Jo 15 vuotta käynnissä ollut Koneviestin viljelymenetelmäkoe on tietääksemme pisin yhtäjaksoinen, käytännön mittakaavassa toteutettu koe, jossa verrataan eri muokkaus- ja kylvömenetelmien vaikutusta sadon määrään ja laatuun, viljelyn kannattavuuteen, maan rakenteeseen sekä pellon valumiin ja vesitalouteen.

MTK Säätiön avustuksen ansiosta olemme voineet täydentää Viljelymenetelmäkentän tiedonkeruun kokonaisuutta aivan uudelle tasolle. Pystymme nyt mittaamaan koko kentän vesitasetta tavalla, joka huomioi sadannan, säätyypin ja haihdunnan, viljelytavan, maan rakenteen ja salaojituksen toiminnan. Tietoa on jo tullut myös eri menetelmien – mukaan lukien maanparannekoe – vaikutuksesta valumavesien ravinnepitoisuuksiin. Kun eri menetelmät on nyt saatu eriytettyä omiin ojastoihinsa, saamme myös valumavesitiedot menetelmäkohtaisina.

Täysin uutta mittaustekniikkaa

Suomalainen Gasmet Technologies on maailmanlaajuisesti toimivat yritys, joka on erikoistunut eri kaasujen määrän mittaukseen.

Koekentällä oli käytössä mittari, joka osoitti selvästi, kuinka maaperästä vapautuva hiilidioksidi kiertää välittömästi kasvien käyttöön. Kasvuston seasta mitatussa ilmassa on hiilidioksidia vain noin puolet siitä, mitä ilmakehässä on normaalisti.

Ilkaa Lilja Oy:n edustaman Davies-säämittariin voidaan myös liittää hiilidioksidin mittaus.

Näytteet metrin syvyydestä

Tapahtumassa esiteltiin myös uusia mahdollisuuksia monipuolisten maaperäanalyysien tekoon. Peltoskannauskarttojen vyöhykekoordinaatistoon asemoiden pystytään nyt ottamaan vaivattomasti ns. ehytnäytteet aina metrin syvyyteen saakka. Halkaisijaltaan 40 mm ehyet suojakuoressa olevat maanäyteet antavat mahdollisuuden multavuuden, ominaispainon, ravinteisuuden, tiivistymäkerrosten ja myös mikrobiologisen tilanteen analysointiin, joka menetelmänä mahdollistaa käytännönläheisen ja tehokkaan toiminnan.

Tapio Vesterinen

Gasmet Oy:n Jockum Törnqvist esittelee yrityksen valmistamaa kaasujen mittauslaitetta. Laiteella voidaan mitata kaikkia ilmakehässä olevia kaasuja. Pellon pintaan asetetun kuvun alta voidaan mitata kasvustossa olevan ilman hiilidioksidipitoisuutta.

Tapio Vesterinen

Eikelkampin valmistamalla mittalaiteella voidaan ottaa maasta ns. syvänäyte (kts. seuraava kuva).

Tapio Vesterinen

Maahan polttomoottorikäyttöisen poravasaran avulla painettavassa putkessa on joko kirkas muoviputki tai muovisukka, joka pitää näytteen koossa.

Tapio Vesterinen

MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola korosti tutkitun tiedon merkitystä, kun tehdään ympäristöä tai maataloutta koskevia päätöksiä.

Tapio Vesterinen

Tuomas Levämäki painotti viljelykierron ja tilanteeseen parhaiten sopivien viljelytoimenpiteiden valintaa – yhteen menetelmään ei kannata sitoutua liikaa.

Tapio Vesterinen

Laura Alakukku näytti, kuinka Härkäpavun juuret ulottuvat suorakylvetyssä lohkossa noin 40 cm syvyyteen. Kyntöruudulle tehdystä kuopasta voitiin havaita, että juuret ulottuivat kyntöanturan vuoksi vain noin 20 cm syvyyteen.

Tapio Vesterinen

Ilkka Lilja esitteli Davies-sääasemien toimintaa. Tavoitteena on käyttää sääasemaa myös muiden mittausten tekoon.

Jussi Knaapi

EHP-envinronment Oy:n valmistamalla mittauskaivolla voidaan mitata veden virtausta reaaliajassa esimerkiksi salaojitetun pellon kokoojaojassa.

Tapahtumassa mukana olleet yritykset ja yhteisöt:

• Gasmet Technologies
• Ilkka Lilja Oy
• EHP Environment Oy
• Testele Products Oy
• Carbons Finland Oy
• Humuspehtoori
• Cultum Oy
• Hortilab
• Kipsi-hanke
• Maveka -hanke, MTK Varsinais-Suomi
• Maa- ja Kotitalousnaiset

Yhteenveto päivän ohjelmasta:

• Tervetuliaissanat, Tuomas Levomäki
• Avauspuheenvuoro MTK:n ympäristöjohtaja, Liisa Pietola
• Yhteenveto koejärjestelyistä, Tuomas Levomäki, Erkki Mäkelä, Jussi Knaapi
• Kierros viljelymenetelmä- ja maanparannekokeen ruuduilla, Tuomas Levomäki ja Jussi Knaapi
• Koelohkojen maan rakenteesta, Laura Alakukku
• Mittausmenetelmien ja mittalaitteiden esittely, Jussi Knaapi ja yritysten edustajat

Jutun muut osat
• Viljelymenetelmäkokeen taustaa