Tekniikkaa ja tietoa

Lyijyakkujen kierrätys on pitkälle kehitetty prosessi – Akkukeräys Oy on Suomen ainut akkumurskaamo

Vanha lyijyakku kierrätetään viemällä akku akunkeräysastiaan, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu? Raumalainen Suomen Akkukeräys Oy murskaa vanhoja lyijyakkuja ja erottele akun komponentit kierrätystä varten. Lyijyn voi käyttää uudelleen rajattoman monta kertaa, sillä lyijyn epäpuhtaudet saadaan poistettua sulatuksessa lähes kokonaan.
Julius Pietarinen
Murskausta odottavat akut varastoidaan. Akut syötetään murskaimeen kurottajan kauhalla. Varaukseton lyijyakku on suhteellisen vaaraton, mutta vahingossa murskaimeen joutunut litiumakku syttyy palamaan räjähdysmäisesti.

Käytettyjen akkujen hyödyntämiseen keskittyneen Suomen Akkukeräys Oy:n toiminnan ytimessä on italialaisvalmisteinen vasaramurskain, joka on pohjoismaiden ainut lyijyakkumurskain. Kokonaan haponkestävästä teräksestä valmistettu kone murskaa akun ja erottelee akun valmistusmateriaalit erilleen. Muovin ja lyijymurskan erottelu tapahtuu paineilman ja veden avulla. Painava lyijy vajoaa vesialtaassa pohjalle ja muovimurske nousee kevyempänä aineena pintaan.

Yrityksen akkumurskassa olisi kapasiteettia käsitellä kaikki Suomen kierrätettävät akut, mutta osa akuista myydään ulkomaille prosessoitaviksi.

Ympäristöluvat kunnossa

Akkukierrätys on prosessi, joka vaatii kierrätysyritykseltä tarkkojen ympäristölupien täyttämistä ja valvontatarkistusten läpäisemistä. Akkumurskaamon perustaminen aiemmin satamavarastoina toimineisiin tiloihin on edellyttänyt paljon muutoksia. Esimerkiksi pihan ja rakennusten pohjalla oleva asfaltti on kemikaalisuojattua. Ympäristötarkastaja vierailee yrityksen tiloissa myös ahkerasti.

Akkujen käsittelyssä on omat riskinsä, sillä käytöstä poistetussa akussa saattaa yhä olla virtaa. Jos tällainen akku syystä tai toisesta joutuu oikosulkuun, lämpenee akku huomattavasti ja muodostaa räjähdysherkkää vetykaasua. Akkujen ”kovakourainen” käsittely ja siirtely kurottajan kauhalla on havaittu tehokkaaksi tavaksi vähentää vetykaasun syntyä, sillä akkujen rikkoutuessa neste valuu pois ja oikosulun vaara poistuu.

Työntekijät käyttävät suojahaalareita ja hengityssuojaimia, mikä estää lyijypölyn kulkeutumista elimistöön. Henkilökunta ei yleensä joudu käsittelemään hapollisia akkuja, mutta jos näin käy, käytetään hapolta suojaavia käsineitä ja suojalaseja.

Suljettu jätevesijärjestelmä

Kaikki toiminnassa asfaltille valunut neste kerätään suureen tankkiin, jonne joutuu niin akkuhappo kuin sadevesikin. Kerättyä vettä käytetään murskaimen prosessissa erotettujen materiaalien pesuun. Viemärijärjestelmässä on erotuskaivo, jonka pohjalta kerätään säännöllisesti sinne kulkeutunutta lyijypastaa. Talvi ei murskausta haittaa, sillä halli saadaan pidettyä lämpimänä, eikä käyttövesi pääse jäätymään.

Kun säiliö täyttyy, pumpataan ylimääräinen vesi tankkiautoon, joka kuljettaa nesteen neutraloitavaksi. Yritys on laajentamassa toimintaansa hankkimalla piakkoin oman neutralointilaitteiston. Kun vesi on neutraloitu, on sen pH-arvo 6–8, ja vesi on riittävän puhdasta viemäriin laskettavaksi.

Konteissa maailmalle

Lyijy- ja muovimurska ei ole tehtaille kelpaavaa valmista materiaalia, vaan lyijy pitää sulattaa harkoiksi ja muovi granuloida eli rakeistaa. Toistaiseksi Suomessa ei ole lyijysulattoa tai akkutehdasta, joka voisi vastaanottaa lyijymurskaa ja -pastaa. Lähimmät lyijysulatot sijaitsevat Ruotsissa ja Virossa. Kierrätettävä muovi myydään ulkomaille granuloitavaksi. Muoviteollisuus valmistaa granulaateista uusia tuotteita.

Lyijylevyjen väleissä eristeenä käytettävä polyetyleeni poltetaan voimaloissa energiana ja kuorien polypropyleeni pakataan suursäkkeihin.

Kaikki erotellut materiaalit kootaan suursäkkeihin, jotka pakataan yhteen kerrokseen merikontteihin. Murskattua lyijyä sisältävä säkki painaa noin kaksi tonnia.

Lämpötilanvaihteluista johtuen kontin sisäpinnoille kondensoituu vettä. Kontin pohjalle levitetään suojakangas, joka imee itseensä säkeistä mahdollisesti pois valuvan akkuveden ja tiivistyneen kondenssiveden. Yritys säästää materiaalien siirtokuluissa paljon, koska murskaamo sijaitsee Rauman satamassa hyvien yhteyksien äärellä.

Hyvä kierrätysaste

Maailmanlaajuisesti lyijyä kulutetaan noin 11 000 tonnia vuodessa, tästä hieman alle puolet saadaan kaivoksista. Kierrätetty lyijy vastaa siis yli 50 prosentista vuosittain tarvittavasta lyijymäärästä.

Akkukeräys maksaa akkuromusta lyijyn pörssihintaan suhteutetun hinnan. Kauppaa voi siten käydä jo yksittäisestä auton akusta, mutta tietenkin yritys ostaa mieluummin isompia eriä kerrallaan.

Lyijyn pörssihinta vaihtelee päivittäin. Suomessa toimii useita akkuja vastaanottavia kierrätysyrityksiä, jotka maksavat 350–400 euroa akkutonnilta. Yhdestä 110 Ah akusta saattaa siis saada 2019 syksyn hinnoilla lähes 10 euroa.

Lue lisää