Tiet ja ympäristö
Vertailu

Robottiruohonleikkurit vertailussa - nykyiset robottiruohonleikkurit selviävät myös suurempien ja haasteellisempien pihojen ruohonleikkuusta

Robottiruohonleikkurit yleistyvät nopeasti. Hinnat ovat laskeneet siedettävälle tasolle päältäajettaviin leikkureihin verrattuna, ja mallistoihin on ilmestynyt myös isojen alueiden nurmikonhoitoon kykeneviä malleja. Koneviestin vertailussa olivat mukana Honda Miimo 3000, Husqvarna Automower 430X, Robomow RS625 PRO sekä Viking iMow MI 632 PC.
Tapio Vesterinen
Markkinoille on tullut uusia robottiruohonleikkurimalleja, jotka soveltuvat suurtenkin ruohikkopinta-alojen leikkaukseen.

Robottiruohonleikkurit ovat yksi esimerkki arkielämässä hiljalleen yleistyvästä automatiikan lisääntymisestä erilaisissa askareissa. Otimme kokeiluun eri valmistajilta neljä robottileikkurimallia, joiden luvataan selviytyvän reilut 3 000 neliömetrin nurmikon hoidosta.

Testiryhmään valikoituivat mukaan Hondan, Husqvarnan, Robomowin ja Vikingin tuotteet. Testin loppupuolella Vikingin nimi muuttui Stihliksi ja leikkurin väri oranssiksi, mutta muutoin kyseessä on sama kone.

Testi toteutettiin vuonna 2018 maatilan pihapiirissä, jossa esteet olivat hieman erityyppisiä kuin robottileikkureiden myyntiesitteissä yleensä esitellään. Testinurmikoille mahtui niin traktorinjälkiä, maakiviä kuin pinnassa olevia puun juuriakin. Mukana oli myös muuttuvia esteitä, kuten puutarhaletkuja, mattotelineitä ja hirvikoirien kantamia luitakin.

Asennussarja kohteen koon mukaan

Leikkurit toimitetaan melko kookkaissa pahvilaatikoissa. Ensimmäisen laatikon avaaminen paljasti testiryhmän ennakkoluulot leikkureiden koosta. Ainakin allekirjoittanut oli odottanut laatikosta pientä, pesuvatiin sopivaa leikkuria, mutta todellisuudessa laitteiden mitta on noin 70 senttiä.

Leikkurit toimitetaan omassa laatikossaan, lisäksi toimitukseen kuului asennuspaketti, jonka sisältö riippuu kohdepihan koosta. Kaikkien testileikkureiden mukana tuli asennuspaketti, joka sisälsi vähintään 400 metriä rajalankaa.

Valmistajasta riippuen 400 metriä lankaa sisältävän asennussarjan hinta on noin 200–300 euroa, Hondan hintaan sisältyi 500 m rajalankaa.

Rajalanka määrää leikkuualueen

Vaikka Hondaa lukuun ottamatta kaikki testin leikkurit olivat varustettu GPS-vastaanottimella, ei satelliittipaikannukseen voi vielä luottaa leikkurin ohjauksessa. Kaikissa leikkureissa leikkuualueen rajaus hoidetaan rajalangalla, käytännössä sähköjohdolla, joka asetetaan halutun leikkuualueen reunoille.

Rajalangan molemmat päät asennetaan leikkurin tukiasemaan, joka lähettää jatkuvasti signaalia lankaan. Rajalangan signaalin tunnistettuaan leikkuri osaa tilanteesta riippuen joko muuttaa suuntaansa takaisin kohti leikkuualuetta tai seurata lankaa latausasemaan.

Rosvojen varalta kaikki leikkurit on suojattu nelinumeroisella PIN-koodilla. Koodi vaaditaan aina, kun leikkurin asetuksia halutaan muuttaa. GPS:llä varustettuihin leikkureihin oli lisäksi mahdollistaa asettaa varashälytin, joka ilmoittaa, kun leikkuri viedään määritellyn alueen ulkopuolelle.

Neljälle alueelle

Testi tehtiin neljällä eri nurmialueella. Talon pihapiiri jaettiin kahtia, kaksi aluetta oli siten melko tasaista, mutta paljon esteitä sisältäviä noin 500 neliön kokoisia paloja. Näille alueille kaikki testin leikkurit osoittautuivat turhankin tehokkaiksi. Testin alettua leikkurit ottivat parissa päivässä alueen haltuun niin hyvin, että leikkuuta olisi tarvittu enää 2–3 tuntia vuorokaudessa. Tällä alueella pyrittiin mahdollisimman lyhyeen leikkuuseen ja leikkuukorkeudeksi säädettiin 40 mm.

Kolmas alue oli noin 400-neliöinen vanha navetan ylisille vievä tienpohja, joka on aikojen saatossa ruohottunut jonkinlaiseksi nurmikoksi. Alueella liikennöidään traktorilla ja muilla koneilla ja muutamia maakiviäkin mahtuu matkaan. Tällä alueella leikkuukorkeus säädettiin 60 milliin, joka samalla on myös Hondan, Husqvarnan ja Vikingin maksimi.

Neljänneksi alueeksi valjastettiin vanha hevoslaidun, kun hevonen saatiin sopivasti kaupaksi ennen testin alkua. Pelto niitettiin ensin lautasniittokoneella pollen jättämien satunnaisten pajujen ja rikkojen poistamiseksi ja valmisteltiin sitten kahteen kertaan päältäajettavalla leikkurilla. Tämä alue rajattiin 400 metrillä lankaa, kooksi muodostui noin 4 000 neliötä. Alue sisälsi pienemmän alueen ja ison kentän, joiden välissä oli reilun metrin levyinen 40 metriä pitkä käytävä.

Asenna huolellisesti

Robottileikkurin asennus voidaan hoitaa joko omatoimisesti tai ostopalveluna. Useimmat maahantuojat tarjoavat myymilleen leikkureille myös asennuspalvelua, joka usein sisältää rajalangan maahan upotettuna.

Itse asennustyö on periaatteessa yksinkertaista. Lanka asetetaan maahan valmistajan ohjeen mukaisten etäisyyksien päähän eri esteistä. Testin aikana havaittiin, että asennuksesta johtuvat ongelmat olivat seurausta lähinnä siitä syystä, ettei kokemattomilla asentajilla ollut näppituntumaa siitä, minkä sorttiset esteet tulisi rajata pois leikkuualueelta. Esteet kun tuppaavat näyttämään kovin erilaisilta päältäajettavan etuleikkurin pukilta kuin robottileikkurin ”silmin”…

Ilman aiempaa kokemusta työstä rajalanka on viisainta asentaa nurmen pintaan, jolloin käytännön kokemusten myötä havaituissa ongelmakohdissa langan sijaintia on helppo siirtää.

Robottileikkuria käytetään ja ohjelmoidaan joko mobiilisovelluksilla tai niiden omien näyttöjen ja painikkeiden kautta. Hondassa ja Husqvarnassa näytöt ja näppäimet sijaitsevat kansien alla, mikä on miellyttävä ominaisuus esimerkiksi sateen jälkeen.

Tarkin ja selkein, joskin hyvin paljon mahdollisuuksia sisältävä näyttö oli Vikingissä. Robomowin näyttö edusti yhdessä neljän näppäimen kanssa toista ääripäätä. Hämäriä iltoja ajatellen Husqvarna oli ainut, jossa näytön lisäksi kaikissa näppäimissä on taustavalaistus. Tämä osoittautui hyödylliseksi ominaisuudeksi.

Helposti tai edistyneesti

Robottileikkureiden toiminta perustuu siihen, että ne ajavat satunnaisessa järjestyksessä alueella niin kauan, että jokainen kohta tulee varmasti käsitellyksi. Toimintatavasta johtuen leikkuu on jatkuvaa ja ruohosta leikataan kerrallaan vain joitakin millimetrejä. Tästä syystä leikkuujätettä kertyy vähän, ja se maatuu nopeasti.

Kaikki leikkurit sisälsivät lukemattoman määrän erilaisia säätöjä niin tukiaseman hakua, leikkuun aloitusta kuin rajalangan ylitystäkin varten. Tässä testissä tarkoituksena oli pärjätä mahdollisimman vähillä säädöillä ja antaa mahdollisimman suuri osa säädöistä automatiikan käyttöön.

Muutamiin säätöihin jouduttiin kuitenkin puuttumaan. Esimerkiksi suurimman leikkuualueen kapean kujan kulku ei onnistunut Hondalta vakioasetuksilla, vaan leikkuri kääntyi kujan suulta takaisin. Kapean kulkureitin asetuksen muuttaminen auttoi Hondaa ymmärtämään yskän ja häiriö poistui kerralla.

Käytännön syistä neljällä leikkuualalla jouduttiin käyttämään samoja rajalankoja, mikä johti siihen, etteivät etäisyydet esteisiin olleet optimaalisia kaikille leikkureille. Esimerkiksi Husqvarna jätti aluksi pensaiden juuret leikkaamatta, mutta rajalangan sallittua ylitystä säätämällä nurmikon reunatkin saatiin siistiksi.

Edellä mainitusta rajalangan asettelurajoituksesta johtuen leikkureiden niin sanottua reunaleikkuuominaisuuttakaan ei päästy kokeilemaan kunnolla. Leikkurit voidaan ohjelmoida kulkemaan rajalankaa pitkin tietyin väliajoin, jotta myös reunat pysyvät siistinä. Satunnaisajolla ”keula edellä” lankaa lähestyessään leikkuri ei mittasuhteidensa vuoksi kykene leikkaamaan ruohoa kovinkaan läheltä seinustaa.

Leikkurit tunnistavat sateen ja ne voi halutessaan ohjelmoida olemaan joko asemassa tai töissä sateen aikana.

Selkeät esteet parempia leikkurille

Aivan kuten robottilypsyyn siirryttäessä, tietty aines sopii robotin hoidettavaksi paremmin kuin toinen. Kokemustemme mukaan robottileikkurin ongelmaksi eivät muodostu pihan monimuotoisuus, epätasainen alusta, selkeät esteet lipputangosta leikkimökkeihin, tai jyrkät rinteet.

Testialueella ei ollut kovin jyrkkiä rinteitä, mutta esimerkiksi navetan ajosillan nurmiosuutta kaikki leikkurit nousivat vaivattomasti. Kaikkien leikkureiden luvataan toimivan yli 20 asteen, eli todella jyrkissä rinteissä.

Suurimpia haasteita leikkurille ja asennukselle ovat luiskamaiset puiden juuret, nurmikon pinnassa olevat puiden juuret ja keskellä nurmikkoa sijaitsevat maakivet. Myös esimerkiksi liikuteltava matonpuisteluteline osoittautui leikkurille haastavaksi, useampikin leikkuri pelastettiin jumista telineen alta.

Robottileikkurin asentamista kannattaa harkita myös piha-alueille, joissa pidetään esimerkiksi autoa. Talon omakin väki saattaa vahingossa peruuttaa leikkurin päälle ja autoon törmäävä leikkuri saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vaurioita myös autoille.

Oman haasteensa testiympäristöön toivat tässä testissä hirvikoirien nurmikolle kantamat luut ja rajalankojen yli innokkaasti traktorilla ja mönkijällä ajellut vanhaisäntä. Kohdissa, joissa ajetaan paljon esimerkiksi traktorilla, rajalanka kannattaa upottaa maahan, sillä ohut sähköjohto ei kestä kovinkaan kauaa yli ajelua.

Talon kaksi koiraa jaksoivat haukkua robottileikkuria ensimmäisen puolen tunnin ajan, jonka jälkeen niiden mielenkiinto lopahti. Useamman leikkurin ohjekirjassa mainittiin, että lemmikkien ei ole suotavaa olla leikkurin työskentelyalueella. Koirat ja kissa kuitenkin ymmärtävät väistää leikkuria, mikäli se niitä lähestyy.

Kiertää myös puut ja pensaat

Esimerkiksi pensaat tai puut eivät muodostu ongelmaksi robottileikkurille. Rotevampivartiset kasvit voidaan jättää aitaamatta rajalangalla, sillä ne kestävät hyvin leikkurin pienet töytäisyt. Hennompivartiset kasvit on kuitenkin syytä erottaa leikkuualueesta rajakaapelilla. Esimerkiksi päältäajettavalla leikkurilla viheliäisen riippapihlajan alusen robottileikkurit hoitavat ongelmitta, sillä matalina ne mahtuvat helposti sujahtamaan maahankin yltävien oksien lomasta.

Robottileikkurit selviävät useammista alueista, jotka yhdistyvät toisiinsa kulkuväylien kautta. Erityisesti kapeat väylät osoittautuivat leikkureille hankaliksi, sillä satunnaiseen kulkemiseen perustuvat leikkurit harvemmin sattuivat luotisuoraan kujalle. Viistosti tullessaan leikkuri kääntyy helposti kujalta pois, tai jää harhailemaan pienelle alueelle rajalankojen väliin.

Robottileikkurin hankinnan jälkeen pihalla touhutessa on syytä ajatella asioita uudella tavalla. Ennen robottileikkuriaikaa keskelle nurmikkoa jätetyn jatkoroikan tai puutarhaletkun on aiemmin kelannut syrjään ruohonleikkuun ajaksi.

Robottien kanssa näitä esteitä ei kannata jättää lojumaan, vaan turvallisinta on komentaa robotti tauolle kukkapenkin kastelun ajaksi. Robottileikkurin terät ovat varsin vaarallisia esimerkiksi sähköjohdolle, joka kyllä katkeaa jossain vaiheessa leikkurin ajettua riittävän monta kertaa sen yli.

Katso myös Lisämateriaali-osiosta video, jossa testissä mukana olleet robottiruohonleikkurit ovat tositoimissa!

Erilaisilla terillä

Testiin toimitetut leikkurit poikkesivat toisistaan terävarustusten osalta. Honda ja Husqvarna oli varustettu kolmella heiluriterällä. Vikingin terä oli perinteisen työnnettävän leikkurin terää muistuttava kiinteä terä, Robomowissa taasen käytettiin kahta raivaussahan kolmioterää muistuttavaa terää.

Heiluriterien havaittiin toimivan hyvin matalilla leikkuukorkeuksilla, jolloin myös kiviin osuminen on todennäköisempää. Heiluriterät ovat molemmissa leikkureissa hyvin kevyet, joten ne väistävät kiviä herkästi. Teräroottorin nopeudet ovat kuitenkin niin suuria, että normaaleissa leikkuutilanteissa terät eivät väistä leikattavaa ruohoa, vaan tekevät varmaa jälkeä.

Heiluriterät ovat järeämpiin vaihtoehtoihin verrattuna helpommat ja edullisemmat vaihtaa. Robomowin varaterät maksavat noin 80 euroa, Vikingin terä noin 30 euroa ja Husqvarnan ja Hondan kolme terää saa keskimäärin alle kympillä.

Leikkuukorkeuksia säädettiin joko sähköisesti tai mekaanisesti. Husqvarnan leikkuukorkeutta pystyi testivarustuksessa säätämään leikkurin näytön lisäksi mobiilisovelluksesta mistä päin maailmaa tahansa, Hondassa joko bluetooth-yhteyden päässä kännykällä tai leikkurin näytöltä ja Robomowissa ja Vikingissä mekaanisesti. Yhdessäkään leikkurissa ei ollut mahdollista säätää korkeutta työalueittain, mikä saattaisi tulla tarpeeseen monen maatalon pihoilla.

Leikkurit eivät sähkömoottoreistaan huolimatta ole täysin äänettömiä. Hondan ja Husqvarnan terät olivat hiljaisimmat ja Robomow kokonaisuutena äänekkäin. Husqvarna oli hiljaisin niin terälaitteen kuin ajomoottoreiden osalta, siinä suurin melunlähde oli katkeilevien ruohon korsien rapina. Kaiken kaikkiaan kaikki leikkurit olivat kuitenkin huomattavasti hiljaisempia kuin polttomoottorikäyttöiset leikkurit.

Helpot huoltaa

Yksi etu sähkömoottoreihin siirtyessä on niiden polttomoottoreita vähäisempi huoltotarve. Perinteisten leikkureiden tavoin myöskään ruostuvia runkoja ja luistavia remmejä ja hirttäviä laakereita tuskin esiintyy. Myös jokakeväiset tai syksyiset ilmansuodattimien, sytytystulppien ja moottoriöljyjen vaihdot jäävät historiaan.

Robottileikkurien huolloksi riittää melko harvoin tehtäväksi suositeltu puhdistaminen ja ajoittaiset terien vaihdot. Talvisäilytystä varten leikkureiden akut suositellaan ladattavaksi täyteen ja laitteet viemään lämpimään säilytystilaan.

Testin kaikki leikkurit vaikuttivat mekaanisesti varsin kestäviltä, mutta elektroniikan kestoikä on luonnollisesti kysymysmerkki. Myös akun vaihto tullee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Vikingissä asia on järjestetty käyttäjän kannalta hyvin, akun voi helposti vaihtaa itsekin. Muiden leikkureiden käyttöohjeet neuvovat viemään leikkurin valtuutettuun huoltoon.

Yleisesti ottaen kaikkiin testin leikkureihin varaosia on saatavilla hyvin ja helpoimmin vaurioituvien osien vaihtaminen onnistuu itsekin.

Mainio laite

Robottiruohonleikkurin suurimpana hyötynä pidetään yleisesti leikkuun vaivattomuutta. Vaivattomuus pitää paikkansa, kunhan leikkurin asennus suoritetaan huolellisesti ja nurmikko on robottileikkurille soveltuva, eli siellä ei ole syviä kuoppia tai muita esteitä, johon leikkuri voi jäädä kiinni.

Harvemmin mainittu hyöty robottileikkuuseen siirryttäessä on se, kuinka hyvältä robottileikkurilla leikattu nurmikko alkaa nopeasti näyttää – joka ikinen päivä. Vanha, sammaloitunut ja runsaasti erilaista kasvustoa sisältänyt nurmikko virkistyi yllättävän nopeasti sen jälkeen, kun sitä alettiin leikata robottileikkureilla.

Perinteisellä leikkurilla harvakseen leikatessa voikukat, ratamot ja muut kasvit tekevät alueesta leikkuun jälkeen nopeasti epäsiistin näköisen, mutta robottien tekemässä jatkuvassa leikkuussa ylimääräiset kasvit eivät pääse rehottamaan.

Kaikki testin leikkurit tekivät erittäin siistiä jälkeä. Eroja oli lähinnä teräratkaisuissa sekä käytettävyydessä. Kuten testin pisteet osoittavat, leikkurit ovat melko tasaväkisiä.

Robottileikkuria hankkivan kannattaa valita kohteeseen sopiva leikkuri valmistajien valikoimista, sillä liian tehokkaaseen laitteeseen ei kannata sen kalliimman hinnan vuoksi investoida ja liian pieni laite ei selviä ison alueen leikkuusta kunnialla.

Kaikille alueille robottileikkuria ei välttämättä kannata asentaa, joten robotin rinnalla on hyvä olla myös perinteinen leikkuri.

Testikohteessa ruohonleikkuuseen on kulunut aikaa leikkaajasta riippuen noin 2–3 tuntia kerrallaan. Mikäli ruohoa joudutaan leikkaamaan alle viikon välein kesän ajan, säästää robottileikkuri esimerkkipihalla helposti parin viikon työtunnit. Yhden kesän kokemusten perusteella robottileikkuri on tullut testikohteeseen jäädäkseen.

Testiryhmä: Riitta Haapajoki, Mikael Sammatti, Reijo Vesterinen, Tapio Vesterinen

Katso Lisämateriaali-osiosta video robottiruohonleikkureista tositoimissa!

Aiheeseen liittyvät artikkelit