena oli passelin kokoinen useammalle suomalaistilalle. Porschen Voith-turbiinikytkin oli erinomainen apu kivenraivauksessa. (Iisalmi)
Porsche oli 1960-luvun alussa Suomen yleisin saksalaismerkki. Hankkija myi sitä parhaimmillaan lähes tuhat vuodessa, mutta edustuksen siirryttyä OTK:lle määrä tipahti muutamaan kymmeneen. Suosituin malli oli kuva Porsche Super, joka päälle 40-hevosvoimaisena ja 1 700-kiloisena oli passelin kokoinen useammalle suomalaistilalle. Porschen Voith-turbiinikytkin oli erinomainen apu kivenraivauksessa. (Iisalmi)
Länsisaksalaista Ritscheriä tuotiin Suomeen vain kahtena vuotena yhteensä 93 konetta. Vanhempaa 525-mallia tuli vain yksi kappale, loput olivat paranneltua 528-sarjaa. Ilmeisesti Ritscherit saatiin tuotua säännöstelyssä olleen katkoksen turvin,  joka alkoi joulukuussa 1951 ja päättyi seuraavan vuoden toukokuussa. Laadultaan merkki edusti saksalaistraktoreiden  parempaa puoliskoa, mutta jostain syystä näiden 2-sylinterisellä 28 hv:n MWM-moottoreilla  varustettujen traktoreiden tuonti ei jatkunut. (Oulainen)
Länsisaksalaista Ritscheriä tuotiin Suomeen vain kahtena vuotena yhteensä 93 konetta. Vanhempaa 525-mallia tuli vain yksi kappale, loput olivat paranneltua 528-sarjaa. Ilmeisesti Ritscherit saatiin tuotua säännöstelyssä olleen katkoksen turvin, joka alkoi joulukuussa 1951 ja päättyi seuraavan vuoden toukokuussa. Laadultaan merkki edusti saksalaistraktoreiden parempaa puoliskoa, mutta jostain syystä näiden 2-sylinterisellä 28 hv:n MWM-moottoreilla varustettujen traktoreiden tuonti ei jatkunut. (Oulainen)
Saksalaiset olivat ja ovat vieläkin ihastuneita vihreisiin traktoreihin, minkä vuoksi enimmät saksalaismerkit on sotien jälkeen maalattu vihreiksi. Vihreä ei kaikkialla ole ollut yhtä hyvässä maineessa, niinpä vientikoneita on maalattu monipuolisemmilla sävyillä. Suomeen tuodut Deutzit olivat päälle 50 vuotta sitten yleensä oransseja. D40S kuului silloisen malliston järeämpään päähän, tehoa 40 hv ja painoa  1 900 kg. Saksassa traktorit olivat tuohon aikaan samanlaisia yleisajoneuvoja kuin Suomessakin, etevään paikkaan sijoitettu apukuskin istuin on ollut asiaa kyläreissuilla. (Isokyrö)
Saksalaiset olivat ja ovat vieläkin ihastuneita vihreisiin traktoreihin, minkä vuoksi enimmät saksalaismerkit on sotien jälkeen maalattu vihreiksi. Vihreä ei kaikkialla ole ollut yhtä hyvässä maineessa, niinpä vientikoneita on maalattu monipuolisemmilla sävyillä. Suomeen tuodut Deutzit olivat päälle 50 vuotta sitten yleensä oransseja. D40S kuului silloisen malliston järeämpään päähän, tehoa 40 hv ja painoa 1 900 kg. Saksassa traktorit olivat tuohon aikaan samanlaisia yleisajoneuvoja kuin Suomessakin, etevään paikkaan sijoitettu apukuskin istuin on ollut asiaa kyläreissuilla. (Isokyrö)
Uusien Fordson Majoreiden tuonti painottui aluksi petroolimalleihin, joita tuli vuonna 1952 kokonaista 1 051 kappaletta, dieseleiden osuus rajoittui 50:een. Seuraavana vuonna kaasutinmoottorisia oli enää 161, dieseleiden siirtyessä johtoon 628 traktorilla. Petrooli-Majoreita muutettiin myöhemmin dieseleiksi osia vaihtamalla. Myös moottorivaihdoksia tehtiin, joskus nokalle ilmaantui jopa 6-sylinterinen Trader. Kuvan Majuri on tuotu heti vuonna 1952 ja pyörinyt aina petroolilla. (Oripää)
Uusien Fordson Majoreiden tuonti painottui aluksi petroolimalleihin, joita tuli vuonna 1952 kokonaista 1 051 kappaletta, dieseleiden osuus rajoittui 50:een. Seuraavana vuonna kaasutinmoottorisia oli enää 161, dieseleiden siirtyessä johtoon 628 traktorilla. Petrooli-Majoreita muutettiin myöhemmin dieseleiksi osia vaihtamalla. Myös moottorivaihdoksia tehtiin, joskus nokalle ilmaantui jopa 6-sylinterinen Trader. Kuvan Majuri on tuotu heti vuonna 1952 ja pyörinyt aina petroolilla. (Oripää)
Rauta ja Petroolissa oli mahdollista osallistua Ferguson-arpajaisiin, jotka olivat siinä mielessä paluuta entiseen, että 1950-luvun alkupuolella järjestettiin useitakin valtakunnallisia arpajaisia, joissa oli pääpalkintona nimenomaan Ferguson-traktori. (Hyvinkää)
Rauta ja Petroolissa oli mahdollista osallistua Ferguson-arpajaisiin, jotka olivat siinä mielessä paluuta entiseen, että 1950-luvun alkupuolella järjestettiin useitakin valtakunnallisia arpajaisia, joissa oli pääpalkintona nimenomaan Ferguson-traktori. (Hyvinkää)
Fiatin ensimmäinen dieselpyörätraktori R25 oli tuotannossa vain kolmen vuoden ajan, minkä aikana sitä valmistui 45 500 kpl. Vuonna 1956 tilalle tuli 2-sylinterinen La Piccola 18, joka kokonsa puolesta soveltui paremmin viini- ja hedelmätarhakäyttöön. Vahvempi R411 tuli saataville pari vuotta myöhemmin. Tiettävästi R25:tä tuotiin Suomeen vain 137 kappaletta, Piccolaa sen sijaan useita satoja. (Isokyrö)
Fiatin ensimmäinen dieselpyörätraktori R25 oli tuotannossa vain kolmen vuoden ajan, minkä aikana sitä valmistui 45 500 kpl. Vuonna 1956 tilalle tuli 2-sylinterinen La Piccola 18, joka kokonsa puolesta soveltui paremmin viini- ja hedelmätarhakäyttöön. Vahvempi R411 tuli saataville pari vuotta myöhemmin. Tiettävästi R25:tä tuotiin Suomeen vain 137 kappaletta, Piccolaa sen sijaan useita satoja. (Isokyrö)
Valmet 15 -mallia ei ollut varsinaisesti olemassa, vaan se oli pelkkä Valmet. Viralliselta tyypiltään ensimmäinen Piikkilangankiristäjä oli Valmet A. Sen erottaa vuonna 1955 tulleesta Valmet 20:stä putkimallisen etuakselin ja edessä olevan raidetangon perusteella. Uudemman Valmetin istuin on hieman alempana, konepellin sivu on lamppujen takaa kaareva ja siinä saattoi olla lisävarusteena hydraulinen nostolaite. Etualalla oleva vanhempi Valmet on sikäli kerettiläinen, että siinä on äänenvaimentaja. (Isokyrö)
Valmet 15 -mallia ei ollut varsinaisesti olemassa, vaan se oli pelkkä Valmet. Viralliselta tyypiltään ensimmäinen Piikkilangankiristäjä oli Valmet A. Sen erottaa vuonna 1955 tulleesta Valmet 20:stä putkimallisen etuakselin ja edessä olevan raidetangon perusteella. Uudemman Valmetin istuin on hieman alempana, konepellin sivu on lamppujen takaa kaareva ja siinä saattoi olla lisävarusteena hydraulinen nostolaite. Etualalla oleva vanhempi Valmet on sikäli kerettiläinen, että siinä on äänenvaimentaja. (Isokyrö)
Normag NG23:n jykevä ulkomuoto on saattanut hämätä monet 1950-luvun alun traktorimiehet ostamaan ehkä kaikkien aikojen huonoimman saksalaistraktorin. Traktorin 2-sylinterisessä etukammiodieselissä on 28 hv, kylmäkäynnistystä varten on hehkutulpat, pakkosyöttö ja vielä puolipuristinkin, mutta vastaavasti jäähdytysjärjestelmästä puuttuu termostaatti ja voitelulinjasta suodatin. Paineilmakäyttöinen nostolaite ei kyennyt nostamaan 2-siipistä auraa ylös kesken kyntämisen muuten kuin vauhdissa. (Oripää)
Normag NG23:n jykevä ulkomuoto on saattanut hämätä monet 1950-luvun alun traktorimiehet ostamaan ehkä kaikkien aikojen huonoimman saksalaistraktorin. Traktorin 2-sylinterisessä etukammiodieselissä on 28 hv, kylmäkäynnistystä varten on hehkutulpat, pakkosyöttö ja vielä puolipuristinkin, mutta vastaavasti jäähdytysjärjestelmästä puuttuu termostaatti ja voitelulinjasta suodatin. Paineilmakäyttöinen nostolaite ei kyennyt nostamaan 2-siipistä auraa ylös kesken kyntämisen muuten kuin vauhdissa. (Oripää)
Fiat 100 on Italiasta lähtiessään ollut tyypiltään 80R, mutta maahantuoja Työväline Oy teetti siihen uudet tarrat – 100 kun on aina komeampi kuin 80. Traktori on muunneltu Fiat 55 -telakoneesta, koska vielä 1950-luvun lopulla ei kannattanut aloittaa näin suuren pyörätraktorin tuotantoa. Hydrauliikkakin oli vielä valinnaisvaruste. Tehoja on jylhästi 95 hv ja painoa vajat 4 tonnia. (Hyvinkää)
Fiat 100 on Italiasta lähtiessään ollut tyypiltään 80R, mutta maahantuoja Työväline Oy teetti siihen uudet tarrat – 100 kun on aina komeampi kuin 80. Traktori on muunneltu Fiat 55 -telakoneesta, koska vielä 1950-luvun lopulla ei kannattanut aloittaa näin suuren pyörätraktorin tuotantoa. Hydrauliikkakin oli vielä valinnaisvaruste. Tehoja on jylhästi 95 hv ja painoa vajat 4 tonnia. (Hyvinkää)
30-hevosvoimaisen Dextan ja 51-hevosvoimaisen Super Majorin väliin kaivattiin vielä yhtä mallia. Se saatiin Super Dextasta, joka tuli markkinoille vuonna 1962. Moottoritehoja oli nostettu porausta kasvattamalla 40 hevosvoimaan. Seuraavan vuoden aikana tapahtuneiden mallimuutosten myötä uusissa siniharmaissa Super Dextoissa oli jo 44,5 hv, eli enemmän kuin alkuperäisessä diesel-Majurissa. (Konnuslahti)
30-hevosvoimaisen Dextan ja 51-hevosvoimaisen Super Majorin väliin kaivattiin vielä yhtä mallia. Se saatiin Super Dextasta, joka tuli markkinoille vuonna 1962. Moottoritehoja oli nostettu porausta kasvattamalla 40 hevosvoimaan. Seuraavan vuoden aikana tapahtuneiden mallimuutosten myötä uusissa siniharmaissa Super Dextoissa oli jo 44,5 hv, eli enemmän kuin alkuperäisessä diesel-Majurissa. (Konnuslahti)
Massey-Ferguson 65 oli 1960-luvun alkupuolella suureksi luokiteltu traktori, joka sopi hyvinkin raskaaseen työhön. Sitä käytettiin ensimmäisten Robur-metsäkoneiden alustan ja MF-kaivurikuormaimen peruskoneena. Etenkin Multi-Power-pikavaihteella varustettuna 65 oli aikansa moderneimpia traktoreita. Tässä Hankkijan silloisen traktorivalikoiman suurimmassa mallissa on 62 hv:n nelosmoottori, painoa löytyy 1 886 kg. (Oripää)
Massey-Ferguson 65 oli 1960-luvun alkupuolella suureksi luokiteltu traktori, joka sopi hyvinkin raskaaseen työhön. Sitä käytettiin ensimmäisten Robur-metsäkoneiden alustan ja MF-kaivurikuormaimen peruskoneena. Etenkin Multi-Power-pikavaihteella varustettuna 65 oli aikansa moderneimpia traktoreita. Tässä Hankkijan silloisen traktorivalikoiman suurimmassa mallissa on 62 hv:n nelosmoottori, painoa löytyy 1 886 kg. (Oripää)
Jo ensimmäisessä Suomessa julkaistussa Nuffield-jutussa tuotiin esille mahdollisuus käyttää paripyöriä, jatkossa Keskon koneluetteloissa oli erikseen hinta myös paripyörä-Nuffieldille. Vuonna 1963 kuvan 460-malli maksoi levikkeineen tasan 10 000 mk.  Pyörien kiinnitys oli huomattavasti nykyistä työläämpää, niinpä ne saivat usein olla paikallaan koko sulan kauden. (Oulainen)
Jo ensimmäisessä Suomessa julkaistussa Nuffield-jutussa tuotiin esille mahdollisuus käyttää paripyöriä, jatkossa Keskon koneluetteloissa oli erikseen hinta myös paripyörä-Nuffieldille. Vuonna 1963 kuvan 460-malli maksoi levikkeineen tasan 10 000 mk. Pyörien kiinnitys oli huomattavasti nykyistä työläämpää, niinpä ne saivat usein olla paikallaan koko sulan kauden. (Oulainen)
Leyland 472 Synchro kuului viimeiseen, vuosina 1978–1979 esiteltyyn siniseen sarjaan. Vuodesta 1981 lähtien traktorit olivat keltaisia. Seuraavan vuoden aikana tapahtuneen yksityistämisen myötä merkiksi vaihtui Marshall ja 30 vuotta kestänyt maahantuonti päättyi. 73-hevosvoimaisen nelivedon etuakselin on tehnyt italialainen Carraro, vaihteisto on synkronoitu 9+3R. (Iisalmi)
Leyland 472 Synchro kuului viimeiseen, vuosina 1978–1979 esiteltyyn siniseen sarjaan. Vuodesta 1981 lähtien traktorit olivat keltaisia. Seuraavan vuoden aikana tapahtuneen yksityistämisen myötä merkiksi vaihtui Marshall ja 30 vuotta kestänyt maahantuonti päättyi. 73-hevosvoimaisen nelivedon etuakselin on tehnyt italialainen Carraro, vaihteisto on synkronoitu 9+3R. (Iisalmi)
USA:n 1960-luvun traktorimarkkinoilla John Deere 4020 päihitti myyntimäärissä kaikki muut merkit ja mallit. Meilläkin iso Deere oli Tukon maahantuontiohjelmassa, mutta täällä se oli eräs aikansa harvinaisimmista traktoreista. 4020 maksoi vuonna 1967 vajaat  35 000 mk, kun kirjanpitotilojen keskimääräinen maatalouden bruttotulo oli noihin aikoihin hieman yli 1 000 mk/ha, josta nettoa jäi reilut 500 mk/ha. John Deere 4020:n moottori on 111 hv:n kuutonen, tilavuudeltaan 6,6 litraa. Power-Shift-vaihteiston sai valinnaisvarusteena. (Hyvinkää)
USA:n 1960-luvun traktorimarkkinoilla John Deere 4020 päihitti myyntimäärissä kaikki muut merkit ja mallit. Meilläkin iso Deere oli Tukon maahantuontiohjelmassa, mutta täällä se oli eräs aikansa harvinaisimmista traktoreista. 4020 maksoi vuonna 1967 vajaat 35 000 mk, kun kirjanpitotilojen keskimääräinen maatalouden bruttotulo oli noihin aikoihin hieman yli 1 000 mk/ha, josta nettoa jäi reilut 500 mk/ha. John Deere 4020:n moottori on 111 hv:n kuutonen, tilavuudeltaan 6,6 litraa. Power-Shift-vaihteiston sai valinnaisvarusteena. (Hyvinkää)
Nuffield pysyi koko tuontisäännöstelyn jälkeisen ajan viiden eniten myydyn traktorimerkin joukossa, mutta 1960-luvun puolivälin jälkeen sen suosio alkoi meillä hiipua. Merkin vaihtuminen Leylandiksi vuonna 1969 ei korjannut asiaa yhtään, vaan aiheutti entistäkin pahemman notkahduksen. Uudentyylinen ulkoasu tuskin vaikutti asiaan, paremminkin hyvin verkkainen tekninen kehitys. Leyland 384 oli ensimmäisen sarjan suurin malli, teho 70 hv ja paino ohjaamolla 2 580 kg.  (Iisalmi)
Nuffield pysyi koko tuontisäännöstelyn jälkeisen ajan viiden eniten myydyn traktorimerkin joukossa, mutta 1960-luvun puolivälin jälkeen sen suosio alkoi meillä hiipua. Merkin vaihtuminen Leylandiksi vuonna 1969 ei korjannut asiaa yhtään, vaan aiheutti entistäkin pahemman notkahduksen. Uudentyylinen ulkoasu tuskin vaikutti asiaan, paremminkin hyvin verkkainen tekninen kehitys. Leyland 384 oli ensimmäisen sarjan suurin malli, teho 70 hv ja paino ohjaamolla 2 580 kg. (Iisalmi)
Ford 8000 ja sen vuonna 1972 korvannut 8600-versio olivat alun perin jenkkitraktoreita, mutta Eurooppassa myydyt koneet tehtiin Belgian Antwerpenissä. Hara-ohjaamot tulivat Ruotsista. Moottori on 118 hv:n 6,57-litrainen kuutonen, Dual-Power-pikavaihteella varustetussa voimansiirrossa on nopeuksia 16 eteen ja 4 taakse. (Oulainen)
Ford 8000 ja sen vuonna 1972 korvannut 8600-versio olivat alun perin jenkkitraktoreita, mutta Eurooppassa myydyt koneet tehtiin Belgian Antwerpenissä. Hara-ohjaamot tulivat Ruotsista. Moottori on 118 hv:n 6,57-litrainen kuutonen, Dual-Power-pikavaihteella varustetussa voimansiirrossa on nopeuksia 16 eteen ja 4 taakse. (Oulainen)
Yli 150-hevosvoimainen traktori ei nykyisen ole mikään ihme, mutta 40 vuotta sitten sellaisia ei ollut käytössä joka maassakaan. 163 hv:n Case 1270 Agri King oli tuohon aikaan Suomeen tuoduista traktoreista ylivoimaisesti jyhkein, seuraavaan oli yli 30 hv:n ero. Kovin harva tila tuohon aikaan tämän kaliiberin traktoria tarvitsi, sen 6 200 kilon painoakin pidettiin käsittämättömänä. Jokunen kone tänne kuitenkin ilmaantui David Brown Traktori Oy:n tuomana. (Oulainen)
Yli 150-hevosvoimainen traktori ei nykyisen ole mikään ihme, mutta 40 vuotta sitten sellaisia ei ollut käytössä joka maassakaan. 163 hv:n Case 1270 Agri King oli tuohon aikaan Suomeen tuoduista traktoreista ylivoimaisesti jyhkein, seuraavaan oli yli 30 hv:n ero. Kovin harva tila tuohon aikaan tämän kaliiberin traktoria tarvitsi, sen 6 200 kilon painoakin pidettiin käsittämättömänä. Jokunen kone tänne kuitenkin ilmaantui David Brown Traktori Oy:n tuomana. (Oulainen)
Amerikkalaisilla ja englantilaisilla oli 1960-luvun puoleen väliin asti omat Ford-mallistonsa. Dearbornissa tehtiin enimmäkseen kaasutinmoottoreilla varustettuja Fordeja, Dagenhamissa Majoreita ja Dextoja. Vuodesta 1963 lähtien kummallakin puolella valtamerta alettiin traktorit maalata tulevan Ford-sarjan väreillä, jenkit ottivat hieman etumatkaa myös tyyppimerkinnöissä. Amerikkaan viedyt Super Majorit myytiin merkillä Ford Diesel 5000, kun taas 900- ja 600-sarjan jenkkimallit olivat Ford 4000 ja Ford 2000, joista jälkimmäinen kuvassa. (Oulainen)
Amerikkalaisilla ja englantilaisilla oli 1960-luvun puoleen väliin asti omat Ford-mallistonsa. Dearbornissa tehtiin enimmäkseen kaasutinmoottoreilla varustettuja Fordeja, Dagenhamissa Majoreita ja Dextoja. Vuodesta 1963 lähtien kummallakin puolella valtamerta alettiin traktorit maalata tulevan Ford-sarjan väreillä, jenkit ottivat hieman etumatkaa myös tyyppimerkinnöissä. Amerikkaan viedyt Super Majorit myytiin merkillä Ford Diesel 5000, kun taas 900- ja 600-sarjan jenkkimallit olivat Ford 4000 ja Ford 2000, joista jälkimmäinen kuvassa. (Oulainen)
1970-luvun alussa Suomen markkinoilla olleista traktoreista Deutz oli ainoa virallinen saksalaismerkki, jonka lisäksi saatavana oli pari IH:n Länsi-Saksassa tehtyä mallia. Deutzin myynti oli heikkoa, mutta silloiset maahantuojatkaan eivät olleet kovin merkittäviä toimijoita traktoripuolella. Deutzin 06-sarja oli tuotannossa vuodesta 1968 lähtien. Sen keskikokoisiin malleihin kuuluvassa 6006:ssa on ilmajäähdytetty 72 hv:n nelonen. 4-vetoinen A-malli painaa 2 910 kg. (Isokyrö)
1970-luvun alussa Suomen markkinoilla olleista traktoreista Deutz oli ainoa virallinen saksalaismerkki, jonka lisäksi saatavana oli pari IH:n Länsi-Saksassa tehtyä mallia. Deutzin myynti oli heikkoa, mutta silloiset maahantuojatkaan eivät olleet kovin merkittäviä toimijoita traktoripuolella. Deutzin 06-sarja oli tuotannossa vuodesta 1968 lähtien. Sen keskikokoisiin malleihin kuuluvassa 6006:ssa on ilmajäähdytetty 72 hv:n nelonen. 4-vetoinen A-malli painaa 2 910 kg. (Isokyrö)
Suuria Fiat-traktoreita ostettiin urakkakäyttöön myös takavetoisina, vaikka Työväline Oy keskittyi markkinoinnissaan enemmän 4-vetoon, ensimmäisenä ja pitkään myös ainoana. Vuonna 1972 Suomeen tullut Fiat 1000 oli aluksi 100- ja myöhemmin 110-hevosvoimainen, 6-sylinterisessä moottorissa oli tilavuutta 5,2 l. Ajovoimanoton ansiosta Fiat oli erityisesti puutavara-ajureiden suosima. (Isokyrö)
Suuria Fiat-traktoreita ostettiin urakkakäyttöön myös takavetoisina, vaikka Työväline Oy keskittyi markkinoinnissaan enemmän 4-vetoon, ensimmäisenä ja pitkään myös ainoana. Vuonna 1972 Suomeen tullut Fiat 1000 oli aluksi 100- ja myöhemmin 110-hevosvoimainen, 6-sylinterisessä moottorissa oli tilavuutta 5,2 l. Ajovoimanoton ansiosta Fiat oli erityisesti puutavara-ajureiden suosima. (Isokyrö)
Massey-Fergusonin 2000-sarja oli merkin ensimmäinen kokonaan eurooppalainen 6-sylinterinen mallisto. 102–147-hevosvoimaiset traktorit tehtiin Ranskassa. Suurinta mallia lukuun ottamatta valittavissa oli myös takavetoinen vaihtoehto.  MF 2680:n teho on 130 hv, vaihteisto 16+12R ja paino vakiovarusteilla noin 5 400 kg. (Oulainen)
Massey-Fergusonin 2000-sarja oli merkin ensimmäinen kokonaan eurooppalainen 6-sylinterinen mallisto. 102–147-hevosvoimaiset traktorit tehtiin Ranskassa. Suurinta mallia lukuun ottamatta valittavissa oli myös takavetoinen vaihtoehto. MF 2680:n teho on 130 hv, vaihteisto 16+12R ja paino vakiovarusteilla noin 5 400 kg. (Oulainen)
David Brown osallistui Fordin ja Massey-Fergusonin ohella 1960-luvun puolivälin muuttumisleikkiin. MF:n tavoin Taavetin muutokset rajoittuivat enimmäkseen hydrauliikkaan ja uusiin konepelteihin. Uusi valkoinen David Brown 990 Selectamatic oli saman tehoinen (58 hv) ja suunnilleen saman painoinen (2 200 kg) kuin punainen 990 Implematic, eroja löytyi nostolaitteesta ja suuremmasta kytkimestä. (Isokyrö)
David Brown osallistui Fordin ja Massey-Fergusonin ohella 1960-luvun puolivälin muuttumisleikkiin. MF:n tavoin Taavetin muutokset rajoittuivat enimmäkseen hydrauliikkaan ja uusiin konepelteihin. Uusi valkoinen David Brown 990 Selectamatic oli saman tehoinen (58 hv) ja suunnilleen saman painoinen (2 200 kg) kuin punainen 990 Implematic, eroja löytyi nostolaitteesta ja suuremmasta kytkimestä. (Isokyrö)
Kaikkeen sitä törmää, ja vielä kotikulmillaan! Juuri tällä McCormick 276:lla aloitin aktiivisen traktoriurani vappuna 1969, siihen saakka ajokokemukset olivat jääneet vähäisiksi. Kovin aurinkoiseksi ei Kormiikki-suhteeni muodostunut, niinpä kun talouden pito sysättiin minulle vuonna 1982, oli uudesta asti tilalla palvellut traktori poistolistan kärjessä. Kaikesta huolimatta jälleennäkeminen oli riemukas, kuunaan en olisi uskonut näkeväni traktoria enää ajokuntoisena. 276-malli on käytännössä sama kuin aiempi 275-malli, erona vain nykyaikaisemmat pellit. 4-sylinterisessä etukammiodieselissä on voimaa 40 hv. 8-pykäläinen Kormiikki painaa 1 700 kg. (Lempyy)
Kaikkeen sitä törmää, ja vielä kotikulmillaan! Juuri tällä McCormick 276:lla aloitin aktiivisen traktoriurani vappuna 1969, siihen saakka ajokokemukset olivat jääneet vähäisiksi. Kovin aurinkoiseksi ei Kormiikki-suhteeni muodostunut, niinpä kun talouden pito sysättiin minulle vuonna 1982, oli uudesta asti tilalla palvellut traktori poistolistan kärjessä. Kaikesta huolimatta jälleennäkeminen oli riemukas, kuunaan en olisi uskonut näkeväni traktoria enää ajokuntoisena. 276-malli on käytännössä sama kuin aiempi 275-malli, erona vain nykyaikaisemmat pellit. 4-sylinterisessä etukammiodieselissä on voimaa 40 hv. 8-pykäläinen Kormiikki painaa 1 700 kg. (Lempyy)
John Deeren linkkutraktoreiden tuotanto alkoi tosimielellä 1970-luvun alussa. Vuosikymmenen lopulla lanseerattuun kolmanteen mallistoon kuuluivat 8440 (kuvassa) ja 8640, tehot olivat 215 ja 275 hv, painot noin 10 100 ja 11 200 kg. Käytetyn tai uuden traktorin yksittäinen tuonti tietää aina jonkinlaista paperisavottaa, mutta oletettavasti se on helpompaa kuin reilut 30 vuotta sitten. Eräs loimaalainen viljelijä osti silloin T-Maataloudesta tuliterän JD 8640:n, mutta sen käyttöönotto oli kaatua viranomaisiin, jotka vaativat täällä tyypittämättömään jenkkikoneeseen kahta ovea ja kattoluukkua. (Hyvinkää)
John Deeren linkkutraktoreiden tuotanto alkoi tosimielellä 1970-luvun alussa. Vuosikymmenen lopulla lanseerattuun kolmanteen mallistoon kuuluivat 8440 (kuvassa) ja 8640, tehot olivat 215 ja 275 hv, painot noin 10 100 ja 11 200 kg. Käytetyn tai uuden traktorin yksittäinen tuonti tietää aina jonkinlaista paperisavottaa, mutta oletettavasti se on helpompaa kuin reilut 30 vuotta sitten. Eräs loimaalainen viljelijä osti silloin T-Maataloudesta tuliterän JD 8640:n, mutta sen käyttöönotto oli kaatua viranomaisiin, jotka vaativat täällä tyypittämättömään jenkkikoneeseen kahta ovea ja kattoluukkua. (Hyvinkää)
Salaojakoneisiin erikoistunut Tallinna Ekskavaatoritehas Talleks suunnitteli 1980-luvun puolivälissä laajentumista pientraktoreihin, mutta Neuvostoliiton hajoaminen vei pohjan hankkeelta. Toki  Virossa olisi ollut käyttöä pienille traktoreille itsenäistymisen jälkeenkin, mutta viljelijöistä ei toistaiseksi ollut niiden ostajiksi. Mallina oli tšekkiläinen TZ-4K-14, johon oli tarkoitus ympätä Vladimirets T25:n 2-sylinterinen moottori, mutta se ei oikein onnistunut. TZ:n oma  12 hv:n moottori oli voimaton ja muitakin ongelmia ilmeni niin paljon, että Motoagregaat MA-6210:n tuotanto jäi koekappaleisiin. (Isokyrö)
Salaojakoneisiin erikoistunut Tallinna Ekskavaatoritehas Talleks suunnitteli 1980-luvun puolivälissä laajentumista pientraktoreihin, mutta Neuvostoliiton hajoaminen vei pohjan hankkeelta. Toki Virossa olisi ollut käyttöä pienille traktoreille itsenäistymisen jälkeenkin, mutta viljelijöistä ei toistaiseksi ollut niiden ostajiksi. Mallina oli tšekkiläinen TZ-4K-14, johon oli tarkoitus ympätä Vladimirets T25:n 2-sylinterinen moottori, mutta se ei oikein onnistunut. TZ:n oma 12 hv:n moottori oli voimaton ja muitakin ongelmia ilmeni niin paljon, että Motoagregaat MA-6210:n tuotanto jäi koekappaleisiin. (Isokyrö)
Salaojakoneet olivat vielä 1950-luvun alussa suuria ja hintavia, eikä yksityisiä urakoitsijoita juuri ollut. Puolustusvoimat varusteli liittoutuneiden ylijäämävarastoista ostetuista White-maastoautoista muutamia kymmeniä salaojakoneita. Kumitelojen ansiosta niillä pystyi ajamaan tielläkin. Kyrönmaan Maatalousmuseo Osuuskunnalla on omistuksessaan juuri samanlainen White kuin paikallisella salaojitusosuuskunnalla vielä 1960-luvulla. (Isokyrö)
Salaojakoneet olivat vielä 1950-luvun alussa suuria ja hintavia, eikä yksityisiä urakoitsijoita juuri ollut. Puolustusvoimat varusteli liittoutuneiden ylijäämävarastoista ostetuista White-maastoautoista muutamia kymmeniä salaojakoneita. Kumitelojen ansiosta niillä pystyi ajamaan tielläkin. Kyrönmaan Maatalousmuseo Osuuskunnalla on omistuksessaan juuri samanlainen White kuin paikallisella salaojitusosuuskunnalla vielä 1960-luvulla. (Isokyrö)
Lännen Sokerin konepajan kaivurituotanto alkoi Säkylässä 1950-luvun lopulla. Tuohon aikaan metallituotteiden teosta vastasi tytäryhtiö Paraste Oy. Ensimmäinen kaivurimalli Hydro-Master saatiin Korpivaara Oy:ltä ostetun Työstövalu Oy:n mukana, valmistuslisenssi oli alun perin hankittu amerikkalaisilta. Hydro-Master kävi melko vähäisillä sovituksilla sen ajan suuriin traktoreihin, tämä kaivuri on Super Majorin perässä. Vuodesta 1963 lähtien Säkylässä alettiin tehdä Ukko-Mestareita. (Oulainen)
Lännen Sokerin konepajan kaivurituotanto alkoi Säkylässä 1950-luvun lopulla. Tuohon aikaan metallituotteiden teosta vastasi tytäryhtiö Paraste Oy. Ensimmäinen kaivurimalli Hydro-Master saatiin Korpivaara Oy:ltä ostetun Työstövalu Oy:n mukana, valmistuslisenssi oli alun perin hankittu amerikkalaisilta. Hydro-Master kävi melko vähäisillä sovituksilla sen ajan suuriin traktoreihin, tämä kaivuri on Super Majorin perässä. Vuodesta 1963 lähtien Säkylässä alettiin tehdä Ukko-Mestareita. (Oulainen)
Vuonna 1966 loimaalainen Syväsen Konepaja sai TVH:lta jättitilauksen, joka käsitti 125 järeää etukuormaajaa, 125 kaivuria ja 50 kaivurikuormaajaa. Peruskoneina olivat Valmet 565 ja 864 sekä MF175. Kauppa tehtiin Maailmanpankin myöntämän luoton turvin, mutta tiukan tarjouskilpailun perusteella. Tämä Valmet 864:n ja James 600:n yhdistelmä on tuolta ajalta. Ohjaamo on silloin ollut paras mahdollinen, mutta kaikkiaan hyvin tyly työpaikka. (Oripää)
Vuonna 1966 loimaalainen Syväsen Konepaja sai TVH:lta jättitilauksen, joka käsitti 125 järeää etukuormaajaa, 125 kaivuria ja 50 kaivurikuormaajaa. Peruskoneina olivat Valmet 565 ja 864 sekä MF175. Kauppa tehtiin Maailmanpankin myöntämän luoton turvin, mutta tiukan tarjouskilpailun perusteella. Tämä Valmet 864:n ja James 600:n yhdistelmä on tuolta ajalta. Ohjaamo on silloin ollut paras mahdollinen, mutta kaikkiaan hyvin tyly työpaikka. (Oripää)
Valmet 910 ja Ukko-Mestari 4T olivat syksyn 1967 uutuuksia, järeysasteeltaan yhdistelmä edusti aikansa kovinta sorttia. Jatkossa 4T:stä kehittyi 475-malli, joka oli tulevan Valtra-työkonesarjan suurin kaivuri. Tämä pari vuotta sitten käyttökunnostettu konepari on vuodelta 1969 ja työkäytössä edelleen. (Oulainen)
Valmet 910 ja Ukko-Mestari 4T olivat syksyn 1967 uutuuksia, järeysasteeltaan yhdistelmä edusti aikansa kovinta sorttia. Jatkossa 4T:stä kehittyi 475-malli, joka oli tulevan Valtra-työkonesarjan suurin kaivuri. Tämä pari vuotta sitten käyttökunnostettu konepari on vuodelta 1969 ja työkäytössä edelleen. (Oulainen)
Vanhojen metsätraktoreiden kunnostus on haasteellista, ehkä vuosikymmeniäkin palvelleesta koneesta kun ei hevillä löydy yhtään lommoutumatonta pintaa. Tämä BM-Volvo SM661 Iso-Nalle on esimerkki hyvällä maulla tehdystä entisöinnistä: kone on juuri sellainen kuin 40 vuotta sitten alftalaiselta Östbergin konepajalta lähtiessään. Pienempi ja isompi Volvo-Nalle on aikanaan ollut hyvässä maineessa, vaikka se on periaatteessa maataloustraktoripohjainen. Volvo ymmärsi laittaa taka-akseleiden päihin napavälitykset ja sai siten estettyä toistuvat voimansiirtoremontit. (Hyvinkää)
Vanhojen metsätraktoreiden kunnostus on haasteellista, ehkä vuosikymmeniäkin palvelleesta koneesta kun ei hevillä löydy yhtään lommoutumatonta pintaa. Tämä BM-Volvo SM661 Iso-Nalle on esimerkki hyvällä maulla tehdystä entisöinnistä: kone on juuri sellainen kuin 40 vuotta sitten alftalaiselta Östbergin konepajalta lähtiessään. Pienempi ja isompi Volvo-Nalle on aikanaan ollut hyvässä maineessa, vaikka se on periaatteessa maataloustraktoripohjainen. Volvo ymmärsi laittaa taka-akseleiden päihin napavälitykset ja sai siten estettyä toistuvat voimansiirtoremontit. (Hyvinkää)
Ensimmäisissä Lokkeri Lokomo -metsätraktoreissa oli vielä eri istuin ajamiseen ja kuormaamiseen, mutta 1970-luvun puolella tyydyttiin jo kapeampaan ohjaamoon ja yhteen kääntyvään istuimeen. Perkinsin kuutonenkin oli vuosikymmenen puolenvälin tienoilla vaihtunut 162-hevosvoimaiseen Deutziin. Metsätraktoreidenkin koko kasvoi jossain vaiheessa reippaaseen tahtiin, mutta rajat tulivat vastaan ja jatkossa koneiden kokoa pienennettiin. (Hyvinkää)
Ensimmäisissä Lokkeri Lokomo -metsätraktoreissa oli vielä eri istuin ajamiseen ja kuormaamiseen, mutta 1970-luvun puolella tyydyttiin jo kapeampaan ohjaamoon ja yhteen kääntyvään istuimeen. Perkinsin kuutonenkin oli vuosikymmenen puolenvälin tienoilla vaihtunut 162-hevosvoimaiseen Deutziin. Metsätraktoreidenkin koko kasvoi jossain vaiheessa reippaaseen tahtiin, mutta rajat tulivat vastaan ja jatkossa koneiden kokoa pienennettiin. (Hyvinkää)
David Brown Tractor Club on Suomen merkkikerhoista tuorein. Komeana avauksena kerho esitteli Hyvinkäällä perin harvinaista David Brown 50TD -telatraktoria. Ensimmäiset kappaleet valmistuivat vuonna 1953, mutta kokemusta pillarin teosta DB:llä oli tuossa vaiheessa jo 13 vuoden ajalta. 6-sylinterisessä ja 4,05-litraisessa dieselissä on tehoa 50 hv. Ilman puskulevyä kone painaa nelisen tonnia. (Hyvinkää)
David Brown Tractor Club on Suomen merkkikerhoista tuorein. Komeana avauksena kerho esitteli Hyvinkäällä perin harvinaista David Brown 50TD -telatraktoria. Ensimmäiset kappaleet valmistuivat vuonna 1953, mutta kokemusta pillarin teosta DB:llä oli tuossa vaiheessa jo 13 vuoden ajalta. 6-sylinterisessä ja 4,05-litraisessa dieselissä on tehoa 50 hv. Ilman puskulevyä kone painaa nelisen tonnia. (Hyvinkää)
Armeija ehdotti tarinoiden mukaan aikanaan Valmetille telatraktorin valmistusta, mistä tehdas viisaasti kieltäytyi. Nyt hanke on viimeinkin toteutunut, mutta yksityisen koneharrastajan toteuttamana. Ruotsalaisen Bandvagnin teloilla varustettu Valmet 361 ei paina yhtään enempää kuin tavallinen kumipyöräversio, pintapaineen puolesta traktorilla pystyy ajamaan lähes missä tahansa. (Oulainen)
Armeija ehdotti tarinoiden mukaan aikanaan Valmetille telatraktorin valmistusta, mistä tehdas viisaasti kieltäytyi. Nyt hanke on viimeinkin toteutunut, mutta yksityisen koneharrastajan toteuttamana. Ruotsalaisen Bandvagnin teloilla varustettu Valmet 361 ei paina yhtään enempää kuin tavallinen kumipyöräversio, pintapaineen puolesta traktorilla pystyy ajamaan lähes missä tahansa. (Oulainen)
Perhos-Sampo oli Hankmon ohella yleisin lapiorullaäesmerkki 1950- ja 1960-luvuilla. Ylösnostettavien lohkojen ansiosta se vei vähän säilytystilaa ja myötäili tarkkaan pellon pintaa, mutta samasta syystä muokkausvaikutus oli vähäisempi kuin jäykkärunkoisella Hankmolla. (Isokyrö)
Perhos-Sampo oli Hankmon ohella yleisin lapiorullaäesmerkki 1950- ja 1960-luvuilla. Ylösnostettavien lohkojen ansiosta se vei vähän säilytystilaa ja myötäili tarkkaan pellon pintaa, mutta samasta syystä muokkausvaikutus oli vähäisempi kuin jäykkärunkoisella Hankmolla. (Isokyrö)
Sivuniittokone oli kalliimpi ja hankalampi asentaa kuin nostolaitemalli, mutta siinä oli myös puolensa. Terälle näki hyvin, sillä pystyi tekemään tiukemman kurvin ja traktorin nostolaite jäi vapaaksi vaikka haravakoneelle. Valmet 20 täydessä heinävarustuksessa, johon joinain kesinä on ollut syytä liittää levikepyörät. (Iisalmi)
Sivuniittokone oli kalliimpi ja hankalampi asentaa kuin nostolaitemalli, mutta siinä oli myös puolensa. Terälle näki hyvin, sillä pystyi tekemään tiukemman kurvin ja traktorin nostolaite jäi vapaaksi vaikka haravakoneelle. Valmet 20 täydessä heinävarustuksessa, johon joinain kesinä on ollut syytä liittää levikepyörät. (Iisalmi)
Muualla päin maailmaa museokoneita käytetään mielellään työnäytöksissä, mutta meillä sellaista intoa ilmenee harvemmin. Poikkeuksen tekevät maansiirtokonemiehet, joilla tonkiminen on verissä. Toki paikallaankin seisova kone voi olla kiinnostava, mutta kyllä työhön pystyvä on aivan toista. Tässä näyttää ”Kasipillari” raakaa voimaansa Hyvinkäällä.
Muualla päin maailmaa museokoneita käytetään mielellään työnäytöksissä, mutta meillä sellaista intoa ilmenee harvemmin. Poikkeuksen tekevät maansiirtokonemiehet, joilla tonkiminen on verissä. Toki paikallaankin seisova kone voi olla kiinnostava, mutta kyllä työhön pystyvä on aivan toista. Tässä näyttää ”Kasipillari” raakaa voimaansa Hyvinkäällä.
Etukuormaaja oli 1950-luvun parhaita uutuuksia, mutta sen käyttö oli hankalaa upottavissa oloissa, traktorit kun olivat vielä takavetoisia. Myös ohjauslaitteet olivat kovilla. Peltosalmen Konepajan takakuormaajat, joita markkinoitiin myyntikanavasta riippuen Sisu-, Normet- tai Farmi-merkillä, olivat ratkaisu tähän ongelmaan. Niveltyvästä rakenteesta johtuen painopiste oli lastausvaiheessa lähellä takapyöriä, kauha nousi korkealle ja kuormaaja pystyi olemaan traktoriin kytkettynä yhtä aikaa perävaunun kanssa. (Konnuslahti)
Etukuormaaja oli 1950-luvun parhaita uutuuksia, mutta sen käyttö oli hankalaa upottavissa oloissa, traktorit kun olivat vielä takavetoisia. Myös ohjauslaitteet olivat kovilla. Peltosalmen Konepajan takakuormaajat, joita markkinoitiin myyntikanavasta riippuen Sisu-, Normet- tai Farmi-merkillä, olivat ratkaisu tähän ongelmaan. Niveltyvästä rakenteesta johtuen painopiste oli lastausvaiheessa lähellä takapyöriä, kauha nousi korkealle ja kuormaaja pystyi olemaan traktoriin kytkettynä yhtä aikaa perävaunun kanssa. (Konnuslahti)
Leikkuupuimuria pidettiin vielä 50 vuotta sitten suurtilojen koneena, eikä sen laajempaa yleistymistä pidetty edes tarpeellisena, useammalla tilalla kun oli vielä hyväkuntoinen puimakone. Itsesitoja nopeutti viljankorjuuta puimakonemenetelmässä, mutta perinteistä vedettävää sitojaa käytettäessä tallaantui viljaa, siinä tarvittiin apumies ja itse kone oli kallis. Etusitojalla kaikki onnistui paremmin, mutta vahvasta kampanjoinnista huolimatta niiden aika jäi lyhyeksi. Tanskalainen JF oli viimeisiä valmistajia. (Hyvinkää)
Leikkuupuimuria pidettiin vielä 50 vuotta sitten suurtilojen koneena, eikä sen laajempaa yleistymistä pidetty edes tarpeellisena, useammalla tilalla kun oli vielä hyväkuntoinen puimakone. Itsesitoja nopeutti viljankorjuuta puimakonemenetelmässä, mutta perinteistä vedettävää sitojaa käytettäessä tallaantui viljaa, siinä tarvittiin apumies ja itse kone oli kallis. Etusitojalla kaikki onnistui paremmin, mutta vahvasta kampanjoinnista huolimatta niiden aika jäi lyhyeksi. Tanskalainen JF oli viimeisiä valmistajia. (Hyvinkää)
Suomessa oli aikanaan vahva puimakoneteollisuus. Yleisimpiä merkkejä olivat Sampo, Esa, Ote ja kuvan Teijo, jota tehtiin Perniössä. Jos puimakone oli aina sisällä eikä sitä liikuteltu paljoa, saattoi puimuri kestää hyväkuntoisena vuosikymmeniä hyvinkin vähäisillä huolloilla. Puimakoneiden lisäksi Teijon tehtaat tekivät niiden pyörittämisessä käytettyjä maamoottoreita. Iso-Pekka on 10 hevosvoimallaan saanut pyörimään 75-senttisenkin kelan. (Iisalmi)
Suomessa oli aikanaan vahva puimakoneteollisuus. Yleisimpiä merkkejä olivat Sampo, Esa, Ote ja kuvan Teijo, jota tehtiin Perniössä. Jos puimakone oli aina sisällä eikä sitä liikuteltu paljoa, saattoi puimuri kestää hyväkuntoisena vuosikymmeniä hyvinkin vähäisillä huolloilla. Puimakoneiden lisäksi Teijon tehtaat tekivät niiden pyörittämisessä käytettyjä maamoottoreita. Iso-Pekka on 10 hevosvoimallaan saanut pyörimään 75-senttisenkin kelan. (Iisalmi)
Skottilainen pappi Robert Stirling keksi nimeään kantavan kuumailmamoottorin vuonna 1816. Stirling-moottori toimii lämmöllä,  jota ei välttämättä tarvitse olla paljoa, sillä systeemi perustuu kahteen sylinteriin mäntineen ja näiden väliseen lämpötilaeroon. Mäntien liike syntyy sylinterien välillä humppaavasta kaasusta, joka voi olla vaikka heliumia. Moottori on jokseenkin äänetön, eikä lämmönlähteellä ole väliä, mutta laitteet ovat isokokoisia. Kuvan moottorikin on teholtaan vain 1-hevosvoimainen. (Oulainen)
Skottilainen pappi Robert Stirling keksi nimeään kantavan kuumailmamoottorin vuonna 1816. Stirling-moottori toimii lämmöllä, jota ei välttämättä tarvitse olla paljoa, sillä systeemi perustuu kahteen sylinteriin mäntineen ja näiden väliseen lämpötilaeroon. Mäntien liike syntyy sylinterien välillä humppaavasta kaasusta, joka voi olla vaikka heliumia. Moottori on jokseenkin äänetön, eikä lämmönlähteellä ole väliä, mutta laitteet ovat isokokoisia. Kuvan moottorikin on teholtaan vain 1-hevosvoimainen. (Oulainen)
Ruotsalainen Torps Ideal vuodelta 1934 on 35 hevosvoimallaan saanut pyörimään mitä tahansa. Kierroksia ei ole kuin 280 minuutissa, mutta iskutilavuutta 27,17 litraa. Ilmeisesti Idealilla on pyöritetty sahalaitoksia, missään muualla ei näin suuria tehoja ole siihen aikaan tarvittu. Vankkurialusta on sallinut myös keikkatyöt. (Oulainen)
Ruotsalainen Torps Ideal vuodelta 1934 on 35 hevosvoimallaan saanut pyörimään mitä tahansa. Kierroksia ei ole kuin 280 minuutissa, mutta iskutilavuutta 27,17 litraa. Ilmeisesti Idealilla on pyöritetty sahalaitoksia, missään muualla ei näin suuria tehoja ole siihen aikaan tarvittu. Vankkurialusta on sallinut myös keikkatyöt. (Oulainen)
Maamoottorin sovittaminen puukaasulle on ollut helpompaa kuin vaikka auton tai traktorin. Kaasunkehitin kaikkine lisukkeineen on voinut seistä omilla jalaksillaan moottorin vieressä, moottoriajoneuvoille tyypillisiä tilaongelmia ei ollut. Toisaalta paikallaan seisovassa kehittimessä pilkkeet holvaantuivat helpommin. Wärtsilän Hietalahden telakan Otso oli häkäpönttöjen parhaimmistoa, jolla saatiin hyvillä pilkkeillä irti 80 prosenttia petroolimottorin tehoista. (Oulainen)
Maamoottorin sovittaminen puukaasulle on ollut helpompaa kuin vaikka auton tai traktorin. Kaasunkehitin kaikkine lisukkeineen on voinut seistä omilla jalaksillaan moottorin vieressä, moottoriajoneuvoille tyypillisiä tilaongelmia ei ollut. Toisaalta paikallaan seisovassa kehittimessä pilkkeet holvaantuivat helpommin. Wärtsilän Hietalahden telakan Otso oli häkäpönttöjen parhaimmistoa, jolla saatiin hyvillä pilkkeillä irti 80 prosenttia petroolimottorin tehoista. (Oulainen)
Jos otti oikean tyyppisen traktorin kehittäminen joskus lujille, niin ei moottoripyöränkään alkutaipaleella oltu heti oikeilla jäljillä. Tämän vekottimen alkuperäiskappaleen teki pariisilainen Erich Edison-Puton vuonna 1910. Nyt sitä säilytetään Sinsheimin museossa, Saksassa. Kotimainen kopio liikkui hyvin, muttei ollenkaan vaivattoman näköisesti. (Iisalmi)
Jos otti oikean tyyppisen traktorin kehittäminen joskus lujille, niin ei moottoripyöränkään alkutaipaleella oltu heti oikeilla jäljillä. Tämän vekottimen alkuperäiskappaleen teki pariisilainen Erich Edison-Puton vuonna 1910. Nyt sitä säilytetään Sinsheimin museossa, Saksassa. Kotimainen kopio liikkui hyvin, muttei ollenkaan vaivattoman näköisesti. (Iisalmi)
Vuolenkosken vetokisoissa oli erikseen ”akkainsarja”, jossa vedettiin Nuffieldilla lähes tyhjää heinärekeä. Jokainen osallistuja veti tietysti full pullin, mutta tässä mitattiinkin aikaa. Lady-luokan selvä voittaja oli vuolenkoskelainen Saija Purho ajalla 19,68 s, eroa seuraavaan vetäjättäreen oli lähes 2,5 sekuntia. Kisaamassa oli itse Iitin Tiltukin, joka jäi kuitenkin jumbosijalle ajalla 24,12. (Iitti)
Vuolenkosken vetokisoissa oli erikseen ”akkainsarja”, jossa vedettiin Nuffieldilla lähes tyhjää heinärekeä. Jokainen osallistuja veti tietysti full pullin, mutta tässä mitattiinkin aikaa. Lady-luokan selvä voittaja oli vuolenkoskelainen Saija Purho ajalla 19,68 s, eroa seuraavaan vetäjättäreen oli lähes 2,5 sekuntia. Kisaamassa oli itse Iitin Tiltukin, joka jäi kuitenkin jumbosijalle ajalla 24,12. (Iitti)
Alle puolitoistatonnisissa erinomaiseksi kakkoseksi tuli Mikko Uusitupa Nastolasta, jonka ensimmäinen veto oli full pull. Toisella yrityksellä Massikka hyytyi 26 metrin kohdalla. Vetokisat ovat enemmän taito- kuin välinelaji. Monet samankokoiset traktorit eivät saaneet vaunua liikkumaan paria metriä pitemmälle, heikoin esitys oli 30 senttiä. (Iitti)
Alle puolitoistatonnisissa erinomaiseksi kakkoseksi tuli Mikko Uusitupa Nastolasta, jonka ensimmäinen veto oli full pull. Toisella yrityksellä Massikka hyytyi 26 metrin kohdalla. Vetokisat ovat enemmän taito- kuin välinelaji. Monet samankokoiset traktorit eivät saaneet vaunua liikkumaan paria metriä pitemmälle, heikoin esitys oli 30 senttiä. (Iitti)
Vuolenkoskelainen Mikko Purho kiidätti vuoden 1949 Cropmaster Taavettinsa komeasti kolmannelle sijalle. Ensimmäinen veto meni radan päätyyn asti, toisella varvilla Taavetti uupui 24 metriin, mikä ei ollut 63-vuotiaalta petroolitraktorilta ollenkaan heikko esitys. (Iitti)
Vuolenkoskelainen Mikko Purho kiidätti vuoden 1949 Cropmaster Taavettinsa komeasti kolmannelle sijalle. Ensimmäinen veto meni radan päätyyn asti, toisella varvilla Taavetti uupui 24 metriin, mikä ei ollut 63-vuotiaalta petroolitraktorilta ollenkaan heikko esitys. (Iitti)
Alle 2 100-kiloisissa ykkönen oli Vuolenkosken edustaja Keijo Parkkonen Valmet 500:lla. Ensimmäisellä vedolla ei löytynyt mitään rajoja, toisella kerralla Valmetista loppui pito 39,8 metrin kohdalla. Tässäkin sarjassa kisa oli tiukka: kaikki 15 osallistujaa saivat vaunun liikkumaan vähintään 12 metriä. (Iitti)
Alle 2 100-kiloisissa ykkönen oli Vuolenkosken edustaja Keijo Parkkonen Valmet 500:lla. Ensimmäisellä vedolla ei löytynyt mitään rajoja, toisella kerralla Valmetista loppui pito 39,8 metrin kohdalla. Tässäkin sarjassa kisa oli tiukka: kaikki 15 osallistujaa saivat vaunun liikkumaan vähintään 12 metriä. (Iitti)
Tiukin kisa käytiin alle 1 500 -kiloisten sarjassa, jossa ykköseksi kaasutteli oman kylän edustaja Timo Miettinen vuoden 1957 Porsche 133:lla. Ensimmäisellä kierroksella tuli täysi veto, toisessa erässä kyytiin pantiin lisää puuta, minkä jälkeen mies ja traktori jaksoivat 46 metriä. Pakkosyöttöhanikkaan kytketty rautalanka oli ratkaisevassa roolissa onnistuneessa vedossa ja mahtavien savujen tekemisessä. (Iitti)
Tiukin kisa käytiin alle 1 500 -kiloisten sarjassa, jossa ykköseksi kaasutteli oman kylän edustaja Timo Miettinen vuoden 1957 Porsche 133:lla. Ensimmäisellä kierroksella tuli täysi veto, toisessa erässä kyytiin pantiin lisää puuta, minkä jälkeen mies ja traktori jaksoivat 46 metriä. Pakkosyöttöhanikkaan kytketty rautalanka oli ratkaisevassa roolissa onnistuneessa vedossa ja mahtavien savujen tekemisessä. (Iitti)

Pelkästään vanhaan raskaampaan kalustoon keskittyneitä tapahtumia on Suomessa järjestetty suunnilleen 20 vuoden ajan, sitä ennen veteraanikoneita esiteltiin satunnaisesti muutamissa maatalousnäyttelyissä ja muissa vastaavissa väenkokouksissa.

Vieläkin hengissä olevista tapahtumista vanhin on Punkalaitumen Yli-Kirran talomuseolla järjestettävä Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 1992.

Seuraavana kesänä alkoi Oulaisissa Weteraanikonepäivien sarja, Soinin Wanahan Ajan Päivät olivat vuorossa vuonna 1996. Nakkilan Tappuritapahtuma on koonnut väkeä vuodesta 1997 lähtien. Saman vuoden syyskuussa järjestettiin nykyisen

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Rauta ja Petroolin ensimmäinen versio, nimi vaihtui 10 vuotta sitten ja pian paikkakin Rautalammilta Hyvinkäälle.

Rämsöön Kowan Teknolokian Päivät olivat lajissaan ylittämättömät, mutta niitä ei ole järjestetty enää vuosiin. Moni muukin hieno masinistijuhla on erinäisistä syistä lopetettu, mutta onneksi tilalle on tullut uusia siinä määrin, että tällä hetkellä Suomen kesässä on näytillä vanhoja koneita vähintään tarpeeksi.

Kesän ennätyskehnoissa sääolosuhteissa järjestettiin parikymmentä suurempaa ja monta pienempää veteraanikoneaiheista katselmusta. Suurimpienkin näyttelyiden kävijämäärät ovat viimevuosina asettuneet melko tarkasti vakiintuneisiin uomiin, vaihtelu on jäänyt muutamaan sataan.

Seuraavassa kuvasarjassa on tunnelmia Sawolaesilta Perinnekonepäewiltä Iisalmesta, Sirpistä puimuriin -näyttelystä Isostakyröstä, Konnuslahden kesäkauden avajaisista Leppävirralta, Lempyyn Wanhoista Wehkeistä Suonenjoelta, Okra-näyttelystä Oripäästä, Oulaisten Weteraanikonepäiviltä, Rauta ja Petroolista Hyvinkäältä sekä mainioista Vuolenkosken veteraanitraktoreiden vetokisoista Iitistä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Katsokaa etteivät lohkot pääse jäätymään, sillä ensi kesänä pöristellään taas uudella innolla. Runsaat kiitokset kaikille tapahtumien järjestelyissä mukana olleille, koneiden omistajille ja esittelijöille sekä ennen kaikkea kymmenille tuhansille vierailijoille, joiden ansiosta masinistinäyttelyitä voidaan ylipäätään järjestää. n

Avaa artikkelin PDF