Rakentaminen ja energia

Konehallin saa edelleen rakentaa myös omasta puutavarasta – oman puutavaran käytön kannattavuus kannattaa kuitenkin laskea tarkkaan

Konehallin rakentamistapoja on lukuisia, mutta omasta puusta omalla työllä rakentaminen on edelleen varteenotettava vaihtoehto. Oman puutavaran käytön kannattavuus on laskettava tarkkaan.
Tapio Vesterinen
240-neliöinen halli istuu maisemaan hyvin. Hallin vierestä kulkevaa tietä olisi haluttu madaltaa, mutta aivan tien pintaan asti ulottuva kallio esti hankkeen. Halli sijaitsee kuitenkin muutoin korkealla paikalla, joten vesi valuu pois, eikä päädy perustuksiin.

Saarijärveläinen Jukka Iso-Ahola tarvitsi vuokramökkiyrityksen sekä maa- ja metsätalouden tarpeita palvelevan kone- ja varastohallin. Rakennusmateriaalin osalta valinta osui puutavaraan. "Ikäni metsien keskellä asuneena ja metsätöitä tehneenä puu tuntui luontevalta materiaalilta niin hallin runkoon kuin seiniinkin", Iso-Ahola kertoo.

Puurunkoisen hallin pohjamitat ovat 12 x 20 metriä. Rakentamisessa olivat Jukan lisäksi mukana päätoimisesti yksi kirvesmies ja yksi apumies. Jukka Iso-Ahola ideoi hallin yhdessä poikansa Juho Iso-Aholan kanssa, joka työskentelee rakennusinsinöörinä läheisessä talotehtaassa. "Hahmottelimme hallin Juhon kanssa, joka piirsi viralliset kuvat rakennuslupaa varten ja toimi myös työmaan vastaavana mestarina", Jukka kertoo.

Perustus valuharkoilla

Rakennustyöt alkoivat tontilla kasvaneen lehtikuusikon kaatamisella. Perustuksia varten jouduttiin tekemään melko mittavia maansiirtotöitä, sillä tontti sijaitsee lähellä järven rantaa, ja maalaji on routivaa hiesua. Maansiirtotyöt tehtiin pitkälti omalla traktorilla, kaivutyö ostettiin paikalliselta urakoitsijalta.

Maansiirtotöiden jälkeen pohja tasoitettiin huolella ja paikalle valettiin antura. Kaivinkone oli hyvänä apuna täytöissä ja esimerkiksi routaeristyksen asennuksissa. Routaeristettä, eli tässä tapauksessa 100 mm Finnfoamia tarvittiinkin noin 400 m2 maalajista johtuen. "Esimerkiksi moreenimaalle rakentaessa perustuskustannukset olisivat olleet selvästi alhaisemmat. Nyt lattian osuus kokonaiskustannuksista oli reilun 10 prosentin luokkaa", Iso-Ahola kertoo.

Anturan päälle pinottiin sokkeli valuharkoista, joka täytettiin betonilla. Tässä vaiheessa alajuoksujen kiinnitystä varten valuun työnnettiin kierretangot, joilla alajuoksut oli helppo kiristää kiinni sokkeliin.

"Valuharkoilla perustuksesta saadaan kerralla siisti niin sisä- kuin ulkopuoleltakin, eikä erillistä rappausta tarvita. Haittapuolena suoraan tehtaalta tilatessa oli, että erilaisia harkkoja on tilattava aina vähintään lavallinen, joten ylimääräisiä harkkoja jäi jonkin verran. Niille keksittäneen kuitenkin hyötykäyttöä myöhemmin", Iso-Ahola pohtii.

Runko kuutosesta

Perustustöiden jälkeen päästiin rungon pystytykseen. Runko tehtiin omasta puusta sahautetusta, lujuusluokitetusta ja mitallistetusta kuuden tuuman lankusta. Julkisivun oviseinälle asennettiin koko seinän matkalle 400 mm korkea liimapuupalkki. Liimapuupalkki tuli samalta toimittajalta kuin kattotuolitkin, myös palkkien, kattorakenteiden, ovenpielien ja seinien lujuuslaskelmat saatiin yhdistettyä samaan kauppaan.

"Liimapuupalkki olisi voinut toki olla vain ovien yläpuolella, kuten toisella seinälläkin. Koko rakentamisen lähtökohtana oli kuitenkin se, että kaikki rakenteet ovat mahdollisimman selkeitä. Kattotuolit tilattiin suunniteltuna siten, että varsinaisen oviseinän puolella liimapuupalkille on kattotuoleissa upotus, minkä vuoksi ovikorkeudesta ei tarvitse tinkiä palkin vuoksi", Iso-Ahola pohjustaa.

Hallin toisella seinustalla olevan oven kohdalla liimapuupalkki on asennettu perinteisellä tavalla, minkä vuoksi ovikorkeus on 40 senttiä matalampi. Julkisivun puolella ovikorkeus on sama kuin hallin sisäkorkeuskin, eli 4,7 metriä.

Pitkän sivun liimapuupalkin ansiosta kattotuolit ovat samanlaisia läpi koko katon. Kun samaan halliin ei tarvita kahta erimallista kattotuolia, on rakentaminen helpompaa ja kattotuolien hinta edullisempi.

Aluskate kattoon

Halli rakennettiin kylmäksi halliksi, mutta eristäminen on luonnollisesti mahdollista myöhemminkin, jos sellainen tarve tulee. Kattoon asennettiin aluskate, sillä kylmässäkin hallissa peltikatto hikoilee aina niin paljon, että pellin alapintaan tiivistyvää vettä tippuu kelien muuttuessa hallin sisälle.

Halli varustettiin heti riittävällä määrällä led-loisteputkia, jotta työskentely onnistuu kunnon valaistuksessa. Valot asennettiin kattotuolien väliin siten, etteivät ne vaurioidu heti, jos etukuormaajan nostaa ajatuksissaan liian korkealle sisätiloissa.

Valaistuksen lisäksi myös ikkunoilla on suuri merkitys paitsi ulkonäön, myös sisälle tulevan luonnonvalon määrässä.

Lattia teetettiin ammattilaisilla

Hallin lattia teetettiin ammattilaisilla. "Arvioin ammattilaisten käytön vaivattomammaksi ja myös edullisemmaksi, sekä ennen kaikkea lopputuloksen laadukkaammaksi, kuin oman työvoiman tai talkooporukan käytön", Iso-Ahola perustelee.

Valuporukka tilasi haluamansa betonin suoraan betonitehtaalta oikeine juoksevuuksineen valmiiksi sovittuun ajankohtaan. Porukka tuli paikalle, levitti betonin, liippasi lattian viimeisen päälle ja levitti Mastertop 100 -kuivasirotepinnoitteen vastavaletun lattian pintaan. Kokonaiskustannukset työlle jäivät 240 neliön valussa selvästi alle 2 000 euron.

Iso-Ahola onkin lopputulokseen erittäin tyytyväinen. "Lattiasta tuli kerralla hyvä ja viimeisen päälle tasainen. Pinnoitteen ansiosta lattiaa ei pölyämisen eston vuoksi tarvinnut maalata ja se on helppo pitää puhtaana. Myös tavaroiden siirtäminen hallin sisällä pumppukärryllä on helppoa, kun pyörät rullaavat vaivattomasti tasaisella lattialla".

Punamultaa pintaan

Ulkoverhouksen valmistumisen jälkeen pintaan ruiskutettiin perinteinen punamultamaali, joka hierottiin pensselillä kiinni pintaan. Ulkovaloiksi asennettiin liiketunnistimella asennetut laadukkaat led-valot, mikä tekee kulkemisesta pimeän aikaan mukavaa ja turvallista.

Peltikattoon asennettiin kaikkien ovien kohdalle lumiesteet ja käytetyimpien ovien edustalle valettiin laatat, jotta liukuovien alustat pysyvät tiiviinä. Liukuovet valmistettiin itse. Rungot tehtiin puusta ja verhous painon säästön ja jäykkyyden vuoksi pellistä. Julkisivun ja päätyovien mitat ovat 4,70 x 4,30 metriä ja takaseinän oven 4,30 x 4,30 metriä.

Tarkoitusta palveleva halli

Iso-Aholat ovat lopputulokseen erittäin tyytyväisiä. "Halli palvelee tarkoitustaan erittäin hyvin. Sisällä säilytettävät koneet ja tarvikkeet säilyvät paljon siistimpinä kuin taivasalla. Autolla ja traktorilla on mukavampi lähteä talvella liikkeelle ja myös erilaiset korjaustyöt sujuvat hallissa hyvän valaistuksen ansiosta säässä kuin säässä. Hätätilassa mökkiläiset voivat heittää vaikka tikkaa sisällä ja varsinkin mökkivuokralaiset ovat tervetulleita tutustumaan hallin rakenneratkaisuihin", Jukka Iso-Ahola vinkkaa.

Myös hallin piirtänyt Juho on lopputulokseen ja pihan siistiytymiseen tyytyväinen. "Kun tontilla on kunnollinen varastohalli, ovat myös nurkat siistiytyneet kuin itsestään. Tarvittava tavara on nykyisin myös helpompi löytää", Juho kertoo.

Hallin kokonaiskustannukset olivat pohjatöineen, palkkoineen ja rakennustarvikkeineen verollisena noin 60 000 euroa, verottomaksi neliöhinnaksi jäi siten noin 200 euroa.

Halliin meni tukkipuuta noin 60 m3. Oman puutavaran käyttö oli tällä kertaa järkevää, sillä sopiva erä saatiin edullisesti. Sahaus- ja höyläyskulut olivat verottomana noin 3 000 euroa. Lisäksi on huomioitava taapeloinnin, sahauksen ja höyläyksen vaatima aputyö. Jos omasta tukkipuusta saa myydessä hyvän hinnan, ei oman puutavaran käyttö välttämättä ole kovin kannattavaa.

Kuvat: Juho Iso-Ahola, Tapio Vesterinen

Katso myös Lisämateriaali-osiosta lisäkuvat hallin rakennusprojektista!

Lue lisää