Weteraani

Suomentraktori Valmet - Kotimaisen traktorin lopullinen läpilyönti

Vaasan ja Takran lisäksi aloiteltiin 1940-luvulla kolmannenkin kotimaisen traktorin tuotantoa, mutta alku oli huomattavan hankalaa. Sopivasti amerikkalaista esikuvaa kopioimalla syntyi Pikku-Valmet ja puolenkymmentä vuotta myöhemmin oltiin jo valmiita dieselaikaan. Moni tuon ajan vahva merkki on poistunut kuvioista, mutta Valmetin historia jatkuu yhä.
Vuonna 1951 valmistui kymmenen traktorin protosarja, varsinaiseen tuotantoon päästiin seuravana vuotena, jolloin tehtiin jo 75 Valmetia. Niitä esiteltiin kaikissa ”olumppiakesän” maatalousnäyttelyissä. Työkonevalikoimaan kuuluivat Fiskars-aura, Sampo-äes, omaa tuotantoa ollut niittokone ja Seniorin (SAC) toimittama lypsyvarustus.

Puolustuslaitoksella oli useita tehtaita, joiden tuotantosuuntaa oli jatkosodan päätyttyä muutettava. Aseille ei ollut enää entisenlaista kysyntää ja Moskovan välirauhansopimuskin edellytti ainakin osittaista tuotannon alasajoa. Armeijan miehistövahvuus oli tarkoin määritelty ja pelättiin, että venäläiset saattavat laskea asetehtaiden työläisetkin sotilaiksi. Vuonna 1946 laitokset yhdistettiin ja yhteiseksi nimeksi otettiin Valtion Metallitehtaat, eli VMT. Tehtaiden työllisyystilanne oli turvattu pitkäksi aikaa, sotakorvaustuotteissa kun riitti tekemistä yli voimavarojen. Sotakorvausten päättymisen jälkeenkin olisi elämää, niinpä tehtaille etsittiin myös sopivia siviilituotteita. Pulaa oli kaikesta, erityisen kova vaillinki oli traktoreista.

KV PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Kaikkien 31.12.2019 mennessä kirjautuneiden kesken arvotaan kymmenen Lukijan idea -kirjaa (arvo 15 €).
Tilaa Koneviesti Digi edulliseen tarjoushintaan.
Tilaa Koneviesti Digi 8,90€/kk
Jos olet jo tilaaja, pääset lukemaan koko jutun kirjautumalla sisään.
KV PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
Tilaa Koneviesti Digi