Tapahtumat ja yritykset

Muokkauksella vähemmän kasvinsuojelua - Agritechnica, Hannover, Saksa

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF
Hinattavan kultivaattorin etupää tukeutuu etukulmissa oleviin tukipyöriin ja takapää pakkeriin. Kun pelto on kumpuileva, ei työsyvyys pysy tasaisena. Kun traktori kiipeää kumpareen päälle, nousevat kultivaattorin etupää sekä tukipyörät irti maasta, jolloin työsyvyys madaltuu. Kun traktori laskee painanteeseen, laskevat myös piikit syvemmälle. Lemkenin Karat-siipiteräkultivaattorissa on etupyörien tukivarren yläpäässä paineanturi. Se aistii, minkälainen paine kohdistuu tukipyörään, jolloin anturi antaa impulssin hydrauliikalle joko nostaa tai laskee tukipyörää. Tämä pitää kultivaattorin etupään työsyvyyden tasaisena.

Erkki Holma

Agritechnicassa oli nähtävänä muokkauksen koko kirjo: kyntöauroja, kultivaattoreita, lautasmuokkaimia, äkeitä, jankkureita. Tämä on osoitus siitä, että yhtä ainoata muokkaustapaa ei ole. Olosuhteet määrittelevät sopivan tavan.

Muokkauksella pyritään aikaansaamaan siemenelle hyvä itämisalusta, mutta se on saanut nyt lisätehtävän: muokkaustoimenpiteillä pyritään vähentämään kasvinsuojelun tarvetta, erityisesti tautitorjuntaa, mikä on kasvinsuojelun kallein osa. Tutkijat puhuvat peltohygieniasta.

Kun sato on korjattu, muokkaus alkaa. Ensimmäisenä tehtävänä on kasvijätteiden lahoamisen käynnistäminen ja jouduttaminen. Tämä on peltohygienian kannalta aivan oleellinen muokkaustehtävä ja siihen oli näyttelyssä tarjolla laaja valikoima lautasmuokkaimia. Kun tällainen muokkain esiteltiin ensimmäisen kerran 20 vuotta sitten, oli se tarkoitettu juuri sänkimuokkaukseen, eikä mihinkään muuhun. Suomessa siitä on tullut yleismuokkausväline.

Menetelmän rajoituksena on työsyvyys, joka on pienestä lautasläpimitasta johtuen korkeintaan 10 senttiä. Vuodesta toiseen pelkästään sillä muokattaessa tiivistymiskerros muodostuu muokkauskerroksen alle. Jotkut puhuvat syväjyrästä, eikä ilmaisu kovin väärässä olekaan.

Siipiteräkultivaattori on aurattoman viljelyn yleistyökalu

Sänkimuokkausta seuraa Keski-Euroopassa normaalisti kultivointi 20–25 cm syvyyteen. Tämä tehdään sen jälkeen, kun puintitappiojyvät ja rikkasiemenet ovat orastuneet. Viimeiseksi tulee vielä kyntö. Tosin auraton viljely on lisääntymässä. Aurattomasta viljelystä käytetään Saksassa usein nimitystä suorakylvö, vaikka siinä pelto muokataankin kolmeen kertaan ennen kylvöä. Kylvö suoraan sänkeen on Saksassa harvinaista.

Vaikka kyntö ei ole lisääntymässä, joku aurantekijä oli silti tullut lisää. Valmistajat haluavat tarjota koko muokkauskonepaletin.

Jankkurilla tiivistymät rikki

Myös jankkureista oli messuilla runsas tarjonta. Ne on tarkoitettu muokkauskerroksen alle syntyneiden tiivistymien rikkomiseen. Niiden käytössä on vain muistettava, että märkään maahan jankkuria tarjottaessa vahingot voivat olla suuremmat kuin hyödyt. n

Maatalouskonevalmistajilla menee Saksassa hyvin. Näin kuvaili maatalouskonevalmistajien yhdistyksen toimitusjohtaja Bernd Scherer Agritechnican yhteydessä pitämässään tilannekatsauksessa. Liikevaihdon odotetaan kasvavan 10 prosentin vauhtia, ja kapasiteetista on käytössä 83 prosenttia. Jos luku olisi sata, tilauksista jäisi osa toimittamatta. Koko Euroopan maatalouskonevalmistuksesta Saksan osuus on 28 prosenttia.

Vienti on Saksan maatalouskoneteollisuuden veturi. Merkittävin vientimaa on Ranska ja siellä on kauppa käynyt. Englannissa on pari kolme vuotta jatkunut alamäki taittumassa. Italiassa on peltoala lähes yhtä suuri kuin Englannissa, mutta tilojen keskikoko on kahdeksan hehtaaria, eikä tiloilla ole ollut kovin kummoista investointihalukkuutta. Lisäksi Italiassa on runsaasti omaa maatalouskonevalmistusta, joka on kärsinyt viljelijöiden ostohaluttomuudesta.

Puola on Euroopan kolmanneksi suurin viljantuottaja. Maassa on viime vuosina investoitu uusiin maatalouskoneisiin ahkerasti. Sitä on auttanut EU:lta saatu rahoitus. Nyt pahimmat puutteet on korjattu ja myynti on rauhoittunut. Traktorikauppa väheni vuonna 2013 viidenneksen.

USA:n maatalouskonemarkkinat ovat olleet kasvussa ja siitä on Saksan maatalouskoneteollisuus ottanut 800 miljoonan euron siivun. USA:n myyntiä on auttanut se, että viljelijät ovat saaneet hankintavuonna poistaa verotuksessa koneiden arvosta 50 prosenttia. Tämä lisäkiihoke on vuonna 2014 poistumassa ja myynnin odotetaan rauhoittuvan.

Venäjä on maatalouskonevalmistajille kiinnostava mutta ennalta-arvaamaton markkina-alue. Venäjän peltoala on edelleen 60 miljoonaa hehtaaria. Ongelma on vapaata kauppaa sotkevat tuontirajoitukset ja tullit, jotka tulevat varsin lyhyellä varoitusajalla. Niillä halutaan suojata Venäjän omaa maatalouskoneteollisuutta. Sen takia monet valmistajat ovat siirtäneet tuotantoa Venäjälle.

Saksan omilla markkinoilla

maatalouskoneet menevät edel-

leen hyvin kaupaksi. Sitä edes-

auttavat korkeat sähkön syöttötariffit. Joka on saanut biokaasulaitokselle rakennusluvan, on saanut lottovoiton. Biokaasulaitokset nielevät kohta miljoona hehtaaria maissia ja peltoalasta on bioenergiatuotannossa pari miljoonaa hehtaaria.


Erkki Holma

Saksalainen neuvontajärjestö DLG satsaa kasvintuotannon tekniikkaan soveltavan tutkimuksen voimalla. Tohtori Reinhard Rossberg vastaa DLG:n koetilan juuri alkaneesta kaistamuokkauksen pitkäaikaiskokeesta. Koe täydentää ja jatkaa koetilalla ollutta ja juuri päättynyttä DLG:n kylvötapakoetta, jossa vertailtiin kyntöä, kultivointia, suorakylvöä ja kaistamuokkausta. Uudessa koesarjassa vertaillaan minimimuokkausta ja suorakylvöä neljään erityyppiseen kaistamuokkauksen tekniikkaan.

”Yksi peruskysymyksistä on, miten kaistamuokkaus sopii meidän korkean satotason viljelyjärjestelmiin”, kertoo Rossberg. Lähinnä USA:sta lähtenyt kaistamuokkaus on siellä sovitettu esimerkiksi maissille, jossa on luontaisesti käytössä leveä riviväli. DLG:n kokeessa tutkitaan kapean, 25 sentin kaistojen käyttöönottoa. Kokeessa ei ole mukana kyntöä, koska sitä ei DLG:n koetilalla käytetä.

”Kasvinvuorotuksena käytämme syysrapsin, syysvehnän, maissin ja syysvehnän kiertoa”, Rossberg jatkaa.

Kokeessa käytetään mineraalilannoitusta, karjanlantaa ei anneta. Vuotuinen typpilannoitus annetaan säännöllisesti, mutta P- ja K-lannoitus vain rapsille ja maissille. Lannoituksessa kokeillaan erilaisia sijoitusmenetelmiä. Kaistamenetelmissä on mukana myös syvempi sijoitus muokatun vyöhykkeen pohjalle.

Maissilla ja syysrapsilla on käytössä 50 sentin riviväli, joka on samalla kaistamuokkauksen moduulin leveys. Vehnällä käytetään modifioitua 25 sentin riviväliä, 2 x 12,5 ”nauhaa”.

Stuttgartin lähistöllä kasvinviljelytilaa pitävä Jürgen Rüdt on Agritechnican vakiokävijöitä. Hän arvioi DLG:n merkityksen positiiviseksi saksalaiselle viljelijälle.

”DLG on organisoitunut lukuisiin työryhmiin, jotka keskittyvät maatalouden tärkeisiin alueisiin. Pidän tärkeänä sitä, että näissä työryhmissä on mukana myös viljelijöitä, jotka tuovat täten kentän äänen tutkimukseen ja neuvontaan.”


Jussi Knaapi

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF
Lue lisää