Masinistin alkukesä – Pikakatsaus 2019 touko- ja kesäkuun veteraanikonetapahtumiin

Veteraanikonetapahtumat painottuvat hyvin vahvasti heinäkuulle, mutta kaikenlaisia masinistikokoontumisia järjestetään touko-kesäkuussakin, joista esitellään ohessa pieni otanta.
Alkukesän mahtavin traktori esiteltiin Haverin konepäivillä. Alun perin hieman yli 50-hevosvoimainen Fordson Super Major on saanut nokalleen 7,36-litraisen Valmetin kuutosen (612), josta irtoaa parhaimmillaan lähes viisinkertaiset tehot. Rakenteita on vahvisteltu asiallisesti, mutta hiemankaan suurpiirteisemmällä kytkimen käytöllä kopasta alkaa varmasti nousta savua.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
13-hevosvoimaisella moottorilla ja nestevedolla varustettu Sohova sai ansaitsemaansa huomiota Kyläkaupan Kummallisten Kulkuneuvojen Kokoontumisajossa. Taka-akselisto on Opel Recordista, nopeutta, jota löytyy omistajien mukaan riittävästi, voidaan muuttaa portaattomasti tyynyjen väliin sijoitetusta säätimestä.
13-hevosvoimaisella moottorilla ja nestevedolla varustettu Sohova sai ansaitsemaansa huomiota Kyläkaupan Kummallisten Kulkuneuvojen Kokoontumisajossa. Taka-akselisto on Opel Recordista, nopeutta, jota löytyy omistajien mukaan riittävästi, voidaan muuttaa portaattomasti tyynyjen väliin sijoitetusta säätimestä. Kuva: Kimmo Kotta
Paukepäivillä on totuttu näkemään koneita, joita ei taatusti tarvita mihinkään, mutta jotka tuottavat kasapäin hyvää tuulta. Tämänkertainen hupimasiina koostui vuoden 1911 Kullervo-lokomobiilistä, sekä välivaihdosta, josta otettiin voima Hilda-nimisen tyttösen polkupyörään ja betonimyllystä muunneltuun lottokoneeseen, jonka äärellä lottotyttö piti musiikilla höystettyjä arvontoja.
Paukepäivillä on totuttu näkemään koneita, joita ei taatusti tarvita mihinkään, mutta jotka tuottavat kasapäin hyvää tuulta. Tämänkertainen hupimasiina koostui vuoden 1911 Kullervo-lokomobiilistä, sekä välivaihdosta, josta otettiin voima Hilda-nimisen tyttösen polkupyörään ja betonimyllystä muunneltuun lottokoneeseen, jonka äärellä lottotyttö piti musiikilla höystettyjä arvontoja. Kuva: Kimmo Kotta
Paukepäivillä on totuttu näkemään koneita, joita ei taatusti tarvita mihinkään, mutta jotka tuottavat kasapäin hyvää tuulta. Tämänkertainen hupimasiina koostui vuoden 1911 Kullervo-lokomobiilistä, sekä välivaihdosta, josta otettiin voima Hilda-nimisen tyttösen polkupyörään ja betonimyllystä muunneltuun lottokoneeseen, jonka äärellä lottotyttö piti musiikilla höystettyjä arvontoja.
Paukepäivillä on totuttu näkemään koneita, joita ei taatusti tarvita mihinkään, mutta jotka tuottavat kasapäin hyvää tuulta. Tämänkertainen hupimasiina koostui vuoden 1911 Kullervo-lokomobiilistä, sekä välivaihdosta, josta otettiin voima Hilda-nimisen tyttösen polkupyörään ja betonimyllystä muunneltuun lottokoneeseen, jonka äärellä lottotyttö piti musiikilla höystettyjä arvontoja. Kuva: Kimmo Kotta
Paukepäivillä on totuttu näkemään koneita, joita ei taatusti tarvita mihinkään, mutta jotka tuottavat kasapäin hyvää tuulta. Tämänkertainen hupimasiina koostui vuoden 1911 Kullervo-lokomobiilistä, sekä välivaihdosta, josta otettiin voima Hilda-nimisen tyttösen polkupyörään ja betonimyllystä muunneltuun lottokoneeseen, jonka äärellä lottotyttö piti musiikilla höystettyjä arvontoja.
Paukepäivillä on totuttu näkemään koneita, joita ei taatusti tarvita mihinkään, mutta jotka tuottavat kasapäin hyvää tuulta. Tämänkertainen hupimasiina koostui vuoden 1911 Kullervo-lokomobiilistä, sekä välivaihdosta, josta otettiin voima Hilda-nimisen tyttösen polkupyörään ja betonimyllystä muunneltuun lottokoneeseen, jonka äärellä lottotyttö piti musiikilla höystettyjä arvontoja. Kuva: Kimmo Kotta
Varhaisimmista isoista Valmeteista oli tavallisten maatalousmallien lisäksi tarjolla myös kolme runsaammin ja köyhemmin varusteltua teollisuusmallia, joita käytettiin muun muassa metsätraktoreiden, järeiden etukuormaimien, kaivureiden ja jyrien peruskoneina. Valmet 900:n ja 1100:n maatalousversiosta ja kahdesta teollisuusmallista oli saatavilla myös nelivetoinen vaihtoehto. Tämä Valmet 940 on aktiiviaikanaan ollut jonkun erikoiskoneen alustana, taka-akselilla olevien ketjupyörien perusteella luultavasti Tana-jyrän. (Jämsä)
Varhaisimmista isoista Valmeteista oli tavallisten maatalousmallien lisäksi tarjolla myös kolme runsaammin ja köyhemmin varusteltua teollisuusmallia, joita käytettiin muun muassa metsätraktoreiden, järeiden etukuormaimien, kaivureiden ja jyrien peruskoneina. Valmet 900:n ja 1100:n maatalousversiosta ja kahdesta teollisuusmallista oli saatavilla myös nelivetoinen vaihtoehto. Tämä Valmet 940 on aktiiviaikanaan ollut jonkun erikoiskoneen alustana, taka-akselilla olevien ketjupyörien perusteella luultavasti Tana-jyrän. (Jämsä) Kuva: Kimmo Kotta
Varhaisimmista isoista Valmeteista oli tavallisten maatalousmallien lisäksi tarjolla myös kolme runsaammin ja köyhemmin varusteltua teollisuusmallia, joita käytettiin muun muassa metsätraktoreiden, järeiden etukuormaimien, kaivureiden ja jyrien peruskoneina. Valmet 900:n ja 1100:n maatalousversiosta ja kahdesta teollisuusmallista oli saatavilla myös nelivetoinen vaihtoehto. Tämä Valmet 940 on aktiiviaikanaan ollut jonkun erikoiskoneen alustana, taka-akselilla olevien ketjupyörien perusteella luultavasti Tana-jyrän. (Jämsä)
Varhaisimmista isoista Valmeteista oli tavallisten maatalousmallien lisäksi tarjolla myös kolme runsaammin ja köyhemmin varusteltua teollisuusmallia, joita käytettiin muun muassa metsätraktoreiden, järeiden etukuormaimien, kaivureiden ja jyrien peruskoneina. Valmet 900:n ja 1100:n maatalousversiosta ja kahdesta teollisuusmallista oli saatavilla myös nelivetoinen vaihtoehto. Tämä Valmet 940 on aktiiviaikanaan ollut jonkun erikoiskoneen alustana, taka-akselilla olevien ketjupyörien perusteella luultavasti Tana-jyrän. (Jämsä) Kuva: Kimmo Kotta
Siikajokelainen Markus Kuotesaho lienee nykyään Suomen tunnetuin kierrätysyrittäjä, tai kansanomaisemmin romukauppias. Luvalla sanoen hieman oudon asukokonaisuuden sisällä on kuitenkin etevä ammattilainen, jolta löytyy runsaasti monipuolista tietoa kaikilta tekniikan alueilta. Sitä saatiin roppakaupalla Kummallisten Kulkuneuvojen kokoontumisessa.
Siikajokelainen Markus Kuotesaho lienee nykyään Suomen tunnetuin kierrätysyrittäjä, tai kansanomaisemmin romukauppias. Luvalla sanoen hieman oudon asukokonaisuuden sisällä on kuitenkin etevä ammattilainen, jolta löytyy runsaasti monipuolista tietoa kaikilta tekniikan alueilta. Sitä saatiin roppakaupalla Kummallisten Kulkuneuvojen kokoontumisessa. Kuva: Kimmo Kotta
Jos europarlamentaarikot määrättäisiin tekemään linnunpönttöjä – ja mieluiten moottorisahalla – niin Brysselistä löytyisi ainakin yksi meppi, jolta se onnistuisi. Ammattimaisista otteista päätellen Husqvarna on ollut Teuvo Hakkaraisen käsissä monta kertaa aiemminkin. Pönttöjä tehtailtiin Jämsässä ja myytiin kympin kappalehintaan, tuotto meni lyhentämättömänä Moottoriklupin hyväksi.
Jos europarlamentaarikot määrättäisiin tekemään linnunpönttöjä – ja mieluiten moottorisahalla – niin Brysselistä löytyisi ainakin yksi meppi, jolta se onnistuisi. Ammattimaisista otteista päätellen Husqvarna on ollut Teuvo Hakkaraisen käsissä monta kertaa aiemminkin. Pönttöjä tehtailtiin Jämsässä ja myytiin kympin kappalehintaan, tuotto meni lyhentämättömänä Moottoriklupin hyväksi. Kuva: Kimmo Kotta
Airakselassa paikallinen palokunta näytti, kuinka Skoda Fabiasta tehdään muutamassa minuutissa avoauto. Tässä leikeltiin koriltaan ehjää autoa, ruttaantuneen kolariauton palasteleminen on varmasti huomattavasti hankalampaa. Palokuntalaisten ja muiden vastaavien erikoisnäytöksiä toivoisi näkevänsä useammassa tapahtumassa.
Airakselassa paikallinen palokunta näytti, kuinka Skoda Fabiasta tehdään muutamassa minuutissa avoauto. Tässä leikeltiin koriltaan ehjää autoa, ruttaantuneen kolariauton palasteleminen on varmasti huomattavasti hankalampaa. Palokuntalaisten ja muiden vastaavien erikoisnäytöksiä toivoisi näkevänsä useammassa tapahtumassa. Kuva: Kimmo Kotta
Kummallisten Kulkuneuvojen pienin osallistuja oli Niko Hopiavuoren viime vuonna tekemä pyörävetoinen moottorikelkka. Vauhdin takaa 60-kuutioinen Raket-moottorisahan moottori. Äärimmäisen yksinkertaisen talviajoneuvon nopeus on rajoitettu ketjuvälityksellä kolmeenkymppiin.
Kummallisten Kulkuneuvojen pienin osallistuja oli Niko Hopiavuoren viime vuonna tekemä pyörävetoinen moottorikelkka. Vauhdin takaa 60-kuutioinen Raket-moottorisahan moottori. Äärimmäisen yksinkertaisen talviajoneuvon nopeus on rajoitettu ketjuvälityksellä kolmeenkymppiin. Kuva: Kimmo Kotta
Nostolaitekiinnitteiset maatilakaivurit tekivät meillä uuden tulemisen 1970-luvulla, englantilainen McConnel kuului tuon ajan uutuusmerkkeihin. Kauhassa nousi vajaat 400 kiloa, eikä ulottuvuuttakaan ollut kuin pari syltä, mutta aina se lapiomiehen voitti. Istuin oli alun perin korkealla puomin juuressa ja se kääntyili kaivurin tahtiin, mutta venttiilipöydän siirtäminen traktorin istuimen läheisyyteen oli melko helppoa. (Haveri)
Nostolaitekiinnitteiset maatilakaivurit tekivät meillä uuden tulemisen 1970-luvulla, englantilainen McConnel kuului tuon ajan uutuusmerkkeihin. Kauhassa nousi vajaat 400 kiloa, eikä ulottuvuuttakaan ollut kuin pari syltä, mutta aina se lapiomiehen voitti. Istuin oli alun perin korkealla puomin juuressa ja se kääntyili kaivurin tahtiin, mutta venttiilipöydän siirtäminen traktorin istuimen läheisyyteen oli melko helppoa. (Haveri) Kuva: Kimmo Kotta
Hankkija möi MF- ja James-traktorikaivureiden ohella myös Lokomoa, jota tehtiin myöhemmin Jalo-merkkisenä. Se ei kuitenkaan ollut lähellekään yhtä suosittu kuin kotimaiset kilpailijat Ukko-Mestari, Vammas tai James, vaikka alan osaamista oli kertynyt jo 1950-luvun alusta lähtien. MF-teollisuustraktoreita sai joko normaalilla voimansiirrolla tai momentinmuuntimella ja suunnanvaihtajalla varustettuna. Kuvan MF 3303:ssa on tavallinen kova laatikko. (Paukepäivät)
Hankkija möi MF- ja James-traktorikaivureiden ohella myös Lokomoa, jota tehtiin myöhemmin Jalo-merkkisenä. Se ei kuitenkaan ollut lähellekään yhtä suosittu kuin kotimaiset kilpailijat Ukko-Mestari, Vammas tai James, vaikka alan osaamista oli kertynyt jo 1950-luvun alusta lähtien. MF-teollisuustraktoreita sai joko normaalilla voimansiirrolla tai momentinmuuntimella ja suunnanvaihtajalla varustettuna. Kuvan MF 3303:ssa on tavallinen kova laatikko. (Paukepäivät) Kuva: Kimmo Kotta
Ensimmäistä Valmetin dieselmallia 33 on säilynyt yllättävän monta yksilöä, vaikka sitä ei tehty kuin 1537 kappaletta ja niistäkin osa vietiin Brasiliaan, Kiinaan ja kaiketi muutamia myös Ruotsiin. 33 oli tekniseltä toteutukseltaan 1950-luvun lopun moderneimpia traktoreita, mutta liian lyhyen protovaiheen takia kestävyysongelmia ilmeni luvattoman paljon. (Haveri)
Ensimmäistä Valmetin dieselmallia 33 on säilynyt yllättävän monta yksilöä, vaikka sitä ei tehty kuin 1537 kappaletta ja niistäkin osa vietiin Brasiliaan, Kiinaan ja kaiketi muutamia myös Ruotsiin. 33 oli tekniseltä toteutukseltaan 1950-luvun lopun moderneimpia traktoreita, mutta liian lyhyen protovaiheen takia kestävyysongelmia ilmeni luvattoman paljon. (Haveri) Kuva: Kimmo Kotta
Paukepäiviä jo useana vuotena koristanut pinkki Kubota on saanut seuraa tai ehkä peräti perheenlisäystä. Minitraktorin 3,5 hv:n moottori on Honda F400 -puutarhajyrsimestä, samoin 2+R-vaihteisto. Ohjaussimpukka on syntynyt kulmahiomakoneen mutkavaihteesta. Esittelytaulussa mainittu 100 % tasauspyörästönlukko tarkoittanee jäykkää taka-akselia.
Paukepäiviä jo useana vuotena koristanut pinkki Kubota on saanut seuraa tai ehkä peräti perheenlisäystä. Minitraktorin 3,5 hv:n moottori on Honda F400 -puutarhajyrsimestä, samoin 2+R-vaihteisto. Ohjaussimpukka on syntynyt kulmahiomakoneen mutkavaihteesta. Esittelytaulussa mainittu 100 % tasauspyörästönlukko tarkoittanee jäykkää taka-akselia. Kuva: Kimmo Kotta
Valmet 502 ja 7 vuotta myöhemmin esitelty 602 ovat samannäköisiä, mutta tekniikasta löytyy eroja. 502:ssa on ensimmäisestä dieselistä 309 muokattu 310B-kolmonen, 602:sta puolestaan 3,3-litrainen 311C. Vaihteistossakin on eroja, numeroita on molemmissa samat 6+2R, mutta 602:n laatikko on brasilialaista perua. (Airaksela)
Valmet 502 ja 7 vuotta myöhemmin esitelty 602 ovat samannäköisiä, mutta tekniikasta löytyy eroja. 502:ssa on ensimmäisestä dieselistä 309 muokattu 310B-kolmonen, 602:sta puolestaan 3,3-litrainen 311C. Vaihteistossakin on eroja, numeroita on molemmissa samat 6+2R, mutta 602:n laatikko on brasilialaista perua. (Airaksela) Kuva: Kimmo Kotta
Jeepillä ei ole täällä ollut samanlaista maaseudun yleisajoneuvon roolia kuin monessa muussa maassa, vaikka niitä ostettiin runsaita määriä Liittoutuneiden ylijäämävarastoista. Niihin oli saatavana nostolaitteita ja hihnapyöriä, mutta yleensä maatalouskäyttö jäi meillä hevosäkeiden vetämiseen, mikä onnistui kohtuullisen hyvin. (Airaksela)
Jeepillä ei ole täällä ollut samanlaista maaseudun yleisajoneuvon roolia kuin monessa muussa maassa, vaikka niitä ostettiin runsaita määriä Liittoutuneiden ylijäämävarastoista. Niihin oli saatavana nostolaitteita ja hihnapyöriä, mutta yleensä maatalouskäyttö jäi meillä hevosäkeiden vetämiseen, mikä onnistui kohtuullisen hyvin. (Airaksela) Kuva: Kimmo Kotta

Koneita ja muita näkymiä on ikuistettu Airakselan Vanhat Vekottimet & Rompepäiviltä, Haverin Konepäiviltä, Jämsän Perinnepäiviltä, Paukepäiviltä Sastamalasta ja Tuurin Kyläkaupan Kummallisten Kulkuneuvojen kokoontumisajosta. Vielä on masinistikesää toki jäljellä – loppukesällä 2019 vanhoja koneita on esillä useissa tapahtumissa, jotka löydät Koneviestin tapahtumakalenterista.

Katso tapahtumakalenteri !