Tiet ja ympäristö

Näin tapahtuu jäätyneiden tierumpujen sulatus Ruotsin armeijan höyrynkehittimellä – usvaa putkeen

Ruotsin armeijan varastoista löytyy käyttökelpoisia ylijäämätuotteita. Tässä kohtaa herää myös jäätynyttä rumpua ihmettelevän suomipojan kiinnostus, sillä eräs näistä tuotteista on höyrynkehitin.
Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF

Jäätyvät rummut ovat olleet varsinkin talvella 2013 todellinen ongelma.  Oikeinkin asennetut rummut ovat lämpötilojen seilatessa jäätyneet hiljalleen umpeen, ja pahimmillaan koko oja on alkanut patoontua.

Putkien sulatuksessa on käytetty varsin erikoisiakin virityksiä. Savenmaa Ky:n markkinoima Ruotsin armeijan höyrystin on eräs mielenkiintoisimmista. Laitteen juuret johtavat 1980-luvun kylmän sodan kuumiin vuosiin, joten aivan uudesta kojeesta ei ole kysymys.

Matalapainehöyrykehitin varustetaan kahdella vesisäkillä, savupiipulla ja varoventtiilin tarkastusleimalla. Mukaan tulee myös hyväkuntoiset letkut. Tuotteita on säilytetty sisätiloissa, joten ruostetta tai kuulan reikiä ei ainakaan testikappaleesta löytynyt. Laitteen höyrytuotoksi ilmoitetaan 35 kiloa tunnissa.

Hanoissa löytyy

Höyrystimen käyttö aloitetaan täyttämällä vesisäiliö ja sytyttämällä tulet klapipesään. Noin 60 litran vesisäiliö voidaan täyttää luukusta kaatamalla tai erillisellä pumpulla. Vesipinnan tulisi asettua vesilasin merkkiviivojen väliin. Höyrystimen tulipinta-alaksi ilmoitetaan 1,1 neliömetriä. Laitetta voidaan lämmittää myös nestekaasurengaspolttimella.

Höyrystimet ovat Tukesin tarkastamia, mutta ennen työskentelyn aloittamista pitää varoventtiilien toimivuus vielä varmistaa manuaalisesti.

Tulen sytyttämisen jälkeen on aikaa tarkastella laitteen käyttöpaneelia, sillä kymmenien litrojen vesimäärän lämpiäminen vie aikaa ja vaatii pari pesällistä puita. Höyrystimen ulkomuoto herättää vahvoja mielikuvia venäläisen sukellusveneen ohjaamosta. Hanoja ja vipuja on ympäri laitetta, ja niiden käyttötarkoituksia joutuu hieman pohtimaan.

Laitteen ruotsinkielisen käyttöohjeen voi ladata Savenmaa-internetsivustolta. Suomenkielinen lyhyt ohje kertoo lähinnä turvaohjeita, eikä niistä tule esille laitteen rakenne tai hanojen merkitys.

Pienen miettimisen jälkeen letkut saatiin paikalleen, ja puiden lisäyksen jälkeen laitteesta alkoikin kuulua lupaavaa puhinaa. Jäätyneessä rummussa oli onneksi sulatusputki valmiina, johon höyrystimen mukana toimitetut suuttimet sujahtivat sopivasti.

Höyryä, komisario Palmu

Veden lämmittyä paine alkoikin nousta todella nopeasti. Sinetillä suljetut varoventtiilit oli säädetty 0.5 bariin. Tulevaa operaatiota suunnitellessa paine nousikin näihin lukemiin todella yllättäen, ja varoventtiilistä purkautui rummun sulattajien ällistykseksi koko tienoon peittävä höyry.

Sulatusletkun hana piti avata lähes käsikopelolla, jotta höyry saatiin purkautumaan oikeasta paikasta. Varoventtiiliin on syytä asettaa letku, jolla ”ylijäämähöyry” johdetaan turvalliseen paikkaan. Silmille tuhahtava tulikuuma höyry ei ainakaan työintoa paranna.

Alkuvaikeuksien jälkeen päästiin tositoimiin. Lopulta höyrystin osoittautui varsin tehokkaaksi laitteeksi. Kohmeinen sulatusputki suli erittäin nopeasti, ja tien toiselta puolelta lensi höyryn saattelemana jäätä sekä vettä komeassa kaaressa.

Ruotsin armeijan höyrystintä kannattaa käyttää kahden miehen voimin, sillä painetta ei saa suljettua letkun päästä. Esimerkiksi höyrystyskohtaa vaihdettaessa oja täyttyy erittäin nopeasti sankasta usvasta, joten apumiehen kannattaa sulkea hana paikan vaihdon ajaksi.

”No nyt on niin kauhee sumu, että hävisi kaekki vehkeet”, totesi letkunkäsittelijä varsin osuvasti.

Vesi lirisee

Sulatusputkeen päästetty höyry sulatti jäätä rummusta varsin nopeasti, ja vesi alkoi lirittämään putken läpi hiljalleen. Vesi vaikutti riittävän yllättävänkin pitkään, sillä säiliö tarvitsi täyttää koko sulatusurakan aikana ainoastaan kerran. Koko rummun täydellinen sulattaminen vaatii kuitenkin jonkun verran aikaa ja kärsivällisyyttä. Virtaamaan alkanut vesi sulattaa rumpua tosin omia aikojaankin.

Täysin umpeen jäätyneen putken sulattaminenkin höyrystimellä onnistuu, mutta vaatii laitteisiin pientä virittelyä. Laitteen mukana toimitettavat kaksi suutinta ovat varsin lyhyet, mutta painuvat kuuman höyryn saattelemana umpijäähänkin pienellä voimalla varsin helposti. Suutinten jatkoksi voisi viritellä esimerkiksi 32-millisen vesijohtoputken, joka voidaan työntää hiljalleen jään läpi.

Rummulta toiselle siirrellessä höyrystin kannattaa sitoa esimerkiksi peräkärryn kyytiin, sillä laite painaa ilman vettä noin 195 kiloa ja on varsin kömpelö käsiteltävä. Erityisesti kuuman höyrystimen nostelu vaatii mielenlujuutta ja paksua nahkaa. Ylimääräisen kuuman veden voi laskea hanan aukaisulla letkua pitkin vaikkapa ojaa sulattamaan.

Ylijäämätuotteen statuksestaan huolimatta Ruotsin armeijan höyrystin on varsin käyttökelpoinen laite, jolla rumpujen sulatus onnistuu mukavasti. Vahvaksi plussaksi voidaan laskea myös laitteen käytön tunnelmallisuus ja höyrypilvien näyttävyys. Hintaa kapineella kuitenkin vielä on, sillä Savenmaa Oy:n nettikaupassa hinnaksi ilmoitetaan 1 990 euroa.

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF
Lue lisää