Uutiset

Maakaapelointi vaatii paljon työtä ja rahaa

Valtaosa sähköverkon maakaapelointityöstä sijoittuu nyt maaseudulle, sillä kaupunkialueilla sijainneista avojohdoista ehdittiin pääosin luopua jo parin viime vuosikymmenen aikana. Urakka on kaikkiaan vasta alkuvaiheessa.

Sähköverkkojen toimintavarmuuden parantaminen on valtavan mittaluokan hanke, joka on vielä alkuvaiheessa. Suurin työ on maaseudulla. Hankkeeseen arvioidaan kuluvan seitsemän miljardia euroa vuoden 2028 loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaan tahdin pitäisi kiihtyä 2016.

Kun sähkölinjojen kaivaminen maan alle alkoi, oli noin 20 prosenttia asemakaava-alueiden ulkopuolisesta sähköverkosta valmiiksi maan alla tai toimintavarmuusedellytykset täyttyivät muulla tavoin. Vuonna 2029 pitäisi maakaapeloinnin olla valmiina. Silloin sähkökatkos saa kestää taajamassa enintään 6 tuntia ja taajaman ulkopuolella 36 tuntia.

Työ sähköverkkojen toimintavarmuuden parantamiseksi aloitettiin vuoden 2011 Tapani-myrskyn jälkeen. Silloin noin 20 prosentti sähköasiakkaista oli nykyvaatimusten mukaisen verkon piirissä. Tästä on edetty nyt noin 30 prosentin tasoon. Tavoitteen puolivälissä pitäisi olla 2019. Kaikkia linjoja ei suinkaan ole tarkoitus kaivaa maan alle. Maaseudun pienjänniteverkosta noin puolet sijoitetaan maan alle ja keskijänniteverkosta vajaa 30 prosenttia. Loput linjoista sijoitetaan teiden varsille tai niille tehdään puuvarmat johtokadut.

Rahaa tähän odotetaan kuluvan noin seitsemän miljardia euroa. Tämä summa kerätään sähkönkäyttäjiltä siirtomaksujen mukana ja siksi on odotettavissa, että siirtomaksuja tullaan edelleen korottamaan.

Lue lisää