Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Massey-Ferguson 1155 -traktorista löytyi kaikki tuon ajan hienoudet — myös ergonomialtaan isot Massikat olivat huippuja

Isot amerikkalaisfarmarit alkoivat sotien jälkeen kaipailla tehokkaampia pyörätraktoreita laajoille tiluksilleen, mutta sellaisia tuli saataville vasta 1960-luvun puolella. Ensimmäisiä takavetoisia "tositraktoreita" olivat John Deere 5010, Minneapolis-Moline G705, Allis-Chalmers D21, Farmall 806 ja Oliver 1950.
Massey-Ferguson 1155 -traktoria valmistettiin vuosina 1973–78 Detroitissa, MIchiganin osavaltiossa USA:ssa.
Massey-Ferguson 1155 -traktoria valmistettiin vuosina 1973–78 Detroitissa, MIchiganin osavaltiossa USA:ssa. Kuva: Kimmo Kotta

Massey-Fergusonin avaus tehokilpaan tehtiin lainatekniikalla: MF-95 ja MF-97 olivat Minneapolis-Molinen tekemiä, MF-98 puolestaan Oliverin. Näissä 86-, 108- ja 93-hevosvoimaisissa malleissa ei ollut muuta MF:ää kuin merkki, konepeltien muotoilu, maski ja väri.

MF havitteli markkinajohtajuutta, mutta kilpailijoiden tekemät traktorit eivät voineet kuulua kuvioihin kovin pitkää aikaa, varsinkin kun ne olivat melko vanhanaikaisia. Vuoden 1964 lopulla esitelty 1000-sarja, johon ensi alkuun kuuluivat 6-sylinterinen MF-1100 ja sen turboversio 1130, olikin sitten kokonaan omaa tuotantoa ja pohjana MF:n suurtraktoreille vajaan 15 vuoden ajan.

Uusien muotojen sisäänajo

Tekniikaltaan uudet mallit olivat viimeistä huutoa – sisuksista löytyivät kaikki tuon ajan hienoudet. Monia toimintoja hallittiin hydraulisesti, kuten voimanoton kytkentää, märkiä levyjarruja, ohjausta, valinnaisvarusteisiin kuulunutta tasauspyörästönlukkoa ja tietenkin Multi-Power -pikavaihdetta. Istuimen korkeussäätökin hoitui hydrauliikalla.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ergonomialtaan isot Massikat olivat huippuja. Kaikki vivut työkonehydrauliikkaa lukuun ottamatta olivat kojelaudassa, tasaiselta lattialta löytyivät vain polkimet.

Kysyntää ilmeni aina vain tehokkaammille traktoreille. John Deere 5020:n kampiakselin päästä voitiin mitata jo päälle 150 hv, Farmall 1456 ja viimeisenä tehokilpaan käyneen Fordin turbomalli 9000 ylsivät 10 hv pienempiin lukemiin. 130-hevosvoimaisesta 1130-MF:stä olisi varmaan saanut tikistettyä parikymmentä lisähevosvoimaa, mutta suunnittelijat päätyivät käyttämään Perkinsin lähes 9-litraista "veekasia", josta irtosi kevyesti 150 hv. Uusi MF-malli 1150 tuli saataville vuonna 1970, esitteissä se oli komeasti the Maxi-Massey.

MF ei päässyt isoilla malleillaan lähellekään IH:n tai John Deeren myyntilukemia, mutta kysyntä pysyi Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, sekä Australiassa sen verran suurena, että tuotannon jatkuminen oli turvattu. Euroopassa menekki oli vähäisempää.

MF 1150 ei ennättänyt olla markkinoilla paria vuotta pitempään, kun koko sarja pantiin ulkonäön puolesta uuteen uskoon. Pienemmät mallit muotoiltiin samalla kaavalla 1970-luvun puolivälin jälkeen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lähes kaikissa läntisen Euroopan valtioissa piti 1970-luvun alkupuolelta lähtien varustaa uudet traktorit kaatumisen kestävällä ohjaamolla tai kehikolla. Jatkossa kuvioihin tulivat vielä tiukat melu- ja tärinärajoitukset, jotka voitiin alittaa vain asentamalla hytit jo kokoonpanolinjalla. Amerikassa ei ollut ohjaamopakkoa, mutta vientiä helpottaakseen John Deere oli panostanut uudessa mallistossaan ohjaamoergonomiaan ja Massey-Ferguson seurasi esimerkkiä. MF:n tilavan, pölytiiviin ja melko hiljaisen ohjaamon pystyi kippaamaan taakse, jolloin voimansiirtoon ja hydrauliikkaan pääsi helposti käsiksi.

Isojen mallien tekniikka oli jokseenkin entisellään. MF 1150:n seuraaja MF1155 sai uuden pitkäiskuisen, 593 kuutiosenttiä suuremman moottorin, mutta tehoja tuli lisää vain viitisen hevosvoimaa. Kytkin uusittiin ja voimansiirtoon tuli joitakin muutoksia.

Tonnisarja korvattiin vuonna 1978 melko runsaasti uudistetulla 2000-sarjalla, MF 1155:n tilalle tuli MF 2745. Moottori oli entinen V8, mutta vaihteistona oli nyt 3-portainen powershift, jolla saatiin 24 nopeutta eteen ja 6 taakse. Hydrauliikkaan tuli uusia toimintoja, ja valinnaisvarusteena sai jo sähköisen hallinnan.

Hankkijan mahtivetäjä

Hankkija panosti suurtraktoreihin jo varhaisessa vaiheessa. Vuonna 1967 tänne tuli ainakin neljä, tai ehkä useampikin MF 1100, mutta lisätilauksiin ei annettu aihetta. Vuosina 1970–74 järeintä Hankkijan traktoritarjontaa edusti Ranskassa tehty 95-hevosvoimainen MF 1080, joka korvattiin vuosikymmenen puolivälissä uudelleen muotoillulla ja hallintalaitteiltaan hieman erilaisella MF595:llä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Sekin oli sen ajan mittapuulla huomattavan suuri traktori, mutta "kolmen koukun kauppa" pani vieläkin paremmaksi ottamalla valikoimiinsa amerikkalaismallit 1135 ja 1155. Aiemmin harvat suurtraktorin ostajat olivat joutuneet tuottamaan itse jättivetureidensa työkoneet, mutta nyt Hankkija pystyi tarjoamaan ison Massikan perään 7,5-metrisen Esa-Tume- joustopiikkiäkeen ja vieläkin suurempaan tarpeeseen 8,9 tai 9,5 metriä leveän Wibergs Bastantin. Kvernelandin auramallistosta löytyi jo peräti 7-siipinen Hydrein.

MF 1100 -mallit tuotiin aikanaan enempi mainosmielessä ja uuden sukupolven jenkki-Massikoilla oli pitkälti sama rooli. 135- ja 155-hevosvoimaisille takavetotraktoreille ei varmasti odotettukaan kovin laajaa kysyntää – ne hävisivätkin markkinoilta parissa vuodessa. Isot Massikat eivät olleet myyntitilastojen kärjessä, mutta tehoissa MF 1155 oli ehdoton ykkönen ja hinnaltaankin kärkikolmikossa. Menekkiä oli muutaman kappaleen verran.