Masinistikesä 2013 tarjosi paljon nähtävää

Suomen suveen on viime vuosina kuulunut parikymmentä suurempaa ja monta kymmentä pienempää tapahtumaa, joissa vanha konekalusto on joko pää- tai sivuroolissa. Seuraavaksi katsaus kuluneen kesän masinistikokoontumisiin.
Kesän katsotuin kone oli  Farmariin valmistunut Avance-moottoriaura, jota esiteltiin  Koneviestin ja LähiTapiolan vierekkäisillä osastoilla. 100-vuotias traktori sai korkeinta mahdollista huomiota, kun presidenttipari aloitti näyttelykierroksensa juuri Avancesta. (Seinäjoki)
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Pohjanmaalla on ikiajat tehty eteviä koneita. Legendaarinen Könnin kuokkamies mahtaa olla pelkkä kansantarina, mutta Autodigger-ojajyrsin on täyttä totta. Korsholmalaisen Isak Wahlstedtin vuonna 1913 tekemä jyrsin teki 1,2 metriä leveää ja 50 senttiä syvää ojaa parhaimmillaan kaksi kilometriä päivässä. Etevän koneen sarjatuotanto kaatui 6 000 markan hintaan, mikä oli sata vuotta sitten valtava summa. Tämä kone jäi ainoaksi kappaleeksi. Varta vasten Autodiggeriin tehty 4-sylinterinen ja 16-hevosvoimainen Wickström-moottori on aikojen kuluessa kadonnut, mutta muuten kone on säilynyt hyväkuntoisena. (Seinäjoki)
Pohjanmaalla on ikiajat tehty eteviä koneita. Legendaarinen Könnin kuokkamies mahtaa olla pelkkä kansantarina, mutta Autodigger-ojajyrsin on täyttä totta. Korsholmalaisen Isak Wahlstedtin vuonna 1913 tekemä jyrsin teki 1,2 metriä leveää ja 50 senttiä syvää ojaa parhaimmillaan kaksi kilometriä päivässä. Etevän koneen sarjatuotanto kaatui 6 000 markan hintaan, mikä oli sata vuotta sitten valtava summa. Tämä kone jäi ainoaksi kappaleeksi. Varta vasten Autodiggeriin tehty 4-sylinterinen ja 16-hevosvoimainen Wickström-moottori on aikojen kuluessa kadonnut, mutta muuten kone on säilynyt hyväkuntoisena. (Seinäjoki)
Wallis oli ensimmäinen traktori, jossa oli itsekantava valurunko. Ensimmäiset kappaleet tehtiin vuonna 1914, jatkossa uudenlaista rakennetta hyödynsivät muun muassa Fordson ja Deering. 25-hevosvoimaista, 1,5 tonnia painavaa Wallis Cub Junioria on tuotu Suomeen tämän hetkisten tietojen mukaan ainakin neljä kappaletta. (Seinäjoki)
Wallis oli ensimmäinen traktori, jossa oli itsekantava valurunko. Ensimmäiset kappaleet tehtiin vuonna 1914, jatkossa uudenlaista rakennetta hyödynsivät muun muassa Fordson ja Deering. 25-hevosvoimaista, 1,5 tonnia painavaa Wallis Cub Junioria on tuotu Suomeen tämän hetkisten tietojen mukaan ainakin neljä kappaletta. (Seinäjoki)
Amerikkalainen Cletrac oli vielä 30-luvun alussa Suomen kolmanneksi yleisin traktorimerkki. Ensimmäiset Cletracit tulivat tänne vuonna 1919. Maahantuojina ennättivät toimia ainakin Korpivaara & Halla, Labor, Nikolajeff, Victor Forselius ja Konekauppa Pellervo. Tämä Cletrac W on varhaisempaa ja kevyempää mallistoa. Vuona 1924 markkinoille tullut Cletrac K-20 oli hieman tehokkaampi, ja siinä oli kehittyneempi telasto. Cletrac W painaa reilut 1 500 kiloa, 4-sylinterinen moottori kehittää noin 25 hv. (Ruotsinkylä)
Amerikkalainen Cletrac oli vielä 30-luvun alussa Suomen kolmanneksi yleisin traktorimerkki. Ensimmäiset Cletracit tulivat tänne vuonna 1919. Maahantuojina ennättivät toimia ainakin Korpivaara & Halla, Labor, Nikolajeff, Victor Forselius ja Konekauppa Pellervo. Tämä Cletrac W on varhaisempaa ja kevyempää mallistoa. Vuona 1924 markkinoille tullut Cletrac K-20 oli hieman tehokkaampi, ja siinä oli kehittyneempi telasto. Cletrac W painaa reilut 1 500 kiloa, 4-sylinterinen moottori kehittää noin 25 hv. (Ruotsinkylä)
Vuosina 1917–22 tehty Junior 8-16 oli Internationalin ensimmäinen kevyempi traktorimalli. 16-hevosvoimaisen ja 4-sylinterisen traktorin valmistuksessa hyödynnettiin runsaasti IH-kuorma-auton osia. Juniorin lisävarusteisiin kuulunut voimanottoakseli oli lajissaan ensimmäinen koko maailmassa. International Harvesterin tuotevalikoima oli hyvin monipuolinen, esimerkkinä Juniorin takapyörään nojaava polkupyörä. (Riihimäki)
Vuosina 1917–22 tehty Junior 8-16 oli Internationalin ensimmäinen kevyempi traktorimalli. 16-hevosvoimaisen ja 4-sylinterisen traktorin valmistuksessa hyödynnettiin runsaasti IH-kuorma-auton osia. Juniorin lisävarusteisiin kuulunut voimanottoakseli oli lajissaan ensimmäinen koko maailmassa. International Harvesterin tuotevalikoima oli hyvin monipuolinen, esimerkkinä Juniorin takapyörään nojaava polkupyörä. (Riihimäki)
McCormick Farmall F-14 oli 30-luvun kevein ja pieniruokaisin Suomessa myynnissä ollut traktori. 1 280-kiloinen Farmall vei täydellä 15 hv:n teholla 5-litraa petroolia tunnissa. Vuonna 1939 traktori maksoi  rautapyöräisenä 34 000 markkaa. Vakiomallinen Deering W-14 oli 35 200  markan arvoinen, 500 kiloa painavampi ja 8 hevosvoimaa tehokkaampi Farmall F-20 puolestaan 10 000 markkaa kalliimpi. (Huittinen)
McCormick Farmall F-14 oli 30-luvun kevein ja pieniruokaisin Suomessa myynnissä ollut traktori. 1 280-kiloinen Farmall vei täydellä 15 hv:n teholla 5-litraa petroolia tunnissa. Vuonna 1939 traktori maksoi rautapyöräisenä 34 000 markkaa. Vakiomallinen Deering W-14 oli 35 200 markan arvoinen, 500 kiloa painavampi ja 8 hevosvoimaa tehokkaampi Farmall F-20 puolestaan 10 000 markkaa kalliimpi. (Huittinen)
Fordson N oli 30-luvun lopulla halvin markkinoillamme ollut traktori. Piikkipyöräisenä ilman lisävarusteita se maksoi 33 000 markkaa. Hihnapyörä, voimanottoakseli, sähkövalot, rumpujarrut ja kumipyörät nostivat hintaa 18 000 markalla. Purjekankaisesta peitosta ei tarvinnut maksaa erikseen. Koneen mukana tuli myös rasvapuristin, 7 kiintoavainta, jakari ja pihdit. (Riihimäki)
Fordson N oli 30-luvun lopulla halvin markkinoillamme ollut traktori. Piikkipyöräisenä ilman lisävarusteita se maksoi 33 000 markkaa. Hihnapyörä, voimanottoakseli, sähkövalot, rumpujarrut ja kumipyörät nostivat hintaa 18 000 markalla. Purjekankaisesta peitosta ei tarvinnut maksaa erikseen. Koneen mukana tuli myös rasvapuristin, 7 kiintoavainta, jakari ja pihdit. (Riihimäki)
Englantilaisella Field Marshallilla (”peltomarsalkka”) ja saksalaisella Lanz Bulldogilla on paljon yhteistä. Molemmat menivät 50-luvulla muodista niin nopeasti, että viimeisiä koneita jouduttiin myymään kovilla alennuksilla. Nyt kumpikin merkki on noussut kotimaassaan kansallistraktoriksi, joista maksetaan tolkuttomia summia. 2-tahtisissa Marshallissa ja Lanzissa on yksi makaava sylinteri, mutta sillä erolla, että Lanz on kuulapää, jonka kylmäkäynnistyksessä tarvitaan puhalluslamppua. Marshall kopautetaan pyörimään ruutipanoksella. (Ruotsinkylä)
Englantilaisella Field Marshallilla (”peltomarsalkka”) ja saksalaisella Lanz Bulldogilla on paljon yhteistä. Molemmat menivät 50-luvulla muodista niin nopeasti, että viimeisiä koneita jouduttiin myymään kovilla alennuksilla. Nyt kumpikin merkki on noussut kotimaassaan kansallistraktoriksi, joista maksetaan tolkuttomia summia. 2-tahtisissa Marshallissa ja Lanzissa on yksi makaava sylinteri, mutta sillä erolla, että Lanz on kuulapää, jonka kylmäkäynnistyksessä tarvitaan puhalluslamppua. Marshall kopautetaan pyörimään ruutipanoksella. (Ruotsinkylä)
Saksalainen Dinos-telatraktori oli tasokas kone. Niitä ostettiin kymmeniä kappaleita suomalaisille metsä- ja tietyömaille sekä jokuselle suurtilalle. Armeijallakin niitä oli, mutta ei enää viime sotien aikaan. Traktoreita valmistettiin Berliinissä vuosina 1918–24 alun perin Loeb-nimellä. Viimeisimmissä malleissa oli 35 hv:n 4-sylinterinen bensamoottori ja kolmisen tonnia painoa. Tämä Lauri Ketosen omistama Dinos on ilmeisesti ainoa kappale koko maailmassa. (Isokyrö)
Saksalainen Dinos-telatraktori oli tasokas kone. Niitä ostettiin kymmeniä kappaleita suomalaisille metsä- ja tietyömaille sekä jokuselle suurtilalle. Armeijallakin niitä oli, mutta ei enää viime sotien aikaan. Traktoreita valmistettiin Berliinissä vuosina 1918–24 alun perin Loeb-nimellä. Viimeisimmissä malleissa oli 35 hv:n 4-sylinterinen bensamoottori ja kolmisen tonnia painoa. Tämä Lauri Ketosen omistama Dinos on ilmeisesti ainoa kappale koko maailmassa. (Isokyrö)
Case D-ex on täällä hyvin harvinainen traktori, vuosina 1947–48 sitä tuotiin 11 konetta. Traktorina Case ei ollut ollenkaan huono, mutta dollarihintaisena kallis, eikä maahantuonnista ja markkinoinnista vastannut OTK ollut koneliikkeistä suosituimpia. D-exissä on 4,2-litrainen, 4-sylinterinen petroolimoottori, teholtaan 32 hv. Case painaa 3 150 kg. (Riihimäki)
Case D-ex on täällä hyvin harvinainen traktori, vuosina 1947–48 sitä tuotiin 11 konetta. Traktorina Case ei ollut ollenkaan huono, mutta dollarihintaisena kallis, eikä maahantuonnista ja markkinoinnista vastannut OTK ollut koneliikkeistä suosituimpia. D-exissä on 4,2-litrainen, 4-sylinterinen petroolimoottori, teholtaan 32 hv. Case painaa 3 150 kg. (Riihimäki)
Garner-traktorissa on 1-sylinterinen, 4-tahtinen JAP-moottori, joka kehittää 7 hv. Vajaat 700-kiloinen traktori on tarkoitettu puutarhoihin ja riviviljelyksille, Suomeen niitä on tuotu alle kymmenen kappaletta. Vuosina 1949–55 valmistetun Garnerin tuhoksi koitui hinta: kone maksoi lähes saman verran kuin Ferguson tai Fordson Major. (Puhos)
Garner-traktorissa on 1-sylinterinen, 4-tahtinen JAP-moottori, joka kehittää 7 hv. Vajaat 700-kiloinen traktori on tarkoitettu puutarhoihin ja riviviljelyksille, Suomeen niitä on tuotu alle kymmenen kappaletta. Vuosina 1949–55 valmistetun Garnerin tuhoksi koitui hinta: kone maksoi lähes saman verran kuin Ferguson tai Fordson Major. (Puhos)
Tiukimpina tuontisäännöstelyvuosina piti maahantuojan olla hyvin vakavarainen ja uskottava, ennen kuin viranomaisilta heltisi puntia, dollareita, frangeja tai Saksan markkoja. Viimeisinä vuosina vaatimustasoa löysennettiin reilusti. Tämän Eicher-traktorin tuonnista on ilmeisesti vastannut niinkin tuntematon firma kuin Lammin Auto Oy. Yhdenkään suuremman toimijan listoilla ei ole Eicheriä näkynyt. Tämä 22 hv:n 1-sylinterinen ED22 on vuodelta 1956. (Riihimäki)
Tiukimpina tuontisäännöstelyvuosina piti maahantuojan olla hyvin vakavarainen ja uskottava, ennen kuin viranomaisilta heltisi puntia, dollareita, frangeja tai Saksan markkoja. Viimeisinä vuosina vaatimustasoa löysennettiin reilusti. Tämän Eicher-traktorin tuonnista on ilmeisesti vastannut niinkin tuntematon firma kuin Lammin Auto Oy. Yhdenkään suuremman toimijan listoilla ei ole Eicheriä näkynyt. Tämä 22 hv:n 1-sylinterinen ED22 on vuodelta 1956. (Riihimäki)
Fendt Fix on vuonna 1958 esitelty pientraktori, jota tehtiin joko ilma- tai nestejäähdytteisellä MWM-moottorilla varustettuna. Molemmissa versioissa oli 1040-kuutionen, 1-sylinterinen ja 15-hevosvoimainen moottori sekä 6-nopeuksinen vaihteisto. Fendtin maahantuontia yrittivät 50-luvulla mm. Veho ja Berner, mutta siitä ei tullut valmiimpaa. Fixin tulemisen aikoihin hankkeista oli jo luovuttu. Tämä kone on haettu hiljattain Saksasta. (Oulainen)
Fendt Fix on vuonna 1958 esitelty pientraktori, jota tehtiin joko ilma- tai nestejäähdytteisellä MWM-moottorilla varustettuna. Molemmissa versioissa oli 1040-kuutionen, 1-sylinterinen ja 15-hevosvoimainen moottori sekä 6-nopeuksinen vaihteisto. Fendtin maahantuontia yrittivät 50-luvulla mm. Veho ja Berner, mutta siitä ei tullut valmiimpaa. Fixin tulemisen aikoihin hankkeista oli jo luovuttu. Tämä kone on haettu hiljattain Saksasta. (Oulainen)
Renault R3042 ei ollut huono eikä kallis, mutta sen myynti jäi vuosina 1950–55 vaatimattomaan 87 kappaleeseen. Jos se olisi ollut Hankkijan, SMK:n tai Keskon listoilla, niin kauppaa olisi tehty moninkertaisesti. OTK:n vahvuudet olivat muualla kuin traktorimarkkinoinnissa. 4-sylinterinen petroolimoottori on 30-hevosvoimainen. Rellu painaa 1 825 kg, vaihteita neljä eteen ja pakki. (Isokyrö)
Renault R3042 ei ollut huono eikä kallis, mutta sen myynti jäi vuosina 1950–55 vaatimattomaan 87 kappaleeseen. Jos se olisi ollut Hankkijan, SMK:n tai Keskon listoilla, niin kauppaa olisi tehty moninkertaisesti. OTK:n vahvuudet olivat muualla kuin traktorimarkkinoinnissa. 4-sylinterinen petroolimoottori on 30-hevosvoimainen. Rellu painaa 1 825 kg, vaihteita neljä eteen ja pakki. (Isokyrö)
Mörkö-Majurin vanhanaikaisen, 27 hv:n petroolimoottorin tilalle sai vuodesta 1948 lähtien 6-sylinterisen Perkins-dieselin, josta traktorikäytössä otettiin 45 hevosvoimaa. Traktorin ulkoiset mitat ovat molemmilla moottoreilla samat, mutta dieselversio (edessä) on noin 450 kiloa raskaampi. Hintaa diesel-mallilla oli kaksinkertaisesti, mikä on varmasti selityksenä vähäiselle 134 kappaleen tuontimäärälle. Pet-rooli-Mörköjä tuli yhteensä 6 474. (Somero)
Mörkö-Majurin vanhanaikaisen, 27 hv:n petroolimoottorin tilalle sai vuodesta 1948 lähtien 6-sylinterisen Perkins-dieselin, josta traktorikäytössä otettiin 45 hevosvoimaa. Traktorin ulkoiset mitat ovat molemmilla moottoreilla samat, mutta dieselversio (edessä) on noin 450 kiloa raskaampi. Hintaa diesel-mallilla oli kaksinkertaisesti, mikä on varmasti selityksenä vähäiselle 134 kappaleen tuontimäärälle. Pet-rooli-Mörköjä tuli yhteensä 6 474. (Somero)
Farmall ja Deering olivat International Harvesterin rinnakkaismerkkejä, joilla oli monessa maassa vielä 50-luvun alussa eri myyntikanavat. Farmall oli tyypillinen row-crop- eli riviviljelytraktori, Deering taas leveällä etuakselilla varustettu vakiotraktori. Kuvan Farmall H -traktori on aikanaan ostettu Suomen Maanviljelijäin Kaupasta, edessä oleva Deering W4 taas Hankkijasta. (Riihimäki)
Farmall ja Deering olivat International Harvesterin rinnakkaismerkkejä, joilla oli monessa maassa vielä 50-luvun alussa eri myyntikanavat. Farmall oli tyypillinen row-crop- eli riviviljelytraktori, Deering taas leveällä etuakselilla varustettu vakiotraktori. Kuvan Farmall H -traktori on aikanaan ostettu Suomen Maanviljelijäin Kaupasta, edessä oleva Deering W4 taas Hankkijasta. (Riihimäki)
International Deering ID-9:ssä on 5,5-litrainen, 4-sylinterinen etukammiodiesel, joka pannaan tulille bensalla, minkä vuoksi traktorissa on magneetto ja kaasutin. Aikansa jättitraktorin teho on 46 hv ja paino noin 3 tonnia. Tämä teollisuusmalli on pitkän uransa aikana palvellut mm. viinatehdasta. Moottori on kiinni vain neljällä pultilla, tarkoituksena kun on ollut, että samaa moottoria voitaisiin käyttää useammassa koneessa, kuten puimurissa tai salaojakoneessa. Näin jokaisen koneen mukana ei tarvinnut ostaa arvokasta moottoria. (Isokyrö)
International Deering ID-9:ssä on 5,5-litrainen, 4-sylinterinen etukammiodiesel, joka pannaan tulille bensalla, minkä vuoksi traktorissa on magneetto ja kaasutin. Aikansa jättitraktorin teho on 46 hv ja paino noin 3 tonnia. Tämä teollisuusmalli on pitkän uransa aikana palvellut mm. viinatehdasta. Moottori on kiinni vain neljällä pultilla, tarkoituksena kun on ollut, että samaa moottoria voitaisiin käyttää useammassa koneessa, kuten puimurissa tai salaojakoneessa. Näin jokaisen koneen mukana ei tarvinnut ostaa arvokasta moottoria. (Isokyrö)
Massey Harris Pony -traktoria tehtiin alun perin Kanadassa ja USA:ssa, vuosina 1951–61 myös Ranskassa. Amerikkalaistraktoreissa käytettiin Continentalin moottoreita, ranskalaisissa Simcaa ja Peugeotia, viimeisimmissä Hanomagin 2-tahtidieseliä. Suomessa Pony-myynnin huippuvuosi oli 1952, jolloin niitä meni 467 kappaletta, jatkossa tahti hiipui muutamaan kymmeneen vuodessa. (Oulainen)
Massey Harris Pony -traktoria tehtiin alun perin Kanadassa ja USA:ssa, vuosina 1951–61 myös Ranskassa. Amerikkalaistraktoreissa käytettiin Continentalin moottoreita, ranskalaisissa Simcaa ja Peugeotia, viimeisimmissä Hanomagin 2-tahtidieseliä. Suomessa Pony-myynnin huippuvuosi oli 1952, jolloin niitä meni 467 kappaletta, jatkossa tahti hiipui muutamaan kymmeneen vuodessa. (Oulainen)
Neljä siistiä, suunnilleen alkuperäiseen asuunsa entisöityä Zetoria. Ei suuria rosteriputkia, ei ärsyttäviä yhteishuudatuksia, eikä muitakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistyneitä älyttömyyksiä. Suomeen tuli vihreitä A- ja ruskeanharmaita K-malleja, jokunen sininenkin Zetor 25 on tänne tiettävästi tuotu. Myös punainen on aito Zetor-väri, Keski-Euroopassa hyvinkin yleinen. (Oulainen)
Neljä siistiä, suunnilleen alkuperäiseen asuunsa entisöityä Zetoria. Ei suuria rosteriputkia, ei ärsyttäviä yhteishuudatuksia, eikä muitakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana yleistyneitä älyttömyyksiä. Suomeen tuli vihreitä A- ja ruskeanharmaita K-malleja, jokunen sininenkin Zetor 25 on tänne tiettävästi tuotu. Myös punainen on aito Zetor-väri, Keski-Euroopassa hyvinkin yleinen. (Oulainen)
Güldner-traktoreita myytiin vuosina 1951–57 yhteensä 139 kappaletta, mutta tuontisäännöstelyn päätyttyä kysyntä tyrehtyi, kuten kävi monelle muullekin kalliille saksalaismerkille. 20 hv:n, 2-sylinterinen AF20, sittemmin ADA, oli meillä yleisin Güldner-malli, kaikkiaan niitä tuotiin 106 kpl. Laadultaan ja tekniikaltaan Güldner oli saksalaisten parhaimmistoa, mutta menekkiä rajoitti kova hinta. (Huittinen)
Güldner-traktoreita myytiin vuosina 1951–57 yhteensä 139 kappaletta, mutta tuontisäännöstelyn päätyttyä kysyntä tyrehtyi, kuten kävi monelle muullekin kalliille saksalaismerkille. 20 hv:n, 2-sylinterinen AF20, sittemmin ADA, oli meillä yleisin Güldner-malli, kaikkiaan niitä tuotiin 106 kpl. Laadultaan ja tekniikaltaan Güldner oli saksalaisten parhaimmistoa, mutta menekkiä rajoitti kova hinta. (Huittinen)
Sveitsiläinen Hürlimann D80 ei ehkä kuulu 50-luvun lopun tyylikkäimpiin traktoreihin, mutta se onkin tunnettu muista avuista: Hürlimannia on kutsuttu traktorimaailman Rolls-Royceksi. Moottori on 4-sylinterinen, 2,3-litrainen, teholtaan 30 hv. Vaihteita on kymmenen eteen ja kaksi taakse. Painoa on 1 660 kg. Traktori on tuotu hiljattain Suomeen, virallista maahantuontia ei merkillä ole koskaan ollut.  (Riihimäki)
Sveitsiläinen Hürlimann D80 ei ehkä kuulu 50-luvun lopun tyylikkäimpiin traktoreihin, mutta se onkin tunnettu muista avuista: Hürlimannia on kutsuttu traktorimaailman Rolls-Royceksi. Moottori on 4-sylinterinen, 2,3-litrainen, teholtaan 30 hv. Vaihteita on kymmenen eteen ja kaksi taakse. Painoa on 1 660 kg. Traktori on tuotu hiljattain Suomeen, virallista maahantuontia ei merkillä ole koskaan ollut. (Riihimäki)
Joitakin saksalaisia IH-malleja tuotiin Suomeen jo 50-luvun alussa, mutta lopullisesti ne rantautuivat tänne vasta 15 vuotta myöhemmin. Siihen saakka brittiläiset Kormiikit olivat olleet huomattavasti halvempia, ja ne miellettiin tekniikaltaan paremmin tänne soveltuviksi. Farmall D-324:n tuotanto alkoi länsisaksalaisilla Neussin tehtailla vuonna 1956. Moottori on 3-sylinterinen ja 24-hevosvoimainen. Painoa on  1 350 kg. (Isokyrö)
Joitakin saksalaisia IH-malleja tuotiin Suomeen jo 50-luvun alussa, mutta lopullisesti ne rantautuivat tänne vasta 15 vuotta myöhemmin. Siihen saakka brittiläiset Kormiikit olivat olleet huomattavasti halvempia, ja ne miellettiin tekniikaltaan paremmin tänne soveltuviksi. Farmall D-324:n tuotanto alkoi länsisaksalaisilla Neussin tehtailla vuonna 1956. Moottori on 3-sylinterinen ja 24-hevosvoimainen. Painoa on 1 350 kg. (Isokyrö)
Nortek Oy aloitti 50-luvun lopulla muutaman vuoden tauon jälkeen Renaultin maahantuonnin. Ykkösmalli oli 35 hv:n kolmos-Perkinsillä varustettu N71, joka painoi 1 540 kiloa ja liikkui rivakimmillaan 23 kilometriä tunnissa. Vuosimyynnit olivat aluksi luokkaa 30–40 kpl, mutta putosivat pian muutamaan kappaleeseen. Viimeiset Renaultit myytiin 60-luvun puolivälissä. (Oulainen)
Nortek Oy aloitti 50-luvun lopulla muutaman vuoden tauon jälkeen Renaultin maahantuonnin. Ykkösmalli oli 35 hv:n kolmos-Perkinsillä varustettu N71, joka painoi 1 540 kiloa ja liikkui rivakimmillaan 23 kilometriä tunnissa. Vuosimyynnit olivat aluksi luokkaa 30–40 kpl, mutta putosivat pian muutamaan kappaleeseen. Viimeiset Renaultit myytiin 60-luvun puolivälissä. (Oulainen)
Tanskalaisen Bukh-traktorin myynti oli 50-luvun lopulla Laborin suunnitelmissa, mutta merkki osoittautui pettymykseksi, ja tuonti jäi muutamaan koneeseen. Kuvan 302-malli on uudempaa mallia, jota tehtiin vuosina 1959–67. Moottori on oma 2-sylinterinen ja 37-hevosvoimainen, vaihteita 8 eteen ja 4 taakse. Remmivetoisella hydrauliikalla on saatu ylös tuhatkiloinen työkone. (Oulainen)
Tanskalaisen Bukh-traktorin myynti oli 50-luvun lopulla Laborin suunnitelmissa, mutta merkki osoittautui pettymykseksi, ja tuonti jäi muutamaan koneeseen. Kuvan 302-malli on uudempaa mallia, jota tehtiin vuosina 1959–67. Moottori on oma 2-sylinterinen ja 37-hevosvoimainen, vaihteita 8 eteen ja 4 taakse. Remmivetoisella hydrauliikalla on saatu ylös tuhatkiloinen työkone. (Oulainen)
McCormick B-450 oli 50-luvun lopulla suurin ja kallein sarjatuotettu brittitraktori. Iso-Kormiikki painaa 2 750 kg. 4,3-litraisesta nelosmoottorista saadaan ulos 55 hevosvoimaa 1 500 kierroksella. Vuonna 1959 B-450 on maksanut 1 027 000 markkaa, kun kolme hevosvoimaa heikompien Power Majorin ja nelos-Nuffieldin listahinnat ovat tuolloin olleet 708 000 ja 739 000 mk. (Oulainen)
McCormick B-450 oli 50-luvun lopulla suurin ja kallein sarjatuotettu brittitraktori. Iso-Kormiikki painaa 2 750 kg. 4,3-litraisesta nelosmoottorista saadaan ulos 55 hevosvoimaa 1 500 kierroksella. Vuonna 1959 B-450 on maksanut 1 027 000 markkaa, kun kolme hevosvoimaa heikompien Power Majorin ja nelos-Nuffieldin listahinnat ovat tuolloin olleet 708 000 ja 739 000 mk. (Oulainen)
Volvosta tuli traktorivalmistaja tahtomattaan, kun Ruotsin valtio kielsi sota-aikaan henkilöautojen tekemisen, mutta oli hyvin myötämielinen traktorituotannolle. Ensimmäisen T41-mallin rinnalle tuli vuonna 1946 paljon pienempi, 22-hevosvoimainen T-21. Painoltaan  1 250-kiloinen, 5-vaihteinen Volvo oli hyvä vastus Fergusonille, joka tuli voimalla Ruotsin markkinoille. Vanhanaikaiset T4-sarjan traktorit hävisivät vuonna 1950, ja seuraavat mallit myötäilivät T21:n tekniikkaa. (Isokyrö)
Volvosta tuli traktorivalmistaja tahtomattaan, kun Ruotsin valtio kielsi sota-aikaan henkilöautojen tekemisen, mutta oli hyvin myötämielinen traktorituotannolle. Ensimmäisen T41-mallin rinnalle tuli vuonna 1946 paljon pienempi, 22-hevosvoimainen T-21. Painoltaan 1 250-kiloinen, 5-vaihteinen Volvo oli hyvä vastus Fergusonille, joka tuli voimalla Ruotsin markkinoille. Vanhanaikaiset T4-sarjan traktorit hävisivät vuonna 1950, ja seuraavat mallit myötäilivät T21:n tekniikkaa. (Isokyrö)
Deutzin ensimmäinen ilmajäähdytetty FL-mallisto esiteltiin 50-luvun alussa, vuosikymmenen lopulla se uudistui D-sarjaksi. Deutz F4L pidettiin kuitenkin vanhanaikaisuudestaan huolimatta tuotannossa vuoteen 1965 asti, jolloin se korvattiin 6-sylinterisellä Deutz D80:llä. F4L on 4-sylinterinen ja 5,3-litrainen, tehoa on 65 hv. Meillä viimeiset F4L:t myytiin merkillä Deutz 65PS. (Somero)
Deutzin ensimmäinen ilmajäähdytetty FL-mallisto esiteltiin 50-luvun alussa, vuosikymmenen lopulla se uudistui D-sarjaksi. Deutz F4L pidettiin kuitenkin vanhanaikaisuudestaan huolimatta tuotannossa vuoteen 1965 asti, jolloin se korvattiin 6-sylinterisellä Deutz D80:llä. F4L on 4-sylinterinen ja 5,3-litrainen, tehoa on 65 hv. Meillä viimeiset F4L:t myytiin merkillä Deutz 65PS. (Somero)
Vuosina 1958–65 valmistettu Deutz D40S oli aikanaan Länsi-Saksan suosituimpia traktorimalleja, jonka markkinaosuus oli enimmillään 21 prosenttia. Suomessa Deutzin paras tulos oli 320 myytyä traktoria vuonna 1963. D40S on 3-sylinterinen, 38-hevosvoimainen ja 7-vaihteinen. Painoa on reilut kaksi tonnia. (Isokyrö)
Vuosina 1958–65 valmistettu Deutz D40S oli aikanaan Länsi-Saksan suosituimpia traktorimalleja, jonka markkinaosuus oli enimmillään 21 prosenttia. Suomessa Deutzin paras tulos oli 320 myytyä traktoria vuonna 1963. D40S on 3-sylinterinen, 38-hevosvoimainen ja 7-vaihteinen. Painoa on reilut kaksi tonnia. (Isokyrö)
Hankkijan ja myöhemmin OTK:n edustamaan Porsche-traktorisarjaan kuului laajimmillaan neljä mallia, joista suurin oli 4-sylinterinen Master. 50-hevosvoimainen ilmajäähdytetty traktori painaa 1 840 kiloa, vaihteita on viisi eteen ja pakki. Turbiinikytkin kuului suurimpien Porsche-mallien vakiovarusteisiin. (Isokyrö)
Hankkijan ja myöhemmin OTK:n edustamaan Porsche-traktorisarjaan kuului laajimmillaan neljä mallia, joista suurin oli 4-sylinterinen Master. 50-hevosvoimainen ilmajäähdytetty traktori painaa 1 840 kiloa, vaihteita on viisi eteen ja pakki. Turbiinikytkin kuului suurimpien Porsche-mallien vakiovarusteisiin. (Isokyrö)
ED-40 oli viimeinen Englannissa tehty Allis-Chalmers-malli, valmistus päättyi Essendinessä vuonna 1969. Huonomaineista ED-40:tä tuotiin Suomeen vuosina 1961–66 alle 30 kappaletta, kun muita brittimerkkejä myytiin parhaimmillaan 4 000 traktoria vuodessa. Heikoin lenkki ED-40:n tekniikassa oli huonosti käynnistyvä, 41 hv:n Standard-nelosmoottori. (Huittinen)
ED-40 oli viimeinen Englannissa tehty Allis-Chalmers-malli, valmistus päättyi Essendinessä vuonna 1969. Huonomaineista ED-40:tä tuotiin Suomeen vuosina 1961–66 alle 30 kappaletta, kun muita brittimerkkejä myytiin parhaimmillaan 4 000 traktoria vuodessa. Heikoin lenkki ED-40:n tekniikassa oli huonosti käynnistyvä, 41 hv:n Standard-nelosmoottori. (Huittinen)
Valmetin suunnittelussa huomioitiin metsätyötkin: pohja oli sileä ja maavara kohtalainen. Maasto-ominaisuuksia voitiin vielä kohentaa puoliteloilla, joita 60-luvulla tehtiin monissa pienemmissä ja suuremmissa pajoissa. Valmet 361 on tällä varustuksella edennyt vahvassakin lumessa. Voimansiirto kuitenkin rasittui äärirajoilleen, usein ylikin. (Puhos)
Valmetin suunnittelussa huomioitiin metsätyötkin: pohja oli sileä ja maavara kohtalainen. Maasto-ominaisuuksia voitiin vielä kohentaa puoliteloilla, joita 60-luvulla tehtiin monissa pienemmissä ja suuremmissa pajoissa. Valmet 361 on tällä varustuksella edennyt vahvassakin lumessa. Voimansiirto kuitenkin rasittui äärirajoilleen, usein ylikin. (Puhos)
Nuffield Universal Four, kansanomaisemmin nelos-Nuhvi, oli vielä 60-luvun alussa suosittu urakointikone. Se soveltui korkean maavaransa ansiosta hyvin metsäajoon, ja vankan rungon ansiosta sitä käytettiin paljon kaivureiden peruskoneena. Lähes 20 vuotta samannäköisenä pysynyt traktori uudistui muotoilunsa puolesta vuonna 1967, mutta perustekniikan suhteen Nuffield 4/65:n muutokset olivat vähäisiä. Seuraava vaihe ennen lopullista häviämistä oli merkin vaihtuminen Leylandiksi. (Oulainen)
Nuffield Universal Four, kansanomaisemmin nelos-Nuhvi, oli vielä 60-luvun alussa suosittu urakointikone. Se soveltui korkean maavaransa ansiosta hyvin metsäajoon, ja vankan rungon ansiosta sitä käytettiin paljon kaivureiden peruskoneena. Lähes 20 vuotta samannäköisenä pysynyt traktori uudistui muotoilunsa puolesta vuonna 1967, mutta perustekniikan suhteen Nuffield 4/65:n muutokset olivat vähäisiä. Seuraava vaihe ennen lopullista häviämistä oli merkin vaihtuminen Leylandiksi. (Oulainen)
David Brown vastasi 60-luvun puolenvälin suuriin traktorimullistuksiin uudella valkoisella mallistolla, jonka tekniikka oli parannettua hydrauliikkaa lukuun ottamatta pitkälti entistä. 58-hevosvoimainen David Brown 990 Selectamatic oli toistaiseksi sarjan tehokkain, 11 hv väkevämpi DB 1200 tuli puolitoista vuotta myöhemmin. (Isokyrö)
David Brown vastasi 60-luvun puolenvälin suuriin traktorimullistuksiin uudella valkoisella mallistolla, jonka tekniikka oli parannettua hydrauliikkaa lukuun ottamatta pitkälti entistä. 58-hevosvoimainen David Brown 990 Selectamatic oli toistaiseksi sarjan tehokkain, 11 hv väkevämpi DB 1200 tuli puolitoista vuotta myöhemmin. (Isokyrö)
Massey-Fergusonin 100-sarjan pienin malli oli ranskalainen MF130, jossa isompien mallien tapaan suurin muutos kohdistui ulkonäköön. Meillä tämä 32-hevosvoimainen pikkutraktori oli myynnissä vain kahden vuoden ajan. Näin pienelle koneelle ei ollut enää kysyntää, ja ketterää traktoria tarvitsevat ottivat mieluummin MF135:n, joka oli tekniikaltaankin parempi. (Seinäjoki)
Massey-Fergusonin 100-sarjan pienin malli oli ranskalainen MF130, jossa isompien mallien tapaan suurin muutos kohdistui ulkonäköön. Meillä tämä 32-hevosvoimainen pikkutraktori oli myynnissä vain kahden vuoden ajan. Näin pienelle koneelle ei ollut enää kysyntää, ja ketterää traktoria tarvitsevat ottivat mieluummin MF135:n, joka oli tekniikaltaankin parempi. (Seinäjoki)
Massey-Fergusonin 100-sarjaa petrattiin perusteellisemmin vuonna 1972, jolloin tarjolle tulivat pitemmällä akselivälillä varustetut 8-traktorit. Suurimpiin englantilaismalleihin tuli tuolloin myös öljykylpyiset monilevyjarrut ja hydraulinen voimanoton kytkentä. Malliston suurin traktori, 83-hevosvoimainen MF188, maksoi tuolloin 32 850 markkaa. Neliveto nosti hintaa 14 150 markan verran. (Oulainen)
Massey-Fergusonin 100-sarjaa petrattiin perusteellisemmin vuonna 1972, jolloin tarjolle tulivat pitemmällä akselivälillä varustetut 8-traktorit. Suurimpiin englantilaismalleihin tuli tuolloin myös öljykylpyiset monilevyjarrut ja hydraulinen voimanoton kytkentä. Malliston suurin traktori, 83-hevosvoimainen MF188, maksoi tuolloin 32 850 markkaa. Neliveto nosti hintaa 14 150 markan verran. (Oulainen)
Runko-ohjattu Massey-Ferguson 1505 on varustettu 10,4-litraisella, 185-hevosvoimaisella Caterpillar V8-dieselillä. Painoa suurella jenkkitraktorilla on suunnilleen kahdeksan tonnia täydessä sotisovassa. Näitä vuosina 1974–77 valmistettuja jättiläisiä on tuotu 80-luvulta lähtien käytettyinä lähinnä Englannista. Tämä kone on palvellut mm. lavetin vetäjänä. (Puhos)
Runko-ohjattu Massey-Ferguson 1505 on varustettu 10,4-litraisella, 185-hevosvoimaisella Caterpillar V8-dieselillä. Painoa suurella jenkkitraktorilla on suunnilleen kahdeksan tonnia täydessä sotisovassa. Näitä vuosina 1974–77 valmistettuja jättiläisiä on tuotu 80-luvulta lähtien käytettyinä lähinnä Englannista. Tämä kone on palvellut mm. lavetin vetäjänä. (Puhos)
Massey-Fergusonin 2000-sarja tuli markkinoille 80-luvun alussa. Suurtraktoreista pienin oli takavetoinen, 102-hevosvoimainen MF2620, joka painoi vajaat viisi tonnia. 2620 ja Fiat 1180 olivat viimeisiä tämän kokoluokan traktoreita, joita sai Suomessa takavetoisena. 2000-sarjan MF:t tehtiin Ranskassa. (Riihimäki)
Massey-Fergusonin 2000-sarja tuli markkinoille 80-luvun alussa. Suurtraktoreista pienin oli takavetoinen, 102-hevosvoimainen MF2620, joka painoi vajaat viisi tonnia. 2620 ja Fiat 1180 olivat viimeisiä tämän kokoluokan traktoreita, joita sai Suomessa takavetoisena. 2000-sarjan MF:t tehtiin Ranskassa. (Riihimäki)
27 000 markan hintainen ja 95-hevosvoimainen County Super 6 oli 60-luvun alkupuolella kolmanneksi tehokkain ja toiseksi kallein Suomen markkinoilla ollut pyörätraktori. Kovasta hinnasta huolimatta niitä ostettiin innokkaasti mm. tietyömaille, joilla niitä käytettiin täryjyrien vetäjinä ja penkkakoneina. Vastaavan tehoiset telakoneet olivat tuplasti kalliimpia. Köysi ja Kuomu Oy:n ohjaamo oli aikansa parhaimpia. (Oulainen)
27 000 markan hintainen ja 95-hevosvoimainen County Super 6 oli 60-luvun alkupuolella kolmanneksi tehokkain ja toiseksi kallein Suomen markkinoilla ollut pyörätraktori. Kovasta hinnasta huolimatta niitä ostettiin innokkaasti mm. tietyömaille, joilla niitä käytettiin täryjyrien vetäjinä ja penkkakoneina. Vastaavan tehoiset telakoneet olivat tuplasti kalliimpia. Köysi ja Kuomu Oy:n ohjaamo oli aikansa parhaimpia. (Oulainen)
Countyn suosio maansiirto- ja metsäurakoitsijoiden keskuudessa säilyi vakaana aina 70-luvun lopulle saakka, vaikka sille oli jo halvempia ja ketterämpiä vaihtoehtoja. Kuvan Ford 5000 -pohjainen County 754 on vuoden 1974 alussa maksanut 58 725 markkaa, kun saman tehoinen ja 4-vetoinen Fiat 750DT maksoi 57 600 markkaa. Muita saman kaliiberin nelivetoja olivat MF188 (52 950 mk), Deutz 6006A  (47 500 mk) ja Belarus MTZ521 (27 900 mk). Toivottavasti tätä siistiä konetta ei koskaan pilata tuunaamisella. (Oulainen)
Countyn suosio maansiirto- ja metsäurakoitsijoiden keskuudessa säilyi vakaana aina 70-luvun lopulle saakka, vaikka sille oli jo halvempia ja ketterämpiä vaihtoehtoja. Kuvan Ford 5000 -pohjainen County 754 on vuoden 1974 alussa maksanut 58 725 markkaa, kun saman tehoinen ja 4-vetoinen Fiat 750DT maksoi 57 600 markkaa. Muita saman kaliiberin nelivetoja olivat MF188 (52 950 mk), Deutz 6006A (47 500 mk) ja Belarus MTZ521 (27 900 mk). Toivottavasti tätä siistiä konetta ei koskaan pilata tuunaamisella. (Oulainen)
Amerikkalaisen MF1000-sarjan suurin malli, 1150, ei aikanaan ollut Hankkijan maahantuontiohjelmassa. Muutamat Suomessa olevat yksilöt on tuotu jälkikäteen käytettyinä. Uudempaa 1155-mallia sai erikoistilauksesta ihan Hankkijastakin. Moottori on 8,25-litrainen Perkins V8, teholtaan 146 hv. Vuosina 1967–72 tehty traktori painaa noin viisi tonnia. (Oulainen)
Amerikkalaisen MF1000-sarjan suurin malli, 1150, ei aikanaan ollut Hankkijan maahantuontiohjelmassa. Muutamat Suomessa olevat yksilöt on tuotu jälkikäteen käytettyinä. Uudempaa 1155-mallia sai erikoistilauksesta ihan Hankkijastakin. Moottori on 8,25-litrainen Perkins V8, teholtaan 146 hv. Vuosina 1967–72 tehty traktori painaa noin viisi tonnia. (Oulainen)
Ford 5000 OK-6 on tavallinen Viistonni, johon on Orasvuon Konepajan tekemien sovitusosien avulla asennettu 6-sylinterinen, 113 hv:n Ford-teollisuusmoottori. Puun ajoon tarkoitetuissa traktoreissa oli lämmityslaitteella varustettu ohjaamo, peltomallin sai avonaisenakin. Suurentunut teho saatiin hyödynnettyä takasillan alle asennettujen lisäpainolevyjen avulla. (Riihimäki)
Ford 5000 OK-6 on tavallinen Viistonni, johon on Orasvuon Konepajan tekemien sovitusosien avulla asennettu 6-sylinterinen, 113 hv:n Ford-teollisuusmoottori. Puun ajoon tarkoitetuissa traktoreissa oli lämmityslaitteella varustettu ohjaamo, peltomallin sai avonaisenakin. Suurentunut teho saatiin hyödynnettyä takasillan alle asennettujen lisäpainolevyjen avulla. (Riihimäki)
International 826 oli ensimmäinen Suomen myynnissä ollut maataloustraktori, jonka sai kokonaan hydrostaattisella voimansiirrolla. Nopeusalueita oli kaksi: eteen 0–13 ja 0–30 km/h, taakse 0–6 ja 0–15 km/h. Saatavana oli myös normaali 8-vaihteinen malli, joka maksoi vuonna 1970 noin 39 300 markkaa. Hydro-malli oli seitsemisen tonnia kalliimpi. 123 hv:n kuutosmoottori on tehty Saksassa, muilta osin traktori on hyttiä lukuun ottamatta amerikkalainen. (Riihimäki)
International 826 oli ensimmäinen Suomen myynnissä ollut maataloustraktori, jonka sai kokonaan hydrostaattisella voimansiirrolla. Nopeusalueita oli kaksi: eteen 0–13 ja 0–30 km/h, taakse 0–6 ja 0–15 km/h. Saatavana oli myös normaali 8-vaihteinen malli, joka maksoi vuonna 1970 noin 39 300 markkaa. Hydro-malli oli seitsemisen tonnia kalliimpi. 123 hv:n kuutosmoottori on tehty Saksassa, muilta osin traktori on hyttiä lukuun ottamatta amerikkalainen. (Riihimäki)
McCormick 434 on modernin näköinen 60-luvun lopun traktoriksi, mutta peltien alla oleva tekniikka on otettu käyttöön jo vuonna 1958, suuri osa huomattavasti aiemmin. Samaa mallia tehtiin vuoteen 1975 asti, mutta tyypiksi vaihtui vuonna 1971 International 444. Teholtaan 49-hevosvoimainen 434:ään sai valinnaisvarusteena hydraulisen pikavaihteen, jonka myötä huippunopeus kasvoi 28,6:sta 39,3 kilometriin tunnissa. Alkuperäinen ohjaamo ei ollut näin tilava ja tyylikäs. (Oulainen)
McCormick 434 on modernin näköinen 60-luvun lopun traktoriksi, mutta peltien alla oleva tekniikka on otettu käyttöön jo vuonna 1958, suuri osa huomattavasti aiemmin. Samaa mallia tehtiin vuoteen 1975 asti, mutta tyypiksi vaihtui vuonna 1971 International 444. Teholtaan 49-hevosvoimainen 434:ään sai valinnaisvarusteena hydraulisen pikavaihteen, jonka myötä huippunopeus kasvoi 28,6:sta 39,3 kilometriin tunnissa. Alkuperäinen ohjaamo ei ollut näin tilava ja tyylikäs. (Oulainen)
Avomallisiksi suunniteltuihin traktoreihin oli hankalaa asentaa ohjaamoa käyttömukavuutta heikentämättä. Fordin ja ruotsalaisen Hara-ohjaamon yhdistelmä oli kuitenkin niin onnistunut, että Ford voitiin julistaa maan hiljaisimmaksi traktoriksi vuosina 1973–75. Traktoreiden hintoihin tuli noihin aikoihin mojovia korotuksia. 66-hevosvoimainen Ford 4000 on maksanut vuoden 1974 alussa 27 145 markkaa, loppuvuodesta hinta oli 34 125 markkaa. Kilpailevat merkit kallistuivat yhtä rajusti. (Oulainen)
Avomallisiksi suunniteltuihin traktoreihin oli hankalaa asentaa ohjaamoa käyttömukavuutta heikentämättä. Fordin ja ruotsalaisen Hara-ohjaamon yhdistelmä oli kuitenkin niin onnistunut, että Ford voitiin julistaa maan hiljaisimmaksi traktoriksi vuosina 1973–75. Traktoreiden hintoihin tuli noihin aikoihin mojovia korotuksia. 66-hevosvoimainen Ford 4000 on maksanut vuoden 1974 alussa 27 145 markkaa, loppuvuodesta hinta oli 34 125 markkaa. Kilpailevat merkit kallistuivat yhtä rajusti. (Oulainen)
Saksalainen Hans Koch rakensi ensimmäiset puutarhajyrsimensä 20-luvun puolivälissä. Tosissaan Hako-merkkisiä jyrsimiä alettiin valmistaa viime sotien jälkeen. Ensimmäinen 4-pyöräinen Hakotrac valmistui vuonna 1961. Kuvan Hakotrac T8 on silloisista malleista suurempi. Moottori on 1-sylinterinen, 8-hevosvoimainen ja 250-kuutoinen ILO. Traktori painaa 240 kiloa. Variaattorissa nopeuksia on kaksi eteen ja yksi taakse. (Huittinen)
Saksalainen Hans Koch rakensi ensimmäiset puutarhajyrsimensä 20-luvun puolivälissä. Tosissaan Hako-merkkisiä jyrsimiä alettiin valmistaa viime sotien jälkeen. Ensimmäinen 4-pyöräinen Hakotrac valmistui vuonna 1961. Kuvan Hakotrac T8 on silloisista malleista suurempi. Moottori on 1-sylinterinen, 8-hevosvoimainen ja 250-kuutoinen ILO. Traktori painaa 240 kiloa. Variaattorissa nopeuksia on kaksi eteen ja yksi taakse. (Huittinen)
BM-Volvo 350 Boxer uudistui vuonna 1967 BM-Volvo T-600-malliksi. Vähäisen tehojen noston lisäksi muutoksia oli tehty lähinnä ulkonäköön. Seuraava malli oli vuonna 1970 valmistunut BM-Volvo T-650, joka oli sitten jo kokonaan eri traktori. T-600:n myynti jäi meillä vähäiseksi, sillä se oli vastaavankokoisia brittimerkkejä huomattavasti kalliimpi, eikä tekniikka ollut kilpailijoihin verrattuna enää mitenkään ylivertaista. (Ruotsinkylä)
BM-Volvo 350 Boxer uudistui vuonna 1967 BM-Volvo T-600-malliksi. Vähäisen tehojen noston lisäksi muutoksia oli tehty lähinnä ulkonäköön. Seuraava malli oli vuonna 1970 valmistunut BM-Volvo T-650, joka oli sitten jo kokonaan eri traktori. T-600:n myynti jäi meillä vähäiseksi, sillä se oli vastaavankokoisia brittimerkkejä huomattavasti kalliimpi, eikä tekniikka ollut kilpailijoihin verrattuna enää mitenkään ylivertaista. (Ruotsinkylä)
Mäkilän museolla kaivettiin pikku pätkä salaojaa Fergusonilla ja Muko-salaojakoneella. Operaation päätteeksi Pekka Mäkilä laski kaivantoon tiiliputket. Muko kaivoi hyvissä olosuhteissa jopa kymmeniä metrejä tunnissa, mutta kovin yleistä koneesta ei tullut huokeasta hinnastaan huolimatta. Kaivusyvyyttä säädetään pienellä sähkömoottorilla, ja traktori saadaan liikkumaan riittävän hitaasti alennusvaihteen avulla. (Somero)
Mäkilän museolla kaivettiin pikku pätkä salaojaa Fergusonilla ja Muko-salaojakoneella. Operaation päätteeksi Pekka Mäkilä laski kaivantoon tiiliputket. Muko kaivoi hyvissä olosuhteissa jopa kymmeniä metrejä tunnissa, mutta kovin yleistä koneesta ei tullut huokeasta hinnastaan huolimatta. Kaivusyvyyttä säädetään pienellä sähkömoottorilla, ja traktori saadaan liikkumaan riittävän hitaasti alennusvaihteen avulla. (Somero)
Loimaalaisen Kurpan Konepajan kehittämä Mara pani 60-luvun alussa suomalaiseen salaojitukseen uutta vauhtia. Pyöräalustaisena sitä oli helppo siirrellä, tandem-pyörästön ansiosta kone ei niiannut avo-ojien kohdalla ja liikkui muutenkin ykköspyöräistä varmemmin. Ojanpohjastakin tuli kerralla tasainen. Yleisin Maran alustakone oli Ford 5000. (Isokyrö)
Loimaalaisen Kurpan Konepajan kehittämä Mara pani 60-luvun alussa suomalaiseen salaojitukseen uutta vauhtia. Pyöräalustaisena sitä oli helppo siirrellä, tandem-pyörästön ansiosta kone ei niiannut avo-ojien kohdalla ja liikkui muutenkin ykköspyöräistä varmemmin. Ojanpohjastakin tuli kerralla tasainen. Yleisin Maran alustakone oli Ford 5000. (Isokyrö)
Puolustusvoimien Santahaminan Konepaja aloitti 50-luvun alussa suurien kaivupyörätyyppisten salaojakoneiden valmistuksen. Alustana käytettiin telavetoista White-maastoautoa. Työkunnossa reilut kahdeksan tonnia painanut kone maksoi mahtavat 2,5 miljoonaa markkaa, mutta oli kuitenkin lähes puolta halvempi kuin amerikkalaiset Buckeye-, Cleveland- tai Parsons-koneet. Santahaminan konepajan seuraava menestystuote oli traktorikaivuri, joka myöhemmin tultiin tuntemaan Riuku-Vammaksena. (Isokyrö)
Puolustusvoimien Santahaminan Konepaja aloitti 50-luvun alussa suurien kaivupyörätyyppisten salaojakoneiden valmistuksen. Alustana käytettiin telavetoista White-maastoautoa. Työkunnossa reilut kahdeksan tonnia painanut kone maksoi mahtavat 2,5 miljoonaa markkaa, mutta oli kuitenkin lähes puolta halvempi kuin amerikkalaiset Buckeye-, Cleveland- tai Parsons-koneet. Santahaminan konepajan seuraava menestystuote oli traktorikaivuri, joka myöhemmin tultiin tuntemaan Riuku-Vammaksena. (Isokyrö)
Fordson Super Majorin päälle koottu englantilainen Allen-salaojakone teki tuloaan Suomeenkin reilut 50 vuotta sitten, mutta Machinery Oy sai kaupaksi vain kolme konetta. Pitkät välimatkat ja hajallaan olevat pellot hankaloittivat tämän tyyppisen koneen käyttöä, muuten päälle 6-tonninen Allen oli pätevä laite. Eniten sen kysyntää rajoitti hinta, joka oli pyörätraktoripohjaiseen Mara-koneeseen verrattuna 2,3-kertainen. (Oulainen)
Fordson Super Majorin päälle koottu englantilainen Allen-salaojakone teki tuloaan Suomeenkin reilut 50 vuotta sitten, mutta Machinery Oy sai kaupaksi vain kolme konetta. Pitkät välimatkat ja hajallaan olevat pellot hankaloittivat tämän tyyppisen koneen käyttöä, muuten päälle 6-tonninen Allen oli pätevä laite. Eniten sen kysyntää rajoitti hinta, joka oli pyörätraktoripohjaiseen Mara-koneeseen verrattuna 2,3-kertainen. (Oulainen)
John Deere 3020 oli 60-luvun lopun traktoreista ylellisimpiä. Hienouksiin kuuluivat mm. säteismäntäpumpulla varustettu, suljettu hydraulipiiri, öljykylpyiset, hydrauliset levyjarrut ja hydro-ohjaus. Synkrovaihteinen perusmalli maksoi 24 800 markkaa vuonna 1967, power-shift-vaihteisto nosti hintaa 2 800 markalla. JD3020 on 4-sylinterinen ja 82-hevosvoimainen, painoa on perusvarusteilla 3 850 kg. (Somero)
John Deere 3020 oli 60-luvun lopun traktoreista ylellisimpiä. Hienouksiin kuuluivat mm. säteismäntäpumpulla varustettu, suljettu hydraulipiiri, öljykylpyiset, hydrauliset levyjarrut ja hydro-ohjaus. Synkrovaihteinen perusmalli maksoi 24 800 markkaa vuonna 1967, power-shift-vaihteisto nosti hintaa 2 800 markalla. JD3020 on 4-sylinterinen ja 82-hevosvoimainen, painoa on perusvarusteilla 3 850 kg. (Somero)
John Deere oli maailmanhistorian ensimmäinen yli 100-hevosvoimainen pyörätraktori, joka saatiin USA:n markkinoille vuonna 1963. 121-hevosvoimainen ja 8,7-litrainen muskelitraktori painaa 7 530 kg. Uusi jätti-Deere on vuonna 1965 maksanut 46 500 markkaa, ja nostolaitteesta on pitänyt maksaa vielä erikseen. Suomeen on tullut tiettävästi kolme traktoria. (Somero)
John Deere oli maailmanhistorian ensimmäinen yli 100-hevosvoimainen pyörätraktori, joka saatiin USA:n markkinoille vuonna 1963. 121-hevosvoimainen ja 8,7-litrainen muskelitraktori painaa 7 530 kg. Uusi jätti-Deere on vuonna 1965 maksanut 46 500 markkaa, ja nostolaitteesta on pitänyt maksaa vielä erikseen. Suomeen on tullut tiettävästi kolme traktoria. (Somero)
Nuffieldista rakennetussa Vammas-June Tienallessa on periaatteessa kaikki oikean tiekarhun toiminnot. TVH:laisten keskuudessa sitä pidettiin kuitenkin varsin mitättömänä laitteena, ainakin mäkisimmillä alueilla. Pyörä ei aina pitänyt 6 tonnin painosta huolimatta, ja jos piti, niin sitten loppui moottorista puhti. Kestävyydessäkin oli parannettavaa. (Oulainen)
Nuffieldista rakennetussa Vammas-June Tienallessa on periaatteessa kaikki oikean tiekarhun toiminnot. TVH:laisten keskuudessa sitä pidettiin kuitenkin varsin mitättömänä laitteena, ainakin mäkisimmillä alueilla. Pyörä ei aina pitänyt 6 tonnin painosta huolimatta, ja jos piti, niin sitten loppui moottorista puhti. Kestävyydessäkin oli parannettavaa. (Oulainen)
E-liike palasi traktorimarkkinoille 20 vuoden tauon jälkeen vuonna 1983, jolloin se aloitti italialaisen Same-traktorin maahantuonnin. Suomen markkinoilla Same oli uusi merkki, mutta muualla Euroopassa vanha tuttu. Ensimmäinen Cassani-traktori valmistui jo 1920-luvun lopulla. Neljästä tänne tuodusta Same-mallista pienimmän Taurus 60:n sai myös takavetoisena. Ilmajäähdytetty 3-pyttyinen Taurus on 60-hevosvoimainen ja painaa 2 620 kg. (Riihimäki)
E-liike palasi traktorimarkkinoille 20 vuoden tauon jälkeen vuonna 1983, jolloin se aloitti italialaisen Same-traktorin maahantuonnin. Suomen markkinoilla Same oli uusi merkki, mutta muualla Euroopassa vanha tuttu. Ensimmäinen Cassani-traktori valmistui jo 1920-luvun lopulla. Neljästä tänne tuodusta Same-mallista pienimmän Taurus 60:n sai myös takavetoisena. Ilmajäähdytetty 3-pyttyinen Taurus on 60-hevosvoimainen ja painaa 2 620 kg. (Riihimäki)
Hydraulisten traktorikaivureiden näytekappaleita alkoi tulla Suomeen 50-luvun alussa, mutta kunnolla ne yleistyivät vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Kotimaiset valmistajat olivat heti juonessa mukana. Ensimmäisiin yrittäjiin kuului kuvan Hydro-Master, josta sittemmin kehittyi Ukko-Mestari. Alussa uskottiin, että kaivurin on oltava samalla tavalla pikakiinnitteinen kuin mikä tahansa muukin traktorityökone. Varsin pian niistä kuitenkin tuli kiinteästi asennettuja erikoislaitteita. (Somero)
Hydraulisten traktorikaivureiden näytekappaleita alkoi tulla Suomeen 50-luvun alussa, mutta kunnolla ne yleistyivät vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Kotimaiset valmistajat olivat heti juonessa mukana. Ensimmäisiin yrittäjiin kuului kuvan Hydro-Master, josta sittemmin kehittyi Ukko-Mestari. Alussa uskottiin, että kaivurin on oltava samalla tavalla pikakiinnitteinen kuin mikä tahansa muukin traktorityökone. Varsin pian niistä kuitenkin tuli kiinteästi asennettuja erikoislaitteita. (Somero)
Ruotsalaisia ABS Carman -kaivinkoneita tehtiin vuosina 1948–66 yhteensä 2 500 kpl. Koneen merkki on lyhenne valmistajapajan alkuperäisestä nimestä Arboga Byggnadssmide sekä omistajakaksikko Ingemar Carlssonin ja Sven Lettermanin sukunimistä. 8,5-tonninen ABS Carman 400 vuodelta 1962 on rakennettu BM-Volvo Boxerin alustalle. (Riihimäki)
Ruotsalaisia ABS Carman -kaivinkoneita tehtiin vuosina 1948–66 yhteensä 2 500 kpl. Koneen merkki on lyhenne valmistajapajan alkuperäisestä nimestä Arboga Byggnadssmide sekä omistajakaksikko Ingemar Carlssonin ja Sven Lettermanin sukunimistä. 8,5-tonninen ABS Carman 400 vuodelta 1962 on rakennettu BM-Volvo Boxerin alustalle. (Riihimäki)
County Full Track Z -telatraktorit tulivat Suomeen 50-luvun alussa samaan aikaan kuin uudet Fordson Majorit. Ilman varusteita 3,8 tonnia painanut tela-Majuri maksoi 920 000 markkaa vuonna 1954. Puskulevy ja 10 tonnin vinssi kasvattivat painoa 1 700 kilolla ja hintaa vajaalla 500 000 markalla. Tavallisen diesel-Majorin listahinta oli tuolloin 397 000 mk. (Puhos)
County Full Track Z -telatraktorit tulivat Suomeen 50-luvun alussa samaan aikaan kuin uudet Fordson Majorit. Ilman varusteita 3,8 tonnia painanut tela-Majuri maksoi 920 000 markkaa vuonna 1954. Puskulevy ja 10 tonnin vinssi kasvattivat painoa 1 700 kilolla ja hintaa vajaalla 500 000 markalla. Tavallisen diesel-Majorin listahinta oli tuolloin 397 000 mk. (Puhos)
Saksalaisen Ahlmann Schwenklader -kuormaimen juju on sivulle kääntyvä kauha. Kuormatessa riittää pelkkä edestakainen ajo. Josef-Severin Ahlmannin perustaman firman ensimmäisiä tuotteita olivat kanien metalliset syöttökaukalot, kuormaimia alettiin tehdä vuonna 1952. Tämä Deutz-moottorilla varustettu kone on 50-luvun lopulta. Merkki on vieläkin voimissaan, mutta on nykyään yhtä puuta Mecalacin kanssa. (Somero)
Saksalaisen Ahlmann Schwenklader -kuormaimen juju on sivulle kääntyvä kauha. Kuormatessa riittää pelkkä edestakainen ajo. Josef-Severin Ahlmannin perustaman firman ensimmäisiä tuotteita olivat kanien metalliset syöttökaukalot, kuormaimia alettiin tehdä vuonna 1952. Tämä Deutz-moottorilla varustettu kone on 50-luvun lopulta. Merkki on vieläkin voimissaan, mutta on nykyään yhtä puuta Mecalacin kanssa. (Somero)
Kuumimpia maansiirtokoneuutuuksia olivat 1950-luvun lopulla pyöräkuormaajat. Vielä 10 vuotta aiemmin vaijerivetoiset kaivinkoneet tai vaatimattomat etukuormaajat olivat olleet montulla ainoa apu, mutta nyt jenkkiläiset 4-vetoiset pyöräkoneet saattoivat rouhaista kerralla parikin kuutiota soraa. Oranssi Allis-Chalmers TL20D ja keltainen Michigan 125 sr1 edustavat varhaisinta kuormaajatuotantoa. Molemmat ovat alkuaan amerikkalaisia, mutta sittemmin niitä tehtiin myös Englannissa. Kumpaisenkin kokoluokka on jokseenkin sama, eli painoa reilut kymmenen tonnia ja hevosvoimia toistasataa. (Oulainen)
Kuumimpia maansiirtokoneuutuuksia olivat 1950-luvun lopulla pyöräkuormaajat. Vielä 10 vuotta aiemmin vaijerivetoiset kaivinkoneet tai vaatimattomat etukuormaajat olivat olleet montulla ainoa apu, mutta nyt jenkkiläiset 4-vetoiset pyöräkoneet saattoivat rouhaista kerralla parikin kuutiota soraa. Oranssi Allis-Chalmers TL20D ja keltainen Michigan 125 sr1 edustavat varhaisinta kuormaajatuotantoa. Molemmat ovat alkuaan amerikkalaisia, mutta sittemmin niitä tehtiin myös Englannissa. Kumpaisenkin kokoluokka on jokseenkin sama, eli painoa reilut kymmenen tonnia ja hevosvoimia toistasataa. (Oulainen)
Silmukkakultivaattori oli aikanaan yleisimpiä nostolaitetyökoneita. Sillä saatiin muokattua kesannot sekä peruna- ja juurikasvimaat, hävitettyä juolavehnää ja vakoauroilla varustettuna mullattua perunapenkit. Kultivaattorin runko palveli myös lantatalikkona, kun terien tilalle vaihdettiin suorat piikit. (Huittinen)
Silmukkakultivaattori oli aikanaan yleisimpiä nostolaitetyökoneita. Sillä saatiin muokattua kesannot sekä peruna- ja juurikasvimaat, hävitettyä juolavehnää ja vakoauroilla varustettuna mullattua perunapenkit. Kultivaattorin runko palveli myös lantatalikkona, kun terien tilalle vaihdettiin suorat piikit. (Huittinen)
Fiskars teki aikanaan 18- ja 20-tuumaisia auroja uudisraivaukseen ja syväkyntöön, jonka vaikutuksista kirjoitettiin sivukaupalla Koneviestissäkin. Monen käytännön viljelijän mukaan ainoa huomattava muutos oli, että jatkossa peltoon oli mahdollista upota entistä syvempään. Ensimmäiset Fiskars Syväkyntäjät olivat 1- ja 2-siipisiä, viimeisissä täysautomaateissa siipiä oli enimmillään neljä. (Oulainen)
Fiskars teki aikanaan 18- ja 20-tuumaisia auroja uudisraivaukseen ja syväkyntöön, jonka vaikutuksista kirjoitettiin sivukaupalla Koneviestissäkin. Monen käytännön viljelijän mukaan ainoa huomattava muutos oli, että jatkossa peltoon oli mahdollista upota entistä syvempään. Ensimmäiset Fiskars Syväkyntäjät olivat 1- ja 2-siipisiä, viimeisissä täysautomaateissa siipiä oli enimmillään neljä. (Oulainen)
Ensimmäiset S-piikkiäkeet tulivat Suomeen 60-luvun alussa Tanskasta ja Ruotsista. Merkkejä olivat mm. Tive, Lilla-Harrie, Accord ja kuvan 2,2-metrinen Kongskilde. Työleveydet olivat alkuun vaatimattomia, yli 2,5-metrisiä äkeitä koneliikkeet toimittivat erikoistilauksesta. Etuladan ja jälkiharan sai lisävarusteena. Varpajyrät yleistyivät vasta myöhemmin. (Huittinen)
Ensimmäiset S-piikkiäkeet tulivat Suomeen 60-luvun alussa Tanskasta ja Ruotsista. Merkkejä olivat mm. Tive, Lilla-Harrie, Accord ja kuvan 2,2-metrinen Kongskilde. Työleveydet olivat alkuun vaatimattomia, yli 2,5-metrisiä äkeitä koneliikkeet toimittivat erikoistilauksesta. Etuladan ja jälkiharan sai lisävarusteena. Varpajyrät yleistyivät vasta myöhemmin. (Huittinen)
Rosenlew aloitti auratuotannon 50-luvun puolenvälin jälkeen, ja viimeiset Sampo-aurat valmistuivat vuonna 1971. Kotimaan markkinat olivat liian suppeat kahdelle suomalaiselle auramerkille, ja vientikin oli vähäistä. Suurin malli oli tämä 4 x 16LS. Kilpakyntäjille oli tarjolla kisavarusteltu 2 x 14LSK, jonka toimivuudesta saatiin näyttöä monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kisoissa. (Isokyrö)
Rosenlew aloitti auratuotannon 50-luvun puolenvälin jälkeen, ja viimeiset Sampo-aurat valmistuivat vuonna 1971. Kotimaan markkinat olivat liian suppeat kahdelle suomalaiselle auramerkille, ja vientikin oli vähäistä. Suurin malli oli tämä 4 x 16LS. Kilpakyntäjille oli tarjolla kisavarusteltu 2 x 14LSK, jonka toimivuudesta saatiin näyttöä monissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kisoissa. (Isokyrö)
Amerikkalaiset tekivät jo 1800-luvun lopulla suuria, parihevosilla vedettäviä lannanlevitysvankkureita. Pienempiä yhden hevosen vaunuja tehtiin 20-luvulla jopa Suomessa mm. Pietarsaaren Konepajalla. Missään vaiheessa ne eivät täällä yleistyneet, sillä rakenteet olivat heikkoja ja toiminta epävarmaa. Eräänlaisella kampiakselilla ja kiertokangella toteutettu levitinkelan pyöritys on etevä oivallus tässä hyväkuntoisena säilyneessä levittimessä. (Somero)
Amerikkalaiset tekivät jo 1800-luvun lopulla suuria, parihevosilla vedettäviä lannanlevitysvankkureita. Pienempiä yhden hevosen vaunuja tehtiin 20-luvulla jopa Suomessa mm. Pietarsaaren Konepajalla. Missään vaiheessa ne eivät täällä yleistyneet, sillä rakenteet olivat heikkoja ja toiminta epävarmaa. Eräänlaisella kampiakselilla ja kiertokangella toteutettu levitinkelan pyöritys on etevä oivallus tässä hyväkuntoisena säilyneessä levittimessä. (Somero)
Fergusonin ”banaani-kuormaimella” nousee 450 kilon lasti 3,3 metrin korkeuteen. Aiempi etuakselikiinnitteinen malli pääsi vajaaseen kahteen metriin. Viralliselta nimeltään Ferguson M-UE20 -kuormaajat valmisti Englannin Sunderlandissa vaikuttanut Steel´s Engineering Products Ltd. Kuormaimen aisat ovat kiinni taka-akselissa ja nostosylinterit traktorin mahan alla olevassa poikkiraudassa, varsinaista runkoa ei tarvita. (Ruotsinkylä)
Fergusonin ”banaani-kuormaimella” nousee 450 kilon lasti 3,3 metrin korkeuteen. Aiempi etuakselikiinnitteinen malli pääsi vajaaseen kahteen metriin. Viralliselta nimeltään Ferguson M-UE20 -kuormaajat valmisti Englannin Sunderlandissa vaikuttanut Steel´s Engineering Products Ltd. Kuormaimen aisat ovat kiinni taka-akselissa ja nostosylinterit traktorin mahan alla olevassa poikkiraudassa, varsinaista runkoa ei tarvita. (Ruotsinkylä)
Työnäytökset ovat viime vuosina käyneet valitettavan harvinaisiksi, traktoriparaatit kun eivät näytä oikeaan peltoajeluun verrattuna miltään. Somerolla ei tässä kohden tuoteta koskaan pettymystä. Heikki Mäkilä esittelee idyllisessä maisemassa, kuinka 30-luvun lopun Farmall F20:lla ja Traktori-Hankmolla saadaan pelto kylvökuntoon. (Somero)
Työnäytökset ovat viime vuosina käyneet valitettavan harvinaisiksi, traktoriparaatit kun eivät näytä oikeaan peltoajeluun verrattuna miltään. Somerolla ei tässä kohden tuoteta koskaan pettymystä. Heikki Mäkilä esittelee idyllisessä maisemassa, kuinka 30-luvun lopun Farmall F20:lla ja Traktori-Hankmolla saadaan pelto kylvökuntoon. (Somero)
Mäkilässä esiteltiin onnistuneesti Ferguson L-VE20 -etukuormaajan ja A-JE-A20-levittimen toimintaa aidolla hevosen lannalla. Kauhanvakaajalla varustetun kuormaimen aisat on kiinnitetty etuakseliin, eli takapaino on tarpeen. Kuormaaja nostaa parhaimmillaan vajaat 300 kiloa, eikä pyörästä voimansa ottavaan vaunuun mahdu kuin 2,5 mottia, mutta aina koneet talikkotyön voittaa. Loistava näytös. (Somero)
Mäkilässä esiteltiin onnistuneesti Ferguson L-VE20 -etukuormaajan ja A-JE-A20-levittimen toimintaa aidolla hevosen lannalla. Kauhanvakaajalla varustetun kuormaimen aisat on kiinnitetty etuakseliin, eli takapaino on tarpeen. Kuormaaja nostaa parhaimmillaan vajaat 300 kiloa, eikä pyörästä voimansa ottavaan vaunuun mahdu kuin 2,5 mottia, mutta aina koneet talikkotyön voittaa. Loistava näytös. (Somero)

Varsinaisissa masinistitapahtumissa yli kymmeneen tuhanteen kävijään on päästy jo useampana vuotena Oulaisissa. Farmarissa ja Okrassa käy moninkertainen määrä vieraita, mutta tilanne ei muuttuisi, vaikkei näyttelykentällä olisi ensimmäistäkään vanhaa traktoria tai maamoottoria. Veteraanikoneet ovat vain osa kokonaisuutta.

Yli viiteentuhanteen kävijään päästään muutamassa masinistitapahtumassa. Myytyjen pääsylippujen määrä antaa luotettavia viitteitä porttien sisällä käyneestä väkimäärästä. Maksaneiden joukossa on tietysti aina vapaalippulaisia, alaikäisiä, esittelijöitä ja talkoolaisia. Näiden määrää yläkanttiin arvioimalla voidaan sitten komistaa muutenkin suuria lukemia. Ilmaisissa tapahtumissa on aina käynyt vähintään 10 000 henkeä, jos järjestäjiin on uskomista.

Silmäys parkkipaikalle antaa melko hyvän kuvan todellisista kävijämääristä, jos tapahtuma on vähänkään syrjäisemmässä paikassa. Hehtaarille saadaan hyvin johdetulla alueella mahtumaan nelisensataa autoa, mikä täysillä kuormilla tekisi 1 600, käytännössä ehkä 1 000 henkeä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Harvemmalla vakiintuneella tapahtumalla on mahdollisuuksia tai edes tarvetta yleisömäärien huomattavaan nousuun. Rajat tulevat vastaan kaikessa, tapahtuman laajentuessa pelastuslaitos pystyy vaikuttamaan asioihin paljon ja harvemmin helpompaan suuntaan. Bajamajojakin tarvitaan pitkä rivi, tiheä lepikko ei enää riitä terveysviranomaisille. Vähänkään suuremman masinistitapahtuman järjestäminen varsinkin eteläisessä Suomessa on nykyisin totaalisesti erilaista kuin vaikka kymmenen vuotta sitten.

Kuluneen kesän huippukoneita olivat ehdottomasti maailmanluokan harvinaisuudet Avance ja Dinos, mutta muuten rautapyörätraktoreiden määrä on valitettavasti vähentynyt. Työnäytöksiinkään ei enää panosteta kuin muutamassa paikassa. Tässä mielessä kiintoisimpia ovat yksityisten tilamuseoiden järjestämät tapahtumat. Niinpä menneen kesän näyttelyiden helmiä olivat Mäkilän museossa Somerolla ja Jokelan museolla Ruotsinpyhtäällä järjestetyt, erittäin toiminnalliset tapahtumat.

Paljon mukavaa katsottavaa oli toki kaikissa muissakin tapahtumissa, mistä runsaat kiitokset kaikille asioissa mukana olleille. Osansa kiitoksista saakoon myös ilmojen haltija, jolta riitti hyvää keliä kaikkialle.

Seuraavassa kuvakoosteessa on näkymiä Farmari-näyttelystä Seinäjoelta, Huittisten Wanhoista

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Konneista, Isonkyrön Sirpistä Puimuriin -tapahtumasta, Vanhan Ajan Päiviltä Ruotsinpyhtäältä, Oulaisten Weteraanikonepäiviltä, Puhoksen Perinnepäiviltä Kiteeltä, Ol’Hollil-tapahtumasta Somerolta sekä Rauta ja Petroolista, joka oli muuttanut uuteen paikkaan Riihimäelle.

Nyt sitten varaston perillä toimettomina seisoneiden rautapyörätraktoreiden magneetot huoltoon, ja koneet näytille mahdollisimman moneen ensi kesän tapahtumaan. Nähdään siellä! n

Avaa artikkelin PDF