Weteraani

Autotraktoreilla koneaikaan - Pula-ajan peltovetäjiä

Romutettavista henkilö- ja kuorma-autoista rakennetut autotraktorit olivat Ruotsissa hyvin yleisiä, mutta meillä niitä oli enemmälti vain tietyillä alueilla. Ominaisuuksiltaan ja kestävyydeltään ne olivat juuri sellaisia, kuin vanhoista autoista kootut traktorit voivat olla, mutta niilläkin päästiin koneellisen maatalouden makuun.
Ruotsalaiset olivat erityisen innokkaita autotraktoreiden rakentajia, 1930-luvun lopulla niitä oli siellä käytössä noin 5 000 kappaletta, traktoreiden kokonaismäärä oli tuolloin suunnilleen 17 000. Tämä vuoden 1923 Buick Roadster on saanut uudet pelkistetyt muotonsa 30-luvun puolivälissä. 60-hevosvoimaisessa 4 litran nelosmoottorissa on riittänyt voimaa, mutta pito on aiheuttanut ongelmia noin tonnin painoisessa kapeapyöräisessä ajoneuvossa. (Kuva: Vänersborgs museum)

Viime vuosisadan alussa uskottiin, että auto voisi olla yhdistetty liikenne- ja työväline. Autoteollisuuden huokealla T-mallillaan mullistanut Henry Ford teki henkilöautojen osista useitakin prototraktoreita, mutta lopulta hänenkin oli uskottava, että pelloille ja teille on oltava erilaista tekniikkaa. Vetämiseen tarvitaan toisenlaista voimaa ja kestävyyttä kuin vauhdin kehittämiseen. Ford lopetti enimmät muunteluyrityksensä Fordsonin tullessa markkinoille vuonna 1917.

KV PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Jos sinulla on Koneviesti Digi-tilaus tai olet painetun Koneviestin kestotilaaja, pääset lukemaan koko jutun kirjautumalla sisään.
Tilaa Koneviesti Digi 7,90€/kk
Jos et vielä ole tilaaja, voit tilata Koneviesti Digin tarjoushintaan.
KV PLUS
Haluatko lukea koko jutun?
Olet kirjautunut palveluun tunnuksella, jolla ei ole käyttöoikeutta tähän sisältöön. Jos haluat jatkaa tilaajille tarkoitettujen juttujen lukemista, voit tehdä uuden tilauksen.
Tilaa Koneviesti Digi
Lue lisää