Uutiset

Kierrätyslannotteilla tuloksia

Somerolainen kasvinviljelijä Kalle Vainio innostui kokeilemaan kierrätyslannoitteita, kun hän pureutui hakemaan parempaa kasvukuntoa pelloilleen. Vainio kertoo tiivistyneiden peltojen tuottavuuden heikentyneen tehoviljelyn vuosina.
Vehmaan biokaasulaitokselta tuotiin Kalle Vainion pellon reunaan konsentroidun mädätteen kuivajaetta levitettäväksi syysviljapeltoon. (Kuva Hia Sjöblom)

Kalle Vainio sanoo Ihmetelleensä, miksi kasvu oli huonoa, vaikka peltoon lykättiin väkilannoitteita valtavat määrät.

"Päättelin, että vika löytyy peltomaan kasvukunnosta. Hiesusavi oli kovaa ja iso osa fosforista oli painunut niin syvälle maahan, että kasvit eivät pystyneet sitä hyödyntämään. Olisin halunnut sekoittaa peltomaahan lantaa, mutta päädyinkin toiseen ratkaisuun."

Sopiva yhteistyökumppani löytyi Vehmaan biokaasulaitokselta, mistä Vainion tilalle on tuotu linkouksen jäljiltä mädätteitä ja lietettä.

"Vuosien maanparannus on tuottanut tulosta. Maa on muruista ja mikrobit sekä muut pieneliöt tekevät töitä paremman kasvun eteen. Tärkeintä on löytää pellon tarve ja siihen sopiva kierrätyslannoite", Vainio toteaa.

Suomessa syntyy vuodessa kierrätyslannoitteiden raaka-aineiksi sopivia ravinnerikkaita biomassoja yli 21 miljoonaa tonnia. Eniten niitä tulee kotieläintuotannossa, mutta myös elintarvikkeiden ja biokaasun valmistuksessa sekä metsä- ja prosessiteollisuudessa.

Lue lisää