Weteraani

Suuri ja mahtava Kirovets K-701 -traktori kehiteltiin pellolle sekä tykinvetoon – Suomeen neuvostoliittolaista peltoveturia tuotiin vain epävirallisesti

Uuden neuvostotraktorin työstäminen alkoi vuonna 1961, ja ensimmäiset protokoneet olivat valmiina seuraavan vuoden kesäkuussa. Esikuvana oli amerikkalainen Wagner, joka oli monien mutkien kautta saatu insinöörien tutkittavaksi. Valmistuspaikaksi valittiin Leningradin Kirovin tehtaat, mistä maan mittavampi traktorituotanto oli 20-luvulla alkanut.
Kirovets K-701. 1974–2002 Leningrad (1991 >Pietari), Venäjän SNT, Neuvostoliitto (1991>Venäjä). Valmistettu yhteensä eri versioina noin 360 000 kpl.

Neuvostotraktoreiden ensiesittelyt tehtiin aina mahdollisimman näyttävästi, mutta uuden Kirovets K-700:n tuominen kaiken kansan nähtäville ei sujunut kommelluksitta. Eräs kunniankipeä pikkupomo halusi välttämättä ajaa ykköskonetta, mutta äkkinäisen kuskin käsissä kone otti omia suuntiaan ja oli vähällä tuhota pitkän pätkän seinää.

Nikita Hruštšov reissasi syyskuussa 1959 vajaan parin viikon ajan Yhdysvalloissa. Reissu oli hyvin värikäs. Persoonallinen neuvostojohtaja antoi kursailemattomia lausuntoja, mutta hermostui itse Los Angelesin pormestarin puheesta niin, että oli keskeyttää koko vierailun. Toisella matkaviikolla Hruštšov käväisi Des Moinesissa syöden siellä ensimmäisen hodarinsa. Yllättäen hän kehaisi ateriaansa: ”Me valloitimme kuun, mutta teillä on paremmat makkarat.” Venäläisten avaruusluotain Luna 2 oli laukaistu kuuhun 10 päivää aiemmin. Läheisellä John Deeren tehtaalla Nikitaa kiinnosti suuri runko-ohjattu 8010-neliveto. Kun johtaja palasi matkaltaan, saivat insinöörit ryhtyä heti suunnittelemaan samanlaista mahtikonetta, mutta tietysti paljon suurempaa.

Pellolle ja tykinvetoon

Uuden neuvostotraktorin työstäminen alkoi vuonna 1961, ja ensimmäiset protokoneet olivat valmiina seuraavan vuoden kesäkuussa. Esikuvana oli amerikkalainen Wagner, joka oli monien mutkien kautta saatu insinöörien tutkittavaksi. Valmistuspaikaksi valittiin Leningradin Kirovin tehtaat, mistä maan mittavampi traktorituotanto oli 20-luvulla alkanut. Neuvostotraktoreiden ensiesittelyt tehtiin aina mahdollisimman näyttävästi, mutta uuden Kirovets K-700:n tuominen kaiken kansan nähtäville ei sujunut kommelluksitta. Eräs kunniankipeä pikkupomo halusi välttämättä ajaa ykköskonetta, mutta äkkinäisen kuskin käsissä kone otti omia suuntiaan ja oli vähällä tuhota pitkän pätkän seinää. Ennen pihalle ajoa traktoriin piti vaihtaa jäähdytin ja oikoa pahimpia ruttuja, koska paikalla oli televisioväkeäkin. Kaikki 12 protokonetta ajettiin sitten paraatimuodostelmassa testipellolle, missä aloitettiin välittömästi tauottomat muokkauskokeet. Koneiden valmistuminen määräaikaan oli ottanut lujille, eivätkä kokoamisen osallistuneet kuljettajat olleet nukkuneet muutamaan vuorokauteen. Koska juhlan kunniaksi oli viljelty viinaksiakin, jouduttiin ensimmäisen kahden tunnin aikana neljää traktoria kiskomaan ojasta.

Sarjatuotantoon Kirovets K-700 saatiin syyskuussa 1964. Moottorina oli vajaat 14-litrainen V8 JaMZ (Jaroslavskij Motornyj Zavod = Jaroslavin moottoritehdas), osittain hydraulisesti hallitusta voimansiirrossa oli 16 vaihdetta eteen ja neljä pakkia. 230-hevosvoimainen hirmu painoi työkunnossa 12 tonnia. Sillä pystyi vetämään samoja työkoneita kuin suurimmilla telatraktoreilla, mutta se oli paljon nopeampi, tiellä mentiin reilua kolmeakymppiä. Sittemmin kolhoosien ja sovhoosien agronomit kyllä mielessään manasivat Kirovetsit alimpaan paikkaan, koska pahempaa peltojen polkijaa ei oltu kuunaan nähty.

Kirovets oli ärtsy peltoveturi, mutta tärkeimmällä sijalla oli tietenkin sotilaskäyttö, olivathan välit länteen taas viilenneet. Alussa valmistusmäärät olivat vaatimattomia, mutta tahti kiihtyi niin, että v.1975 valmistui 100 000:s traktori. Samaan aikaan alkuperäinen K-700 korvattiin kahdella uudella mallilla, joista K-700A:ssa oli entinen V8-moottori, mutta K-701:ssä 300 hv:n 12-sylinterinen JaMZ. Vaihteistoon tuli lisää pakkeja, hydrauliikkaa petrattiin, ja painokin kasvoi parilla tonnilla. Ulkonäköä kohennettiin, mutta ei niin paljoa, että valmistusmaa olisi jäänyt epäselväksi.

Kirovetsille keksittiin jatkuvasti uusia käyttökohteita. Se oli vahva puskukone, ja siitä sai helposti pyöräkuormaajan. Puoliperävaunu liikkui vaikeassakin maastossa, ja se oli vahva alusta kallioporalle. Yli 100 tonnin nosturin alustanakin sitä käytettiin. Traktoroeksport panosti lujasti vientiin, mutta markkinat rajoittuivat SEV-maihin. Pohjois-Amerikassa oli totuttu hyvinkin isoihin nelivetoihin ja sieltä löytyi tarpeeksi laakeata peltoakin, Belarus 7010- ja 7100-merkeillä myydyt Kirovetsit eivät jenkkejä tai kanadalaisia kuitenkaan mainittavammin kiinnostaneet.

Vuonna 1985 ajettiin tehtaalta ulos Kirovets numero 300 000, ja 10 vuotta myöhemmin oli juhlinnan kohteena 460 000:s traktori, mutta järjestelmän vaihdoksen myötä tippuivat valmistusmäärät murto-osaan. Kirovetsia tehdään edelleen; mallistot ovat uudistuneet moneen otteeseen, yli 500-hevosvoimainenkin traktori on saatavilla, mutta kovin suuria lukemia ei ole päästy juhlimaan viimeiseen 20 vuoteen.

Suomeen vain epävirallisesti

Konela-Belarus ja Agroma huolehtivat parhaansa mukaan, että suomalaisviljelijöille olisi tarjolla mahdollisimman laaja valikoima neuvostokoneita, kovin monesta itälaitteesta ei täällä kumminkaan innostuttu. Parhaimmillaan meni vuodessa muutamia satoja traktoreita, mutta lantakärreissä Belarus oli eräässä vaiheessa peräti markkinajohtaja. Uusia ja outojakin vekottimia ilmaantui valikoimiin koko ajan.

Kirovetsin tuontisuunnitelmat voitiin kyllä luokitella osastoon mahdottomat hankkeet. Ilmeisen vakavissaan asiaan suhtauduttiin, koska ainakin K-700A:sta painettiin oikein suomenkielinen esite, mutta esittelykonetta enempää niitä ei varmasti tuotu. Tokkopa 2,88 metriä leveää jättiä olisi saanut edes rekisteriin, eikä ohjaamokaan varmasti täyttänyt kaikkia pykäliä. Hyvä niin, koska Suomen pellot on saatu tiiviiksi ilman Kirovetsiäkin.

Neuvostoliiton romahdettua niitä alkoi ilmaantua tänne käytettyinä, mutta hyvin harvassa tapauksessa niitä on hyödynnetty oikeassa työssä muuten kuin näytösmielessä.

Lue lisää