Weteraani

Valmet 1102 -traktori tarjosi voimaa ja mukavuutta urakointiin – malli oli halvin yli 100-hevosvoimainen traktori ennen itätraktoreiden rantautumista

Traktoriurakoinnista tuli varteenotettava elinkeino sotien jälkeen. Aiemmin se ei olisi ollut edes mahdollista lähinaapureille tehtyjä muokkaustöitä lukuun ottamatta. Hitailla ja täristävillä rautapyörätraktoreilla ei voinut ajatellakaan kaukaisempia keikkoja. Metsäajossa sen ajan pyörätraktorit olivat täysin avuttomia, eivätkä telatraktoritkaan olleet savottakäytössä ongelmattomia.
Kimmo Kotta
Valmet 1102 -traktoria valmistettiin Suolahdella vuosina 1973–80.

Kumipyörien ja muiden uusien varusteiden myötä traktoreita alettiin nähdä muuallakin kuin pellolla. Ensimmäiset onnistuneet metsäajokokeilut tehtiin heti 1950-luvun alussa, mutta valtaosa puista ajettiin vielä seuraavalla vuosikymmenelläkin hevosilla. Noihin aikoihin yleistyneet etukuormaajat, ja varsinkin kaivurit toimivat kunnolla vain muutamissa suuremmissa traktoreissa, yleisimpiä peruskoneita olivat Majorit ja Nuffieldit. Valikoimaan tuli hyvä lisä 1960-luvun loppupuolella, kun Valmet alkoi ennakkoluulottomasti panostaa urakkaluokan traktoreihin.

Täydennystä ergonomiasarjaan

Valmetin suurtraktorikausi avattiin osittain lainatekniikalla. Vuonna 1964 sarjatuotantoon edenneessä ja lähinnä TVH:n tarpeisiin tehdyssä 864:ssä oli Caselta ostettu voimansiirto, mutta hydrauliikka ja 80 hv:n nelosmoottori olivat omaa tuotantoa. 864 jäi kuitenkin lyhytikäiseksi välimalliksi, muutamia yksittäisiä komponentteja lukuun ottamatta kokonaan kotimainen Valmet 900 sai ensiesittelynsä jo kolmen vuoden kuluttua.

Nyt 90 SAE -hevosvoimainen ja 3,6-tonninen traktori ei kuulosta kovin mahtavalle, mutta vuonna 1967 se oli melkoinen järkäle. Kiinteä turvaohjaamo oli aikansa paras ja synkrovaihteisto sekä hydro-ohjaus paransivat vielä osaltaan kuljettajan olosuhteita. Silloiseen Valmetin tapaan se laskettiin yleiseen myyntiin liian nopealla aikataululla, etenkin voimansiirrossa oli alussa runsaasti ongelmia. Vuotta myöhemmin tuli saataville enemmän viljelykäyttöön tarkoitettu ja huomattavasti kevyemmin toteutettu Valmet 700 ja taas vuoden kuluttua 115-hevosvoimainen turbomalli Valmet 1100, jonka tekniikka oli pitkälti samaa kuin "ysisatasessa".

Isojen Valmetien ohjaamot olivat omaa luokkaansa, mutta näkyvyys oli heikohko, tilaa niukasti, eivätkä meluarvotkaan olleet vielä lähelläkään kuulolle turvallisia lukemia. Ergonomiaremontti aloitettiin vuonna 1971 Valmet 500:n korvanneella mallilla 502, vuotta myöhemmin tuli vuoroon 700-Valmetin parannettu versio 702 ja taas vuoden kuluttua Valmet 1102, mallien 900 ja 1100 poistuessa markkinoilta.

Tekniikaltaan uusi turbo-Valmet oli paljolti edeltäjänsä kaltainen, enimmät muutokset oli tehty muotoiluun ja ohjaamoon, joka oli nyt tasoltaan samaa luokkaa kuin pienemmissä malleissa. Maatalousversion lisäksi tarjolla oli järeämmällä etuakselilla varustettu teollisuusmalli 1112, josta puuttuivat nostolaitteet ja joissakin tapauksissa myös voimanottoakseli.

Tiettävästi tähän suurimpaan Valmet-malliin suunniteltiin 6-sylinteristä moottoria, joka olisi ilmeisesti ollut sama 6,6-litrainen, mutta turbottomana, kuin 2 vuotta myöhemmin esitellyssä teli-Valmetissa 1502. Muun muassa kustannussyistä päädyttiin kuitenkin entiseen turboneloseen, joka oli tuolloin paljon muodikkaampi muun muassa paremman polttoainetalouden takia.

Se olikin tuohon aikaan varmasti paras vaihtoehto mainosarvonkin kannalta. Vuoden 1973 lopulla, jolloin 1102 esiteltiin, alkoi OPEC:in arabijäsenten aloittama maailmanlaajuinen öljykriisi vaikuttaa suomalaistenkin elämään. Rajun hinnannousun lisäksi polttoaineiden saatavuuteen tuli rajoituksia ja muun muassa kauppojen näyteikkunat ja joka toinen katuvalo pimennettiin energian säästämiseksi. Myös television maanantailähetyksien lopettamista harkittiin.

Uudelleen nelivetokauteen

Ennen 6-sylinteristen Ursusten ja Zetoreiden tulemista Valmet 1102 oli halvin yli 100-hevosvoimainen traktori – mutta ei ainut, vaihtoehtoja oli jo vähintään tusinan verran. Maataloudessa isot traktorit olivat vielä harvinaisia, suurin kysyntä osui johonkin 60 ja 80 hv:n välille. Urakoitsijat eivät hevosvoimia vierastaneet, niinpä valtaosa 1102:sista myytiin varmasti puutavara-ajureille, kaivurikäyttöön, kuormaintraktoreiksi ja metsätraktoreiden peruskoneiksi.

Neliveto teki tuloaan 1970-luvulla ja Valmet osallistui kisaan varustamalla vuodesta 1976 lähtien 1102:n itävaltalaisella NAF-etuakselilla, joka kesti kuormaa peräti 7 tonnin verran. Edeltäneistäkin malleista oli ollut tarjolla neliveto, mutta NAF oli kokonaan eri luokkaa kuin 900:ssa ja 1100:ssa käytetty saksalainen Ewald Spethin akseli. Turvetyömaita varten oli saatavilla erikoisvarustus, johon kuuluivat tehokkaampi imu- ja jäähdytysilman suodatus, ohjaamon tuuletus ja paineilmalaitteet.

Valmetin vuotuiset valmistusmäärät pysyivät koko 1970-luvun ajan 3 000:n tietämissä, ennätyslukema 3 691 tehtiin vuonna 1977, vientiä oli enimmillään vajaan kolmanneksen verran. Koska pääpaino oli pienemmissä malleissa, 1102:n kokonaismäärä jäi ehkä pariin tuhanteen, siinäkin saattaa olla runsaasti "Valmet-lisää". Sen perinteitä jatkettiin Comprex-paineaaltoahtimella varustetulla Valmet 1203:lla, jota tehtiin vuoteen 1983 asti.

Lue lisää