Rakentaminen ja energia
ilmalämpöpumppu

Käytä ilmalämpöpumppua oikein — lämmintä ja viileää sisäilmaa kohtuudella

Kuluneen kesän aikana monissa rakennuksissa havaittiin tavallisuudesta poikkeavia sisäilmaongelmia. Pitkään jatkuneet helteet nostivat tilojen sisälämpötilan tukalaksi. Ilmalämpöpumppujen kysyntään tuli melkoinen piikki, ja laitteiden aiheuttamista sisäilmaongelmista raportoitiin. Oikeilla käyttötavoilla ongelmia ei esiinny.
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ei kaipaa suojaa. Liian tiheä ulkonäkösyistä asennettu säleikkö saattaa heikentää pumpun toimintaa estämällä vapaan ilmankulun.

Rakennus- ja sisäilma-asiantuntijoiden näkemykset ilmalämpöpumppujen terveyshaitoista jakautuvat kahtia. Osa pitää pumppuja terveysriskinä, osa pitää moisia väitteitä pelotteluna. Tiettyjä asioita on kuitenkin otettava huomioon, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin.

Lämpöpumppu ei ole ilmanvaihdin

Ilmalämpöpumppu ei vaihda huoneen ilmaa, vaan kierrättää olemassa olevaa ilmaa koneiston läpi. Kun samaa ilmaa kierrätetään moneen kertaan, eikä laitteen suodatinta puhdisteta riittävän usein, riski sisäilman laadun heikkenemisestä kasvaa.

Rakennusinsinööri Marcus Jansson Insinööritoimisto Kronqvistilta on huomannut, että jotkut ihmiset tosiaan luulevat ilmalämpöpumpun olevan ilmanvaihtokoje. Tällaisissa tapauksissa myyntiargumentointi ja käytönopastus eivät ole olleet asiallisia. Samalla Jansson muistuttaa, että erimerkkisten pumppujen toiminnot ja automatiikka toimivat eri tavoin. Jos osaat käyttää yhtä ilmalämpöpumppua, se ei takaa että hallitset muutkin merkit ja mallit.

Lämpöpumpun korkean teknisen laadun kanssa vähintään yhtä tärkeä seikka on laitteen asianmukainen hoito. Huippuluokan laitekin menettää tehoaan ja saattaa aiheuttaa ongelmia sisäilmaan, jos käyttöä ei hallita ja ylläpito laiminlyödään. Ilmalämpöpumppuja markkinoidaan helppohoitoisina, mikä pitääkin paikkansa. Mutta mainoslause voi tuudittaa käyttäjän laiminlyömään huollon kokonaan.

Vain lisälämmittimeksi

Marcus Jansson varoittaa laskemasta seinäradiaattorien lämpötilaa liiaksi pumpun asentamisen jälkeen. Pahimmassa tapauksessa patterilämmitys suljetaan kokonaan ja seurataan pelkästään rakennuksen energiankäyttöä. Kun tulee liian kylmä tai vetoisaa, suljetaan vielä raitisilmaventtiilit. Tämä nostaa ilman suhteellista kosteutta ja huonontaa sisäilmaa. Pelkällä ilmalämpöpumpulla saadaan aikaiseksi lämmintä rajatulle alueelle. Talon ulkoreunus jäähtyy, mistä voi seurata kondenssiongelmia lattiassa, ulkoseinissä ja kattopalkeissa.

”Harhaanjohtava mainonta yhdistettynä asiakkaan tietämättömyyteen on vaarallinen yhdistelmä. Asiakkaalle myydään vaikkapa viiden kilowatin tehoinen lämpöpumppu ja hänelle uskotellaan, että se riittää lämmittämään 150 neliömetrisen rakennuksen”, Jansson harmittelee.

Suomessa rakennuksen perusviilennys kannattaa hoitaa verhojen ja kaihtimien asianmukaisella käytöllä. Matalan U-arvon omaavissa ikkunoissa lämpöä ei pääse karkaamaan ulos, mutta saattaa johtaa toiseen harmiin. Jos hyvin eristävä ikkuna suojaisella pihalla pohjoisen puolella, niin sen ulkopintaan saattaa tiivistyä kosteutta etenkin syksyisin. Onneksi tämä ongelma ei ole vaarallinen, mutta harmillinen.

Kondensoitumisen vaara

Varsinaisia talon rakenteisiin ulottuvia ilmalämpöpumpun aiheuttamia ongelmia on tullut esiin jonkin verran. Yksi mahdollinen ongelma on kuuma ja kostea ulkoilma. Kun tällaisena kesänä taloa jäähdytetään voimalla, muovisen höyrysulun lämpötila voi laskea huomattavasti ulkoilman lämpötilaa alemmaksi. Tällöin kostea ja lämmin ulkoilma voi tiivistyä höyrysulun ulkopintaan ja aiheuttaa rakenteiden kostumista.

”Kuluneena kesänä oli useita päiviä lähes 30 asteen helteet ja ilman suhteellinen kosteus 80 prosentissa. Tällaisissa tapauksissa kondensoituminen on todennäköistä, jos pumppu viilentää sisäilmaa täydellä teholla”, Jansson perustelee.

Jansson muistuttaa, että kesän kuumankostealla säällä sisätilaa tehokkaasti viilennettäessä kosteuden tiivistymisvaaraan vaikuttavat kuitenkin useat tekijät, kuten esimerkiksi rakennustapa, eristeen paksuus, eristemateriaali, rakennuksen sijainti ja rakennusvuosi.

Viilennystä ajatellen korjaamohallilla ja asuinrakennuksella ei ole eroja. Esimerkiksi korjaamohalliin asennettu ilmalämpöpumppu lämmittää, mutta myös kuivattaa sisäilmaa ja ilman laatu paranee merkittävästi. Kylmän hallin lämmittäminen ilmalämpöpumpulla onnistuu asuinrakennusta paremmin, koska ilma pääsee kiertämään huomattavasti tehokkaammin, kuin sokkeloisessa asuinrakennuksessa.

Kohtuus käytössä

Ilmalämpöpumput ovat turvallinen ja yksinkertainen ratkaisu hallita sisäilmaa tietyissä rajoissa. Laitteiston käyttöikä voi kuitenkin olla yllätys, minkä takia investoinnin todellista kannattavuus ja takaisinmaksuaikaa on hankala arvioida. Lämmityksen säästö on laskettavissa helpommin, mutta itse kukin antaa erilaisen arvon kesähelteen pysymisestä pihamaalla.

Pölylle herkistyneet ihmiset ovat valittaneet ilmalämpöpumpun kierrättämästä pölystä. Ongelma ei liene pumpun vika, sillä siivousta ja pölynsidontaa tehostamalla ongelmasta päästään eroon. Sen sijaan vedon tunne on väistämätön ilmalämpöpumppua käytettäessä. Puhallin on oltava kohtuullisen isolla, jotta viileä tai lämmin ilma leviäisi huoneistoon. Sisäyksikön sijoituksella on mahdollista vähentää vedon tunnetta.

”Ilmalämpöpumppu on ihan hyödyllinen laite, kun muistaa että se on lisälämmitin eikä näin ollen voi koskaan korvata rakennuksen alkuperäistä lämmitysjärjestelmää. Myös viilennysominaisuuden käytössä kannattaa pitää kohtuus ohjenuorana”, Jansson opastaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit