Weteraani
Claas Columbus D

Yli 50-vuotias Claas Columbus -leikkuupuimuri on yhä täydessä työkunnossa, mutta parin vuoden ajan se on ollut Kalle Renfeldtin harrastekoneena

Kalle Renfeldt hankki Claas Columbus -leikkuupuimurinsa kaksi vuotta sitten. Tämän yli 50-vuotiaan koneen aktiivinen työura oli jatkunut 2000-luvulle asti, mikä ei ole kovin tavallista.
Jussi Laukkanen
Claas Columbus D pellolla tositoimissa.

Claas Columbus tuli markkinoille kuta kuinkin tasan 60-vuotta sitten. Se oli syntyaikaansa moderni puimuri, jonka teknisiä ratkaisuja pidettiin harkittuina.

Kuuden jalan leikkuupöydällä se oli Claasin mallistossa 1960-luvulla pienin malli, jota mainostettiin joka miehen puimurina.

Sen rakenteessa oli pyritty välttämään turhaa monimutkaisuutta. Esimerkiksi ketju- ja kiilahihnakäyttöjä oli yhteensä 12, mikä oli kohtuullisen vähän, jos vertaa vaikkapa saman aikakauden ruotsalaisiin puimureihin, joissa niitä saattoi olla jopa yli 20.

Columbuksen laakerointi edusti nykyaikaa ja kuulalaakereita oli käytetty selvästi runsaammin kuin useimmissa kilpailijoissa. Modernia tekniikkaa oli aikanaan myös ”kilpa-automaiset” levyjarrut. Käyttömekanismi niissä oli mekaaninen, mikä puolestaan ei ollut kovin nykyaikaista. Tosin hydrauliset jarrut olivat vielä tähän aikaan puimureissa harvinaiset.

Hinnaltaan Columbus oli kilpailukykyinen muiden tuontipuimureiden kanssa ollen hieman edullisempi kuin suurempitehoinen sisarmalli Europa, jonka koettiin olevan Suomessa hieman kalliinpuoleinen. Columbuksen hinta oli sovitettu varsin tarkasti saman kokoluokan kilpailijoiden hintatasoon, joten Columbus ei ollut muita vastaavia puimureita halvempi, muttei kalliimpikaan.

Vanhan markan aikaan vuonna 1960 maksoivat bensiinimoottorilla varustetut 6 jalan puimurit pyöreästi miljoonan. Yleisesti dieselmoottorikäyttöiset 7 jalan puimurit maksoivat 1,4 miljoonasta aina yli puolestatoista miljoonaan.

Kallen puimuri löytyi Kirkkonummelta

Hämeenlinnalainen Kalle Rehnfeltin Columbus edustaa mallin myöhempää versiota ja se on valmistuskilven perusteella vuodelta 1964. Siinä on leveämpi 7 jalan leikkuupöytä sekä diesel-moottori.

Koneen ensimmäisestä tai ensimmäisistä omistajista ei ole tietoa, mutta maahantuojan huoltoleimojen perusteella konetta ovat huoltaneet Laborin ja Hankkijan huollot pääkaupunkiseudulla. Kalle Rehnfelt tuli koneen omistajaksi kaksi vuotta sitten.

Claasin edellinen omistaja, kirkkonummelainen maanviljelijä, oli päättänyt lopettaa maanviljelyksen. Hän halusi, että häntä 1990-luvun alusta asti hyvin palvellut puimuri pääsisi arvoiseensa kotiin.

Kalle huomasi nettiin laitetun ilmoituksen ja soitti. Kallen aikaisemmin hankkimasta Sampo 10:stä oli kirjoitettu hieman aikaisemmin Koneviestissä (KV 18/2016).

Myyjä kysyi, onko Kalle se nuori Sampon omistaja, josta aikaisemmin oli kirjoitettu lehdessä. Myöntävän vastauksen jälkeen asia oli selvä ja Kallen tehtäväksi jäi kuljetuksen järjestäminen mitä pikimmin, sillä vastaavaa tilaisuutta ei välttämättä tulisi heti uudestaan.

Hyvin säilynyt

Columbus oli erittäin hyvässä kunnossa sen tullessa Kallelle. Normaalien huoltojen lisäksi siihen ei ollut tarvetta tehdä korjauksia.

Myös edellinen omistaja oli kehunut Columbuksen huolettomuutta. Hänen aikanaan koneeseen oli vaihdettu olkikupu ja siihen oli asennettu käytettynä hankittu silppuri. Nyt koneessa on Kallen löytämä Claasin alkuperäinen itsesitoja.

Kovin suuria ongelmia ei edellinen omistaja ollut kohdannut. Kerran olivat variaattorin kiinnitysraudat antaneet periksi koneen juututtua kiinni märkään peltoon. Myös heittokuljettimen alta näkyy uusitun pieni pala peltiä jossain vaiheessa.

Edellisen omistajan aikana Columbus on selvinnyt melko vähäisillä työtunneilla. Sillä on puitu arviolta kymmenisen hehtaaria vuosittain, mikä tietysti on yksi syy puimurin säilymiseen hyvässä kunnossa. Käyttötunneista ei ole mahdollista saada tarkkaa tietoa, sillä puimurin Perkins-moottorissa ei ole tuntimittaria.

Aikalaisten havaintoja

Claas toi markkinoille suurin piirtein samaan aikaan kaksi mallia: 7 jalan Europan ja sitä hieman pienemmän 6 jalan Columbuksen. Suomeen ensimmäiset Europat saapuivat 1958 syksyllä.

Ensimmäiset Columbukset saatiin maahan seuraavana vuonna. Claasin maahantuojana toimi tähän aikaan Labor, jonka toiminta oli painottunut melko vahvasti Suomen eteläiselle rannikkoalueelle.

Aluksi Columbuksen voimanlähteenä oli Volkswagenin bensiinimoottori, mutta pian huomattiin, että pärjääminen kilpailussa muiden merkkien kanssa vaati työkapasiteetin nostoa. Vaihtoehtoiseksi leikkuupöydäksi tuli 7 jalkainen ja Columbus varustettiin Perkinsin dieselillä.

Koneviestin toimittaja pääsi tutustumaan Claasin uusiin puimureihin Hollannissa ja hänen havaintojen pohjalta syntynyt selostus julkaistiin numerossa 2/1959. Vaikka kirjoituksessa päähuomio on suuremmassa Europa-mallissa, liittyvät monet havainnot Europan ja Columbuksen yhteisiin ominaisuuksiin.

Erityiset kehut uutuusmallit saivat hyvästä maavarasta. Tosin Suomeen tuotaviin puimureihin kirjoittaja toivoi saatavan hieman kookkaammat renkaat.

Toinen asia, mihin kirjoittaja kiinnitti erityistä huomiota, oli moottorin sijoitus.

”Suoraan sanottuna, emme missään puimurissa ole tavanneet moottoria, joka olisi huollon kannalta niin mukavasti sijoitettu. Neljä pulttia ja johdot irroittamalla saadaan moottori nostetuksi pois pukilta vaikkapa muihin tarkoituksiin. Moottori on aivan oikean pyörän päällä – kaatumisvaaran eliminoi kuitenkin suht. suuri raideleveys.”

Claasin valmistamia puimureita myytiin 1960-luvun alkupuolella joitain kymmeniä vuosittain. Columbuksien osuus Claasin puimureista oli kohtalainen, sillä sen kokoluokka oli varsin sopiva täkäläisiin oloihin 60-luvun alussa.

Liittyvät artikkelit