Tapahtumat ja yritykset
Kymen Linjaraivaus

Kymen Linjaraivauksella on raivauskäytössään monipuolista konekalustoa – yrityksen omistaman välineistön merkitys korostuu haasteellisissa kohteissa

Kymen Linjaraivaus palvelee laajaa asiakaskuntaansa Kouvolassa ja toisaalla Pohjois-Kymenlaaksossa. Yritys käyttää työtehtävissään monipuolista konekalustoa moottoriveneestä tela-alusteisiin maastoajoneuvoihin ja giljotiinikouralla varustettuihin raskaisiin autonostureihin.
Marko Taavila
Giljotiinikouraa ja nosturipuomia hallitaan langattomalla kauko-ohjauksella.

Vuonna 1992 aloitettu liiketoiminta voidaan karkeasti jakaa myrsky- ja lumivahinkojen ennaltaehkäisyyn energiaverkoissa ja yksittäisten ongelmapuiden poistoihin. Tarvittavan ammattitaidon ja välineistön merkitys korostuu kohteissa, jotka ovat sijainnin ja vallitsevien olosuhteiden takia haasteellisia.

”Meillä on hankalia paikkoja varten muun muassa kaksi erikoisrakenteista giljotiinikouraa, jotka autonostureihin kytkettyinä ylettyvät jopa yli 30 metrin korkeuteen”, selvittää yrityksen toimitusjohtaja Kalevi Korjala.

Yhdistelmän etuna on nosturipuomin ulottuvuus sekä pysty- että vaakasuunnissa. Ominaisuus mahdollistaa operoinnin pienissä tiloissa, joissa kaataminen moottorisahalla kävisi ympäröivien rakennusten tai muiden esteiden takia liian riskialttiiksi. Giljotiinikourilla poistettavat puut sijaitsevatkin tyypillisesti taajamissa, missä infrastruktuurin lisäksi tulee ottaa ihmiset ja liikenne huomioon.

”Hyvinä esimerkkeinä ovat muiden muassa hautausmaat, joissa täytyy varoa muistokiviä, valaisinpylväitä, aitoja ja mahdollisia kiinteistöjä.”

Giljotiinikourien suunnittelussa on hyödynnetty yritykselle vuosien saatossa kertynyttä tietotaitoa. Kotimaisella valmistajalla teetettyjen laitteiden toteutuksessa on otettu huomioon käyttöolosuhteiden erityispiirteet. Rajattujen tilojen ohella operointi korkeuksissa muodostaa riskitekijän, joka täytyy erikseen huomioida. Nostokorissa tai kiipeilyvaljaiden varassa työskentelyyn verrattuna menetelmä onkin huomattavasti turvallisempi sekä tekijälle että lähiympäristölle.

”Sahaaviin tai liikkuvateräisiin kouriin nähden giljotiinit ovat teknisesti yksinkertaisempia ja sitä kautta varmatoimisempia sekä helpommin huollettavissa”, Korjala sanoo.

Hän viittaa hydrauliikkaan perustuvaan tasaiseen puristusvoimaan ja pienellä liikkeellä leikkaavaan terään. Tarvittaessa teräosa voidaan teroittaa tai vaihtaa kokonaan uuteen.

Pienemmällä kouramallilla kyetään katkaisemaan poikki rungot 20 cm:n halkaisijaan saakka, suuremmassa riittää kokoa ja kapasiteettia kaksinkertaisiin paksuuksiin.

Giljotiinikourien terät uppoavat yhtä hanakasti kaikkiin puihin ikään katsomatta. Käytännössä puulajien välillä ilmenee kuitenkin joitakin eroavaisuuksia.

”Vanhoissa koivuissa on usein paljon isoja haarakkeita päärungon lisäksi. Kuusten pitkät oksat vaativat vastaavasti tarkkuutta kouran asettelussa, jotta vältytään hydrauliletkujen vaurioilta. Pitkät männyt ovat tolppamaisina kaikkein helpoimpia käsiteltäviä”, luettelee yrityksen työnjohtaja Jukka Seppälä.

Marko Taavila
Toimitusjohtaja Kalevi Korjala (vas) ja työnjohtaja Jukka Seppälä taustallaan yksi yrityksen lukuisista ajoneuvoista.

Kymen Linjaraivaus

  • Tukikohta Kuusankoskella Voikkaan entisen paperitehtaan tiloissa
  • Perustettu vuonna 1992
  • Nykyinen omistaja Saveon Oy
  • Työllistää 10 henkilöä, joista puolet alihankkijoita

Vaaroja halliten

Korkeuksiin kurottavan kouran käsittely vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta. Kahden leukaparin tarttuessa kiinni runkoon leikkaantuu se vaivatta poikki. Katkaistu pätkä pysyy tukevasti kiinni otteessa ja on turvallisesti laskettavissa alas maahan karsittavaksi tai suoraan kuljetukseen.

Runkoa lyhennetään paksuuden ja oksaisuuden perusteella 2–4 metriä kerrallaan. Giljotiinikoura vähentää puomin nostokykyä, joten kuormapainot jätetään tarkoituksella alle tuhanteen kiloon.

” Etenkin puomin ääriasennoissa on järkevämpää ottaa puu pois useissa osissa, kuin lähteä ahnehtimaan liian pitkiä pätkiä,” Seppälä neuvoo.

Vakaa alusta näyttelee yhtä lailla tärkeää osaa giljotiinikouralla tehtävien puun poistojen työturvallisuudessa. Aiheesta on yhtiöllä omakohtaista kokemusta, sillä sen toinen nosturiauto on kertaalleen kellahtanut kumolleen maaperän sorruttua yhden tukijalan alta. Tilanteesta selvittiin aineellisilla vahingoilla ilman miehistötappioita.

”Nosturin ohjaaja sai kolme tikkiä vaatineen haavan hypätessään pois kaatuvan auton lavalta”, Korjala muistelee.

Poistettavan puun tyviosa jätetään sopivaan kaatomittaan ja tuetaan yläpäästään giljotiinikouralla. Katkaisu juuresta tapahtuu perinteiseen tapaan moottorisahalla, joten paikalle jää siisti kanto.

Nosturin puomia ja giljotiinikouraa hallitaan kannettavalla kauko-ohjaimella. Radiolähetin mahdollistaa yksikön käyttäjän vapaan liikkumisen ja näkyvyyden säilyttämisen poistettavaan puuhun kaikissa työvaiheissa.

Raskaamman giljotiiniyhdistelmän muodostaa Mercedes-Benz Arocsin alustalle asennettu Fassi F950 -nosturi. Ajoneuvon kaikki kahdeksan pyörää ovat vetäviä, joten perille päästään vaikeassakin maastossa. Kevyemmän giljotiiniyksikön PM 22 -nosturi liikkuu Iveco 450 Trakker -kuorma-autolla. Kolmiakselisena ja kuudella vetävällä pyörällä kulkevana se on kollegansa tavoin varsin maastokelpoinen.

Molempien nosturimallien hydrauliikkajärjestelmät soveltuivat giljotiinikourille. Putkien ja letkujen reitittämiset vaativat kuitenkin hieman soveltamista.

”Risu- tai puukouralla varustettuna PM:ää käytetään usein Fassin rinnalla pätkittyjen runkojen ja oksien lastaamiseen Ivecon lavalle”, Kalevi Korjala toteaa.

Yhteisöjä ja yksityisiä

Kymen Linjaraivauksen tärkeimmät toimeksiantajat ovat alueellisia ja valtakunnallisia energiaverkkoyhtiöitä. Kouvolan kaupunki ja lähialueiden seurakunnat kuuluvat niin ikään vakioasiakkaisiin. Työtilauksia otetaan vastaan myös kesämökkiläisiltä ja kotitalouksilta, mutta niiden osuus liikevaihdosta jää varsin pieneksi.

Energiayhtiöiden kanssa solmittujen vuosisopimusten puitteissa pidetään huolta jakeluverkostojen ympäristöistä. Käytännössä yhtiö perkaa johto- ja putkilinjojen alustoja sekä reunoja puustosta, joka tuulten tai lumikuormien kaatamana saattaisi aiheuttaa ongelmia.

”Töitä tehdään päivittäin jossakin päin maakuntaa. Eniten kuluvia osia ovat moottorisahojen ketjut ja laipat sekä koneiden hydrauliikkaletkut”, Seppälä selvittää.

Sopimusten taustalla vaikuttavat sähkömarkkinalain asettamat velvoitteet toimitusvarmuudelle. Sanktioiden välttämiseksi energiayhtiöt ovat halukkaita ehkäisemään myrskytuhoja verkostoissaan.

”Toimimme ennakoivasti, jotta sähkön jakeluhäiriöiltä vältyttäisiin. Lisääntyneestä maakaapeloinnista huolimatta ilmajohtolinjojen perkauksissa riittää tekemistä vielä kauaksi tulevaisuuteen”, veikkaa Seppälä.

Myrskykaatojen tai lumimassojen painamien puiden raivauksiin valmistaudutaan seuraamalla tarkasti säätiedotuksia. Uhkaavina ajankohtina yhtiön henkilöstö päivystää vuorokauden ympäri nopeassa lähtövalmiudessa, viimeksi marraskuussa koko maata riepotelleen Liisa-myrskyn takia.

Linjojen laitoja ja alapuolia perataan TW-mallin Slagkraft-raivaajalla. Laite ja sen puomi on asennettu Ponssen HS10 Cobra -motoon, joka iästään huolimatta pärjää edelleen vaikeakulkuisessakin maastossa. Kevyintä ajokalustoa edustavilla Polaris-mönkijöillä suoritetaan muun muassa vesakkojen myrkytyksiä sähköasemien kentillä. Kaakkois- ja Etelä-Suomen halki kulkevien kaasuputkistojen reiteillä niillä suoritetaan alustaraivausta. Työtä teettää nopeasti etenevä vesakon kasvu, joka peittäessään linjan estää maanalaisista putkistoista varoittavia merkkitolppia näkymästä.

Kymen Linjaraivauksen kenties eksoottisin ajoneuvo on Puolustusvoimien huutokaupasta ostettu Bandvagn. Alkujaan miehistönkuljetukseen suunniteltu kaksiosainen telakuorma-auto vie myrskytuhojen korjaajat tarvikkeineen kohteeseen, vaikka pitäisi ajaa syvässä lumessa tai upottavassa liejussa.

Johtokäytävien laitapuita pystykarsitaan Farmitrack 575 -harvesterilla. Sen puomilla yletytään 18 metrin korkeuteen saakka. Pyörivä sirkkelimäinen terä leikkaa oksia läheltä runkoja ja kääntyy tarvittaessa katkaisemaan kapeita puita. Koneyksikkö soveltuu erinomaisesti keskijänniteverkkojen läheisyyteen, sillä poistettavat oksat tipahtavat johtoihin koskematta maahan.

Kouvolan pohjoispuolisilla järvialueilla raivaajapartio liikkuu 40 hevosvoiman perämoottorilla varustetulla Buster-veneellä. Kattavasta ajoneuvokalustosta huolimatta työtä tehdään kilometreinä mitattuna eniten moottori- ja raivaussahoilla. Niitä on sekä palkatun henkilöstön että aliurakoitsijoiden päivittäisessä käytössä useita kymmeniä.

Lue lisää