Uutiset

Ilmastoasiaa maaperätieteen päivillä

Tammikuun 9. ja 10. päivänä pidetyn Maaperätieteellisen seuran seminaaripäivien teemana olivat ilmastomuutos ja Suomen pelto- ja metsämaiden mahdollisuudet sitoa hiiltä maaperään.
Jussi Knaapi
Helsingin Yliopiston tiedekulman avoimessa paneelikeskustelussa oli mukana puolueiden ympäristöaisoista tietäviä kansanedustajia. Mukana olivat myös Lukessa maaperätutkimusta tekevä Kristiina Regina, Mtk:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Runsas osallistujajoukko sai kuulla mielenkiintoista asiaa liittyen tärkeään teemaan. Päivät alkoivat Helsingin Yliopiston tiedekulman avoimella paneelikeskustelulla, johon oli saatu kattaus puolueiden ympäristöaisoista tietäviä kansanedustajia. Mukana olivat myös Lukessa maaperätutkimusta tekevä Kristiina Regina, Mtk:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Hieman sekavia tunteita herättäneen paneelin jälkeen siirryttiin varsinaiseen tutkimusasiaan.

Päivien aikana kävi selväksi, että metsä- ja peltomaat voivat myös olla hiilinieluja, vaikkakin jopa tutkijoiden esityksistä saattoi vetää täysin vastakkaisia johtopäätöksiä.

Peltojen ravinnepäästöjen tilannetta selvitettiin kipsin levitystä kartoittaneen SAVE-hankkeen tuloksilla.

Toinen ajankohtaisteema oli glyfosaatin vaikutus erityisesti peltomaiden mikrobistoon. Myös tällä alueella on saatu vaihtelevia tuloksia ulkomaisten ja nyt suomalaisten tutkijoiden toimesta. Ulkomaisen tutkimuksen mukaan peltolierot olivat kärsineet glyfosaatin käytöstä enemmän kuin tuoreessa Luken tutkimuksessa oli havaittu. Selitys löytyi keskustelussa. Ulkomainen tutkimus oli tehty glyfosaattivalmisteella, jossa oli mukana imeytymistä tehostavia – nyttemmin kiellettyjä – POEA yhdisteitä. Suomalaisessa tutkimuksessa käytettiin glyfosaattivalmistetta, jossa POEA:ta ei enää käytetty. Tämän apuaineen poisjättäminen oli siis tehnyt glyfosaatin jonkin verran hellävaraisemmaksi lieroja ja bakteereita kohtaan. Tutkimus ei koskenut sienten ja keräsienijuurten tilannetta.

Koneviestillä on päivillä posteriesitys perustuen Loimaan Viljelymenetelmäkokeen tuloksiin viimeisen 13 vuoden ajalta. Kentällä mitatut hiilen sidontaluvut vastasivat tutkija Elena Valkaman (Luke) meta-analyysikatsauksen lukuja. Suorakylvöruuduilla on päästy keskimäärin 500 kilon vuotuiseen hiilen lisäykseen verrattuna kyntömuokkaukseen.

Tuloksia Loimaan Viljelymenetelmäkentältä — maanparanteet ja hiilivarannon karttuminen.
Tuloksia Loimaan Viljelymenetelmäkentältä — maanparanteet ja hiilivarannon karttuminen.

Liittyvät artikkelit