Kasvatushakkuiden korjuujälki heikentyi edellisvuodesta

Suomen metsäkeskus tarkasti kasvatushakkuiden korjuujälkeä 155 leimikolla vuonna 2017. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 556 hehtaaria.

Talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälki arvioitiin hyväksi vain 37 prosentilla kohteista. Tulos oli selvästi heikompi kuin edellisvuonna, jolloin korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla tarkastetuista kohteista. Huomautettavaa oli reilusti yli puolella kohteista. Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Etelä-Karjalan leimikoissa ja heikointa Kanta-Hämeessä.

Eniten huomautettavaa tarkastajilla oli puustovaurioista sekä liian voimakkaista harvennuksista. Usealla kohteella huomautuksia annettiin myös hakkuukoneiden maastoon jättämistä ajourapainaumista sekä liian leveistä ajourista. Virheelliseksi luokiteltua korjuuta ilmeni kahdella kohteella.

Laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen on tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa, koska varsinkin maastovaurioiden riski kasvaa.

Metsänomistajat menettävät vuosittain tuloja korjuuvaurioiden vuoksi, koska puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee. Vaurioituneet puut voivat altistua lisäksi myös lahottajasienille. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista.

"Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla sekä huolellisella toteutuksella voidaan kuitenkin edelleen vähentää korjuuvaurioita. Korjuukalusto kehittyy koko ajan ja maaperän vahvistamiseen kehitetään uusia ratkaisuja, kuten ajosiltojen, pitkospuumattojen sekä kumimattojen hyödyntämistä", sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Lisätietoa korjuujäljestä maakunnittain vuonna 2017 ja tarkastuksissa havaituista korjuuvirheistä on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.