Lisää kuvamateriaalia veteraanikoneiden näyttelyistä vuodelta 2019

Nikolajeffin edustama Hanomag oli 50-luvun alkupuolella eniten myyty saksalaismerkki, vuosina 1951–57 tuotiin 389 traktoria. Mistään suosiosta ei voida puhua, niitä vain ostettiin, kun halvempia brittimerkkejä ei ollut saatavilla. Malleista yleisin oli R28, jonka kokonaismäärä oli 258 kappaletta. Moottori on 2,8 litran etukammionelonen, teholtaan 28 hv, vaihteita viisi ja painoa vajat 2 tonnia. Maalahti
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Fiatin Timantti-sarja lanseerattiin 60-luvun puolivälissä, mallisto käsitti 5 traktoria teholuokissa 20–79 hv. Pienin 2-sylinterinen 215R perustui vajaat 10 vuotta aiemmin esitellyn Piccola-Fiatin tekniikkaan, eivätkä muidenkaan mallien muutokset olleet suuria. Kovin uutuus oli Pininfarinan suunnittelutoimiston luoma muotoilu. Suosituin oli 44 hv:n 415R, jota tehtiin jo ensimmäisenä vuotena yli 15 000 kappaletta, eli reilu kolmannes Modenan tehtaan tuotannosta. Suomalaiset eivät Timantti-Fiateista kiinnostuneet; alussa myynti käväisi vajaassa 500:ssa, mutta puolittui seuravana vuotena, pohjalukema 96 tuli huonona traktorivuotena -68. Sastamala ja Alavus
Fiatin Timantti-sarja lanseerattiin 60-luvun puolivälissä, mallisto käsitti 5 traktoria teholuokissa 20–79 hv. Pienin 2-sylinterinen 215R perustui vajaat 10 vuotta aiemmin esitellyn Piccola-Fiatin tekniikkaan, eivätkä muidenkaan mallien muutokset olleet suuria. Kovin uutuus oli Pininfarinan suunnittelutoimiston luoma muotoilu. Suosituin oli 44 hv:n 415R, jota tehtiin jo ensimmäisenä vuotena yli 15 000 kappaletta, eli reilu kolmannes Modenan tehtaan tuotannosta. Suomalaiset eivät Timantti-Fiateista kiinnostuneet; alussa myynti käväisi vajaassa 500:ssa, mutta puolittui seuravana vuotena, pohjalukema 96 tuli huonona traktorivuotena -68. Sastamala ja Alavus Kuva: Kimmo Kotta
Kulmikkaasti muotoiltu Fiatin 80-sarja valmistui 70-luvun lopulla, ensimmäiset mallit 780 ja 880 oli esitelty jo aiemmin. Ulkonäkö oli nyt yhtenäinen pienimmästä 58 hv:n 3-sylinterisestä 580-mallista suurimpaan 180-hevosvoimaiseen 1880-Fiatiin, jonka kuutosturbomoottorissa oli tilavuutta 8,1 litraa. Ohjaamon muodot olivat Pininfarinan suunnittelijoiden käsialaa. Noihin aikoihin meillä myydyistä Fiateista noin 80 % oli jo 4-vetoja ja vuosimyynnit olivat nousseet yli 500 kappaleeseen, hieman myöhemmin oltiin jo tuhannen traktorin tuntumassa. Alavus ja Viljakkala
Kulmikkaasti muotoiltu Fiatin 80-sarja valmistui 70-luvun lopulla, ensimmäiset mallit 780 ja 880 oli esitelty jo aiemmin. Ulkonäkö oli nyt yhtenäinen pienimmästä 58 hv:n 3-sylinterisestä 580-mallista suurimpaan 180-hevosvoimaiseen 1880-Fiatiin, jonka kuutosturbomoottorissa oli tilavuutta 8,1 litraa. Ohjaamon muodot olivat Pininfarinan suunnittelijoiden käsialaa. Noihin aikoihin meillä myydyistä Fiateista noin 80 % oli jo 4-vetoja ja vuosimyynnit olivat nousseet yli 500 kappaleeseen, hieman myöhemmin oltiin jo tuhannen traktorin tuntumassa. Alavus ja Viljakkala Kuva: Kimmo Kotta
Entisaikojen auroissa ei ollut muuta metallia kuin vannas ja siipi. Puinen runko kesti melkoisia täräyksiä ja vaurion sattuessa varaosa löytyi hyvin läheltä, jos kyntäjällä oli puusepän taitoja. Ennen varsinaisten kääntöaurojen tulemista, joka tapahtui 1800-luvun puolivälissä, käytettiin perusteellisempaan maanmuokkaukseen sahraa, tai aatraa, joka tarkoittaa samaa välinettä. Sahraa hyödynnettiin melko pitkään uudismaiden kyntämisessä; perunanvakojen avaamisessa ja multaamisessa sillä oli roolinsa vielä paljon myöhemmin. Kuvan sahrassa on valmiudet parihevosvetoon. Keuruu
Entisaikojen auroissa ei ollut muuta metallia kuin vannas ja siipi. Puinen runko kesti melkoisia täräyksiä ja vaurion sattuessa varaosa löytyi hyvin läheltä, jos kyntäjällä oli puusepän taitoja. Ennen varsinaisten kääntöaurojen tulemista, joka tapahtui 1800-luvun puolivälissä, käytettiin perusteellisempaan maanmuokkaukseen sahraa, tai aatraa, joka tarkoittaa samaa välinettä. Sahraa hyödynnettiin melko pitkään uudismaiden kyntämisessä; perunanvakojen avaamisessa ja multaamisessa sillä oli roolinsa vielä paljon myöhemmin. Kuvan sahrassa on valmiudet parihevosvetoon. Keuruu Kuva: Kimmo Kotta
Entisaikojen auroissa ei ollut muuta metallia kuin vannas ja siipi. Puinen runko kesti melkoisia täräyksiä ja vaurion sattuessa varaosa löytyi hyvin läheltä, jos kyntäjällä oli puusepän taitoja. Ennen varsinaisten kääntöaurojen tulemista, joka tapahtui 1800-luvun puolivälissä, käytettiin perusteellisempaan maanmuokkaukseen sahraa, tai aatraa, joka tarkoittaa samaa välinettä. Sahraa hyödynnettiin melko pitkään uudismaiden kyntämisessä; perunanvakojen avaamisessa ja multaamisessa sillä oli roolinsa vielä paljon myöhemmin. Kuvan sahrassa on valmiudet parihevosvetoon. Keuruu
Entisaikojen auroissa ei ollut muuta metallia kuin vannas ja siipi. Puinen runko kesti melkoisia täräyksiä ja vaurion sattuessa varaosa löytyi hyvin läheltä, jos kyntäjällä oli puusepän taitoja. Ennen varsinaisten kääntöaurojen tulemista, joka tapahtui 1800-luvun puolivälissä, käytettiin perusteellisempaan maanmuokkaukseen sahraa, tai aatraa, joka tarkoittaa samaa välinettä. Sahraa hyödynnettiin melko pitkään uudismaiden kyntämisessä; perunanvakojen avaamisessa ja multaamisessa sillä oli roolinsa vielä paljon myöhemmin. Kuvan sahrassa on valmiudet parihevosvetoon. Keuruu Kuva: Kimmo Kotta
Aurakauppa kävi 60-luvulla hyvin vilkkaana, 9000 raja ylitettiin monta kertaa, vuonna -63 ostettiin 10 644 auraa. Kotimainen Fiskars kahmi markkinoista suurimman palan, vielä seuraavalla vuosikymmenellä sen osuus oli yli 70 %. 1-siipisten aurojen kysyntä oli tuolloin jo vähäistä, mutta niitä pidettiin kuitenkin saatavilla, kuvan sininen aura on 13-tuumainen Kyntäjä, varustettuna runkolaukaisimella. Omien mallien lisäksi Fiskars teki Suomen markkinoille tarkoitettuja Ferguson-auroja, joista esimerkkinä 3-siipinen 13 tuuman malli EP313. Airaksela ja Riihimäki
Aurakauppa kävi 60-luvulla hyvin vilkkaana, 9000 raja ylitettiin monta kertaa, vuonna -63 ostettiin 10 644 auraa. Kotimainen Fiskars kahmi markkinoista suurimman palan, vielä seuraavalla vuosikymmenellä sen osuus oli yli 70 %. 1-siipisten aurojen kysyntä oli tuolloin jo vähäistä, mutta niitä pidettiin kuitenkin saatavilla, kuvan sininen aura on 13-tuumainen Kyntäjä, varustettuna runkolaukaisimella. Omien mallien lisäksi Fiskars teki Suomen markkinoille tarkoitettuja Ferguson-auroja, joista esimerkkinä 3-siipinen 13 tuuman malli EP313. Airaksela ja Riihimäki Kuva: Kimmo Kotta
Aurakauppa kävi 60-luvulla hyvin vilkkaana, 9000 raja ylitettiin monta kertaa, vuonna -63 ostettiin 10 644 auraa. Kotimainen Fiskars kahmi markkinoista suurimman palan, vielä seuraavalla vuosikymmenellä sen osuus oli yli 70 %. 1-siipisten aurojen kysyntä oli tuolloin jo vähäistä, mutta niitä pidettiin kuitenkin saatavilla, kuvan sininen aura on 13-tuumainen Kyntäjä, varustettuna runkolaukaisimella. Omien mallien lisäksi Fiskars teki Suomen markkinoille tarkoitettuja Ferguson-auroja, joista esimerkkinä 3-siipinen 13 tuuman malli EP313. Airaksela ja Riihimäki
Aurakauppa kävi 60-luvulla hyvin vilkkaana, 9000 raja ylitettiin monta kertaa, vuonna -63 ostettiin 10 644 auraa. Kotimainen Fiskars kahmi markkinoista suurimman palan, vielä seuraavalla vuosikymmenellä sen osuus oli yli 70 %. 1-siipisten aurojen kysyntä oli tuolloin jo vähäistä, mutta niitä pidettiin kuitenkin saatavilla, kuvan sininen aura on 13-tuumainen Kyntäjä, varustettuna runkolaukaisimella. Omien mallien lisäksi Fiskars teki Suomen markkinoille tarkoitettuja Ferguson-auroja, joista esimerkkinä 3-siipinen 13 tuuman malli EP313. Airaksela ja Riihimäki Kuva: Kimmo Kotta
Lieriö- ja lautasniittokoneet, sekä ketjuharavat olivat 60-luvun lopun koneuutuuksia. Molempien yleistyminen oli pakon sanelemaa. Sormipalkkikoneet eivät toimineet vahvoissa ja usein lakoisissa kasvustoissa. Ketjuharava puolestaan liittyy paalaimien tulemiseen, niitosta kun oli pöyhittävä pari kertaa päivässä. Alussa sitä ei ymmärretty tehdä tarpeeksi ja uuden korjuumenetelmän myötäjäisinä saatiin pölykeuhko. Ketjuharava ei ollut kovin tehokas, mutta tyhjää parempi. Kuvien Welger SM4-lautasniittokone ja Wärtsilän Pomo-ketjuharava kuuluivat Keskon heinäkalustoon. Iisalmi ja Keuruu
Lieriö- ja lautasniittokoneet, sekä ketjuharavat olivat 60-luvun lopun koneuutuuksia. Molempien yleistyminen oli pakon sanelemaa. Sormipalkkikoneet eivät toimineet vahvoissa ja usein lakoisissa kasvustoissa. Ketjuharava puolestaan liittyy paalaimien tulemiseen, niitosta kun oli pöyhittävä pari kertaa päivässä. Alussa sitä ei ymmärretty tehdä tarpeeksi ja uuden korjuumenetelmän myötäjäisinä saatiin pölykeuhko. Ketjuharava ei ollut kovin tehokas, mutta tyhjää parempi. Kuvien Welger SM4-lautasniittokone ja Wärtsilän Pomo-ketjuharava kuuluivat Keskon heinäkalustoon. Iisalmi ja Keuruu Kuva: Kimmo Kotta
Lieriö- ja lautasniittokoneet, sekä ketjuharavat olivat 60-luvun lopun koneuutuuksia. Molempien yleistyminen oli pakon sanelemaa. Sormipalkkikoneet eivät toimineet vahvoissa ja usein lakoisissa kasvustoissa. Ketjuharava puolestaan liittyy paalaimien tulemiseen, niitosta kun oli pöyhittävä pari kertaa päivässä. Alussa sitä ei ymmärretty tehdä tarpeeksi ja uuden korjuumenetelmän myötäjäisinä saatiin pölykeuhko. Ketjuharava ei ollut kovin tehokas, mutta tyhjää parempi. Kuvien Welger SM4-lautasniittokone ja Wärtsilän Pomo-ketjuharava kuuluivat Keskon heinäkalustoon. Iisalmi ja Keuruu
Lieriö- ja lautasniittokoneet, sekä ketjuharavat olivat 60-luvun lopun koneuutuuksia. Molempien yleistyminen oli pakon sanelemaa. Sormipalkkikoneet eivät toimineet vahvoissa ja usein lakoisissa kasvustoissa. Ketjuharava puolestaan liittyy paalaimien tulemiseen, niitosta kun oli pöyhittävä pari kertaa päivässä. Alussa sitä ei ymmärretty tehdä tarpeeksi ja uuden korjuumenetelmän myötäjäisinä saatiin pölykeuhko. Ketjuharava ei ollut kovin tehokas, mutta tyhjää parempi. Kuvien Welger SM4-lautasniittokone ja Wärtsilän Pomo-ketjuharava kuuluivat Keskon heinäkalustoon. Iisalmi ja Keuruu Kuva: Kimmo Kotta
Sorminiittokoneen teräpalkkiin kiinnitetyllä luokolaitteella vilja saatiin jo niittovaiheessa valmiille karholle, josta se oli kätevä nostella seipäille tai kärryyn ja viedä suoraan puitavaksi. Suoraan niitokselta puintiin ei uskottu ennen sotia, asiantuntijoiden mielestä jälkikypsytys kuhilaalla tai seipäällä oli välttämätöntä kunnollisen leipäviljan takaamiseksi. Niittovaiheessa tapahtuva karhotus oli välttämätöntä, erillinen haravakoneella tai jollain pöyhimellä käsittely olisi aiheuttanut karisemistappioita. Mäntyharju
Sorminiittokoneen teräpalkkiin kiinnitetyllä luokolaitteella vilja saatiin jo niittovaiheessa valmiille karholle, josta se oli kätevä nostella seipäille tai kärryyn ja viedä suoraan puitavaksi. Suoraan niitokselta puintiin ei uskottu ennen sotia, asiantuntijoiden mielestä jälkikypsytys kuhilaalla tai seipäällä oli välttämätöntä kunnollisen leipäviljan takaamiseksi. Niittovaiheessa tapahtuva karhotus oli välttämätöntä, erillinen haravakoneella tai jollain pöyhimellä käsittely olisi aiheuttanut karisemistappioita. Mäntyharju Kuva: Kimmo Kotta
Ensimmäinen puintia isommin helpottanut laite oli käsinveivattava puimakone, joita alettiin ostaa suurimpiin taloihin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Lyhyillä teräspuikoilla varustettu kela saatiin hurisemaan riittävillä kierroksilla hammaspyörävälityksen avulla. Veivaaminen hyydyttää hyväkuntoisenkin melko pian, yleensä konetta pyöritettiin kahden miehen voimin, akselin toisessakin päässä oli vauhtipyörä ja kampi. Hevoskiertoakin käytettiin vauraammissa taloissa. Vilja tippuu koneen alle hyvin roskaisena, kaikkinaiset puhdistussysteemit kun puuttuvat. Sitä varten on erillinen koneensa, jolla vilja tuuletettiin ja seulottiin. Sitä nimitettiin viskuriksi, mutta yleisemmin masiinaksi, olihan se ensimmäisiä koneen määritelmän täyttäviä laitteita. Mäntyharju ja Keuruu
Ensimmäinen puintia isommin helpottanut laite oli käsinveivattava puimakone, joita alettiin ostaa suurimpiin taloihin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Lyhyillä teräspuikoilla varustettu kela saatiin hurisemaan riittävillä kierroksilla hammaspyörävälityksen avulla. Veivaaminen hyydyttää hyväkuntoisenkin melko pian, yleensä konetta pyöritettiin kahden miehen voimin, akselin toisessakin päässä oli vauhtipyörä ja kampi. Hevoskiertoakin käytettiin vauraammissa taloissa. Vilja tippuu koneen alle hyvin roskaisena, kaikkinaiset puhdistussysteemit kun puuttuvat. Sitä varten on erillinen koneensa, jolla vilja tuuletettiin ja seulottiin. Sitä nimitettiin viskuriksi, mutta yleisemmin masiinaksi, olihan se ensimmäisiä koneen määritelmän täyttäviä laitteita. Mäntyharju ja Keuruu Kuva: Kimmo Kotta
Ensimmäinen puintia isommin helpottanut laite oli käsinveivattava puimakone, joita alettiin ostaa suurimpiin taloihin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Lyhyillä teräspuikoilla varustettu kela saatiin hurisemaan riittävillä kierroksilla hammaspyörävälityksen avulla. Veivaaminen hyydyttää hyväkuntoisenkin melko pian, yleensä konetta pyöritettiin kahden miehen voimin, akselin toisessakin päässä oli vauhtipyörä ja kampi. Hevoskiertoakin käytettiin vauraammissa taloissa. Vilja tippuu koneen alle hyvin roskaisena, kaikkinaiset puhdistussysteemit kun puuttuvat. Sitä varten on erillinen koneensa, jolla vilja tuuletettiin ja seulottiin. Sitä nimitettiin viskuriksi, mutta yleisemmin masiinaksi, olihan se ensimmäisiä koneen määritelmän täyttäviä laitteita. Mäntyharju ja Keuruu
Ensimmäinen puintia isommin helpottanut laite oli käsinveivattava puimakone, joita alettiin ostaa suurimpiin taloihin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Lyhyillä teräspuikoilla varustettu kela saatiin hurisemaan riittävillä kierroksilla hammaspyörävälityksen avulla. Veivaaminen hyydyttää hyväkuntoisenkin melko pian, yleensä konetta pyöritettiin kahden miehen voimin, akselin toisessakin päässä oli vauhtipyörä ja kampi. Hevoskiertoakin käytettiin vauraammissa taloissa. Vilja tippuu koneen alle hyvin roskaisena, kaikkinaiset puhdistussysteemit kun puuttuvat. Sitä varten on erillinen koneensa, jolla vilja tuuletettiin ja seulottiin. Sitä nimitettiin viskuriksi, mutta yleisemmin masiinaksi, olihan se ensimmäisiä koneen määritelmän täyttäviä laitteita. Mäntyharju ja Keuruu Kuva: Kimmo Kotta
Ensimmäinen puintia isommin helpottanut laite oli käsinveivattava puimakone, joita alettiin ostaa suurimpiin taloihin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Lyhyillä teräspuikoilla varustettu kela saatiin hurisemaan riittävillä kierroksilla hammaspyörävälityksen avulla. Veivaaminen hyydyttää hyväkuntoisenkin melko pian, yleensä konetta pyöritettiin kahden miehen voimin, akselin toisessakin päässä oli vauhtipyörä ja kampi. Hevoskiertoakin käytettiin vauraammissa taloissa. Vilja tippuu koneen alle hyvin roskaisena, kaikkinaiset puhdistussysteemit kun puuttuvat. Sitä varten on erillinen koneensa, jolla vilja tuuletettiin ja seulottiin. Sitä nimitettiin viskuriksi, mutta yleisemmin masiinaksi, olihan se ensimmäisiä koneen määritelmän täyttäviä laitteita. Mäntyharju ja Keuruu
Ensimmäinen puintia isommin helpottanut laite oli käsinveivattava puimakone, joita alettiin ostaa suurimpiin taloihin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Lyhyillä teräspuikoilla varustettu kela saatiin hurisemaan riittävillä kierroksilla hammaspyörävälityksen avulla. Veivaaminen hyydyttää hyväkuntoisenkin melko pian, yleensä konetta pyöritettiin kahden miehen voimin, akselin toisessakin päässä oli vauhtipyörä ja kampi. Hevoskiertoakin käytettiin vauraammissa taloissa. Vilja tippuu koneen alle hyvin roskaisena, kaikkinaiset puhdistussysteemit kun puuttuvat. Sitä varten on erillinen koneensa, jolla vilja tuuletettiin ja seulottiin. Sitä nimitettiin viskuriksi, mutta yleisemmin masiinaksi, olihan se ensimmäisiä koneen määritelmän täyttäviä laitteita. Mäntyharju ja Keuruu Kuva: Kimmo Kotta
Ohramaltaan tärkkelyksestä syntyneen sokerin, sekä leivinhiivan ja kaivoveden yhdistelmästä syntyy suunnilleen viikossa tukevaa perinnejuomaa. Varsinaisia sahtialueita ovat Häme sekä osa Satakuntaa ja Keski-Suomea, mutta ei sen tekeminen ole kiellettyä muuallakaan. Tässä siirretään imellettyä mäskiä kuurnaan, josta vierre valuu olkien ja katajanoksien läpi keruuastiaan. Jokaisella sahtipitäjällä on omat menetelmänsä, tässä toimitaan Hartolan opeilla. Syrjälän isäntä paljasti vieraille sahdinpanon salaisuuksia Toivolan kylän elonkorjuupäivillä Mäntyharjulla.
Ohramaltaan tärkkelyksestä syntyneen sokerin, sekä leivinhiivan ja kaivoveden yhdistelmästä syntyy suunnilleen viikossa tukevaa perinnejuomaa. Varsinaisia sahtialueita ovat Häme sekä osa Satakuntaa ja Keski-Suomea, mutta ei sen tekeminen ole kiellettyä muuallakaan. Tässä siirretään imellettyä mäskiä kuurnaan, josta vierre valuu olkien ja katajanoksien läpi keruuastiaan. Jokaisella sahtipitäjällä on omat menetelmänsä, tässä toimitaan Hartolan opeilla. Syrjälän isäntä paljasti vieraille sahdinpanon salaisuuksia Toivolan kylän elonkorjuupäivillä Mäntyharjulla. Kuva: Kimmo Kotta
Urakoitsijat huomasivat nelivedon edut kuormaajakäytössä jo varhain, mutta ongelmatonta ei kuormaaminen ollut. Ainoita raskaampaan ajoon soveltuneita nelikkoja olivat Manuel Majorit ja paljon harvinaisemmat Cantatore-Nuffieldit, eivätkä niihin asennetut sota-Kempsujen etuakselit kestäneet kovin raskasta kuormitusta. Kevytrakenteisemman Horn-Draulicin 700 kilon nostoteho oli vielä turvallinen lukema, mutta 1000 kiloa nostava pitkäaisainen Skopolift hajotti monta Manuelin kuulaniveltä, jos sillä teki kiverän käännöksen täydellä lastilla. Maalahti
Urakoitsijat huomasivat nelivedon edut kuormaajakäytössä jo varhain, mutta ongelmatonta ei kuormaaminen ollut. Ainoita raskaampaan ajoon soveltuneita nelikkoja olivat Manuel Majorit ja paljon harvinaisemmat Cantatore-Nuffieldit, eivätkä niihin asennetut sota-Kempsujen etuakselit kestäneet kovin raskasta kuormitusta. Kevytrakenteisemman Horn-Draulicin 700 kilon nostoteho oli vielä turvallinen lukema, mutta 1000 kiloa nostava pitkäaisainen Skopolift hajotti monta Manuelin kuulaniveltä, jos sillä teki kiverän käännöksen täydellä lastilla. Maalahti Kuva: Kimmo Kotta

Veteraanikonevuoden anti oli niin kattava, että koneista riittää kuvasatoa vielä lisää. Masinistikesän kuvat on otettu Airakselan Rompepäiviltä, Haverin Konepäiviltä (Viljakkala), Elävä Maaseutu-messuilta (Joroinen), Suur-Jämsän Perinnepäiviltä, Katteluksen Perinnepäiviltä (Alavus), Kalettoman Konepäiviltä (Keuruu), Sawolaesilta Perinnekonepäewiltä (Iisalmi), Maalahden Veteraanikonepäiviltä, Ol Hollil -tapahtumasta (Somero), Elonkorjuupäiviltä (Mäntyharju), Weteraanikonepäiwiltä (Oulainen), Paukepäiviltä (Sastamala) ja Rauta & Petroolista (Riihimäki).

Lue myös pääartikkeli Mahtava Masinistikesä 2019 – hyvään tapahtumaan ei tarvita satoja koneita KV 18/2019!