Tekniikkaa ja tietoa
Esittely Timmat

Timmat-muovipaalain puristaa muovijätteen pieneen tilaan kuljetusta varten

Muovipaalauskone ratkaisee monta ongelmaa muovipakkausten ja -jätteen käsittelyssä. Suomalainen laite on osoittautunut toimivaksi, ja sitä voi ehkä käyttää suuremmankin mittakaavan töihin.
Visa Vilkuna
Ison Timmat-muovipaalaimen kakkosmallin on valmistanut haapajärvinen Parkone oy, joka paremmin tunnetaan laadukkaiden äkeiden valmistajana. Paalain painaa noin 600 kiloa. Siirtely on helppoa trukkihaarukalla.

Haapajärvinen Markku Pihlajamaa on kolmen kaverinsa kanssa kehittänyt muovinpaalauskonetta jo vuosia. Pääsiallisesti maataloudessa syntyvien muovien, kuten pyöröpaalimuovien ja aumamuovien paalaamiseen tarkoitettu laite on laajojen testien perusteella havaittu soveliaaksi kaikkien muovien paalaamiseen.

"Aloitimme testauksen pikkukoneella. Se palvelee tällä hetkelläkin Toholammilla Pramia Plastic Oy:n Pet-pullojen kierrätyslaitoksella. Tätä isompaakin on tullut kolmisen vuotta testailluksi ja kehitellyksi. Nyt koneen toiminta on saatu kutakuinkin halutuksi", Markku Pihlajamaa kertoo.

Kaikki muovi kelpaa

Timmat puristaa muovimassan syöttökaukalosta kuuman puolisuunnikkaan muotoisen supistuvan tunnelin läpi. Muovipaalin tai -harkon leveys ja korkeus ovat noin 30 senttiä. Pituus voidaan määrittää halutuksi. Pyöröpaalien käärintämuoveja paalattaessa metrin mittainen harkko painaa noin 45 kiloa, mikä on vielä ihmisvoimin mukavasti käsiteltävissä.

"Kone on ollut useammassa paikassa vuokralla. Paaliin on saatu kanistereista, kateharsoja, saaveja, kalalaatikoita ja keinokuituvaatteita. Onpa rikki mennyt Sulo-roskiskin nöyrtynyt männän ja kuuman tunnelin käsittelyssä", Pihlajamaa kertoo.

Muovia kuumennuskanavaan syöttävän hydraulisylinterin iskunpituus on metri. Voimansa sylinteri saa neljän kilowatin sähkömoottorista. Männän edestakainen liike kestää noin 45 sekuntia ja työntövoima on 10 tonnia.

Energiatehokkuus tärkeää

Tunnelia kuumentaa neljän kilowatin vastus, mikä riittää siihen, että ulos tulevan harkon pinta on vain sen verran sulanut, että harkko pysyy kasassa. Koneessa on lämpötilan säätö, sillä paalin muodostumiseen vaikuttaa merkittävästi se, paalataanko talvella vai kesähelteellä, ja onko tavara märkää vai kuivaa. Mitä kosteampaa tavara on, sitä enemmän lämpöä muovipaalin muodostuminen tarvitsee. Energiatehokkuus on ollut yksi koneen suunnittelun vaatimuksista. Viimeisimpänä energiatehokkuutta parantavana seikkana koneen kuumennustunneli vuorattiin kovaa kuumuutta kestävällä lämmöneristyslevyllä.

Kuten aina koneiden kohdalla, kehitystyö on jatkuvaa. Uusia ideoita ja parannusmahdollisuuksia putkahtaa esiin tuon tuosta. Tarkoitus on kuitenkin pitää kone mahdollisimman yksinkertaisena isäntälinjan koneena. Kenties yhteiskäyttöön tulevan koneen käytön on oltava helppoa ja turvallista ilman sen kummempaa kurssitusta.

"Timmat saattaisi olla sopiva kone kyliä kiertävälle yrittäjälle, joka ajelee talosta toiseen paalaamassa muovit siistiin pinoon. Irtonaista muoviahan ei kannatta ajaa, sillä näissä kuormissa on aina suurin osa ilmaa, Pihlajamaa tietää.

Ratkaisu moneen ongelmaan

Kun tietyllä kyläkunnalla on paaleja kasassa tarpeeksi, ne voisi kerätä yhteen rekkakuormaksi ja viedä jatkojalostukseen. Keräily toimisi samaan tyyliin kuin nykyinen massapuiden ajo tehtaalle. Kuormalavoille ladotut muovipaalit voitaisiin myös ottaa paluukuormaksi, kun maatiloille toimitetaan kappaletavaraa.

Suuremmassa kuvassa Pihlajamaa on suunnitellut samalla tekniikalla toimivan puristimen asentamista laivaan, joka käy kiinni valtamerten jättiläismäisiin muovijätelauttoihin. Ruumaan mahtuisi huomattava määrä muovia, kun siitä puristettaisiin ensin vesi ja ilma pois. Seuraava askel voisi olla kuivatislauslaitteiston asentaminen alukseen, jolloin muovijätteestä saisi laivan tarvitseman polttoaineenkin. Kuivatislaus eli pyrolyysi on kemiallinen reaktio, jossa kiinteää ainetta hajotetaan kuumentamalla se hapettomassa tilassa. Pihlajamaa uskoo myös, että tulevaisuudessa vanhoja kaatopaikkoja aletaan purkaa ja kierrättää sinne vuosikymmeniä sitten maisemoidut metallit, muovit ja muu raaka-aine.

"Minulla nyt ei ole intoa aloittaa laivanvarustajan uraa. Agroinno Oy ei ole pörssiyhtiö vaan pikemminkin vörssiyhtiö. (Vörssi=pohjoispohjalaisessa murteessa kukkaro). Mutta uusia suunnitelmia on kaikesta huolimatta hyvä kehitellä jatkuvasti", Pihlajamaa miettii lopuksi.