Tapahtumat ja yritykset
Agronic Oy

Agronic Oy:n neljännesvuosisata – kokeiltuja koneita karjatiloille

Agronic Oy on suomalainen konevalmistaja, joka on keskittynyt kotieläintuotannossa käytettävien koneiden valmistukseen. Haapavedellä toimiva yritys työllistää noin 50 henkeä ja tuotannosta noin puolet menee vientiin. Tuotekehityksen johtoajatuksena on tuoda uusia innovaatioita markkinoille ja tarjota asiakkaille pohjoismaiden olosuhteisiin sopivia tuotteita.
Valmistaja
Käärimien kehitys alkoi erillisistä koneista, jotka keksittiin vasta myöhemmin niputtaa yhdistelmäpaalaimeksi. Kuva on 1990-luvun alun testaustilanteesta.

Agronic Oy:n perustajat Erkki Kivelä ja Urpo Kuronen hankkivat kokemusta konevalmistuksesta ollessaan palkkatöissä. Yrittämisen into oli kuitenkin kova, minkä vuoksi he päättivät 1990-luvun alussa perustaa oman suunnittelu- ja myyntitoimiston. Toiminta alkoi klapikoneista. Ensimmäiset omaa suunnittelua oleva Agronic-klapikoneet teetettiin Virossa, kunnes alihankkijan pyytämä hinta karkasi ostajien ulottumattomiin.

Yrittäminen oli muutenkin 1990-luvun Suomessa hankalaa. ”Vauhtiin päästiin vasta 1994, kun saimme tuotteemme Hankkijan myyntiin. Yhteistyö on siitä lähtien jatkunut hyvänä ja luottamuksellisena”, toteaa Erkki Kivelä

Projektina automaattinen paalinkäärin

Säilörehun paalaaminen alkoi yleistyä 1990-luvulla, vaikka meijerit ja neuvontajärjestöt epäilivätkin pitkään paalirehun laatua. Menetelmä sopii kuitenkin hyvin Suomen olosuhteisiin, sillä lohkot ovat usein pieniä ja kaukana toisistaan.

Oman käärimen suunnittelu päätettiinkin aloittaa, koska Erkillä ja Urpolla oli tuotteesta aikaisemmalta ajalta kokemusta. Tavoitteena oli automatisoida käärintä muutamien ulkomaisten kilpailijoiden tavoin. Projektia vauhditti ”törmääminen” elektroniikkaosaaja Kari Hyvöseen. ”Kunnianhimo oli kova ja olimme monessa asiassa aikaamme edellä, mikä ei konevalmistuksessa ole aina eduksi”, kertoo Erkki Kivelä.

Erillisten sekä paalainten perässä hinattavien junakäärinten tuotanto oli suurimmillaan viime vuosituhannen lopussa. Ensimmäisen, paalaimen ja käärimen muodostaman Combi- eli yhdistelmäpaalaimen kehitystyö aloitettiin yhdessä norjalaisen Orkelin kanssa vuonna 1999. Ensimmäiset koneet saatiin myyntiin korjuukaudelle 2001.

Yhteistyö jatkui menestyksellisesti Orkelin kanssa ja jatkuu edelleen CNH:n kanssa, jolle Orkel myi paalaimensa oikeudet vuonna 2012. Agronic toimittaa edelleen käärimiä yhteen CNH:n New Holland- tai Case IH -paalainmallistoon. Myös Agronic ACC Pulse -mallit valmistetaan yhteistyössä CNH:n kanssa.

Agronic valmistaa käärimiä myös ns. mini- ja midipaalaimiin, joilla paalataan rehua lähinnä hevosille. Pienet paalit sopivat hyvin pienille talleille, jossa rehun kulutus on melko vähäistä ja logistiikka hoidetaan monesti käsivoimin.

Yhteistyö Orkelin kanssa jatkuu edelleen maissin sekä jätteiden paalauskoneissa.

Karhotin on uusi aluevaltaus

Agronic aloitti karhottimien valmistuksen muutama vuosi sitten. Toimintaperiaatteeltaan erilaisen karhottimen on kehittänyt urakoitsija ja Agronic tuotteisti toimivan idean teolliseksi tuotteeksi.

Agronicin karhotin voidaan kiinnittää traktorin eteen, joko etunostalaitteisiin tai etukuormaimeen. Karhotuksen yhdistäminen paalaukseen kasvattaa työtehoa huomattavasti, esim. oljen paalaus tapahtuu huomattavasti tehokkaammin kuin suoraan puimurin jäljiltä.

Karhottimet on otettu markkinoilla hyvin vastaan, kertoo Erkki Kivelä. Kaksiroottorinen 500-malli sopii hyvin paalausurakointiin, koska se kääntää kummankin karhon kokonaan ympäri, mikä nopeuttaa kuivumista.

Lantaa syntyy aina

Agronic laajensi v. 2001 tuotevalikoimaansa lietevaunuihin, koska lannan levitystä on tehtävä aina. Agronicin vaunu poikkesi jo silloin kilpailijoistaan, koska säiliön malli ja sen painopiste on erilainen.

Oman, lietevaunun perään kiinnitettävän, multaimen kehittäminen alkoi pian vaunumalliston myynnin aloittamisen jälkeen. Lietteen multaamisen merkitys kasvaa koko ajan ympäristömääräysten ja hajuhaittojen torjunnan vuoksi.

Lietevaunujen kehittäminen jatkui rapuohjauksella (katso kuva). Sen kehittäminen oli erinomainen päätös, sillä tällä hetkellä kaikista myydyistä vaunuista noin puolet myydään rapuohjauksella. Agronic aloitti tänä vuonna myös muovisäiliöllisen lietevaunun teon – aika näyttää onko sille kysyntää.

Agronic aloitti hyvän kysynnän innoittamana oman letkulevitysjärjestelmän kehittämisen pari vuotta sitten. Järjestelmä poikkeaa muista markkinoilla olevista tuotteista: laitteessa on puomi, joka ohjaa letkua siten, että se ei jää vahingossa traktorin pyörän alle.

”Maan tiivistymisestä puhutaan paljon, minkä vuoksi markkinoilla on erilaisia tekniikoita, joilla tiivistymistä voidaan vähentää. Letkulevitys on toimiva vaihtoehto, kun lohkokoko on riittävä ja työ suunnitellaan etukäteen. Pumppuihin, letkustoon ja lietteen siirtokalustoon on kuitenkin investoitava riittävästi, jotta kokonaisuus toimii. Letkulevitystä käyttävät urakoitsijat ovat onnistuneet pidentämään levityskautta, mikä lyhentää investoinnin takaisinmaksuaikaa” toteaa Erkki Kivelä. ”Valitettavasti maaperää säästävät hyvät tavoitteet unohtuvat monesti ostohetkellä – tai kustannukset pakottavat unohtamaan ne. Siksi letkulevittimien myynti ei vielä vastaa odotuksiamme”.

Jälkimarkkinointi ratkaisee

Agronic hoitaa jälkimarkkinoinnin pääosin itse, vaikka Hankkija hoitaakin koneiden myynnin. Varaosamyynti ja huoltoneuvonta palvelevat korjuuaikoina 24/7. Osien toimitus on onnistunut ainakin toistaiseksi hyvin Postin kautta kaikkialle Suomeen, toivottavasti tilanne ei huonone.

Puhelinneuvontaa on tarjottava välttämättä, koska konekanta on runsas mutta osin aika iäkäs. Myyjän kannalta tilanne on haastava, sillä vaihtokone saattaa olla jo kolmannella tai neljännellä omistajalla.

Kännyköiden ja älypuhelinten yleistyminen sekä konetietämyksen kasvu ovat muuttaneet koneiden käyttöopastuksen tarvetta. "Kynnys soittaa valmistajalle on nykyään paljon matalampi kuin vielä toistakymmentä vuotta sitten”, kertoo Erkki Kivelä.

Tuotekehitystä asiakaskunnan keskellä

Agronicn työntekijöillä on suora yhteys maataloustuotantoon. Yrityksen kotipaikka ja tehdas ovat keskellä maaseutua Haapavedellä, joka on tärkeää kotieläintuotannon aluetta. Tuotekehitys tehdään pääosin kotikulmilla ja asiakkaat ovat lähellä.

Oman, paalaimeen tarkoitetun hapottimen kehittäminen ja valmistaminen on hyvä esimerkki suomalaisten viljelijöiden tarpeisiin kehitetystä varusteesta.

Kilpailu on tiukkaa ja tuotekehityksen on oltava ajan hermolla. Jatkuvasti uusiutuvat turvallisuusmääräykset teettävät myös paljon työtä.

Mauri Autio nimitettiin viime vuonna Agronicin toimitusjohtajaksi. Uusi toimitusjohtaja tuntee yrityksen tuotteet hyvin, sillä hän on työskennellyt pitkään Agronicin tuotannossa.

Kaikkea ei ehdi tehdä

Agronic teki aiemmin jopa koneiden näytöt itse, mutta erikoistuminen on tässäkin valttia. Ohjelmat kehitetään ja johtosarjat valmistetaan edelleen itse, mutta näytöt ostetaan.

”Tuotekehityksessä pitää seurata aikaansa, mutta tuotteille on myös oltava riittävä markkina siinä vaiheessa, kun tuote on valmis ja myyntikunnossa. Aloimme kehittää biokaasutuotannossa käytettäviä laitteita siinä vaiheessa, kun ensimmäiset pilottiprojektit käynnistyivät. Olimme biokaasutuotannon tuotteilla liian aikaisin liikkeellä, minkä vuoksi luovuimme niistä ja menimme osakkaaksi Demeca Oy:öön”.

Ympäristömääräykset ja asenteet vaikuttavat merkittävästi tuotekehitykseen. Muovia voidaan säästää korvaamalla muovista tehty paaliverkko sidontamuovilla. Muovisidontaa ja neljää muovikerrosta käyttämällä päästään samaan tulokseen kuin verkolla ja 6 muovikerroksella, samalla muovin poisto helpottuu. Urakoitsijat käyttävät kuitenkin edelleen verkkoa ja 6 muovikerrosta, koska asiakas niin haluaan. Tekniikkaa on tarjolla, mutta viime kädessä asiakkaat ja valitettavan usein myös viranomaiset ratkaisevat sen käyttöönoton! n

Käärimien kehitys alkoi erillisistä koneista, jotka keksittiin vasta myöhemmin niputtaa yhdistelmäpaalaimeksi. Kuva on 1990-luvun alun testaustilanteesta.

Agronic ja Orkel ovat kehittäneet yhdessä paalainta, joka sopii maissin korjuuseen.

Kuvat: Agronic Oy, Seppo Nykänen, Uolevi Oristo

Lue lisää