Putin aiheutti värinää metsäurakoinnin hinnoitteluun – "Noutaja" tulee, elleivät urakoinnin hinnat muutu ja nopeasti

Metsäalan urakoinnin hinnat ovat pysyneet pitkään lähes muuttumattomina. Tilanne ei haitannut paljoa 2010-luvulla, koska palkat ja muutkin urakoinnin kustannukset nousivat melko vähän.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Jonain vuonna kustannukset jopa laskivat. Muutaman viime vuoden aikana metsäkonealan kustannukset ovat kuitenkin alkaneet nousta. Yritysten kannattavuuskäyrä on sen sijaan sojottanut alaviistoon. Samalla koneyrittäjien tuska on kasvanut. Niinpä vuoden 2021 aikana nähtiin, että osa yrittäjistä alkoi sopeuttaa toimintaansa ja myydä koneitaan ulkomaille huonon kannattavuuden takia, vaikka urakoinnin kysyntä oli hyvää. Vaikka koneyrittäjien äänenpainot markkinoilla jyrkkenivät ja talouden sopeutustoimia teki yhä useampi yrittäjä, niin asiakkaat olivat edelleen hyvin tylyjä hinnankorotuspyrkimyksille. Venäjä ja Putin sodallaan muutti tilanteen. Kustannukset räjähtivät silmille. Huoli yrittäjien pärjäämisestä heräsi, ja urakoinnin hinnat ovat alkaneet elää.

Koneyrittäjille tammikuussa 2022 tehdyn kyselyn mukaan kaksi kolmesta (69 %) puunkorjuuyrittäjästä koki, että aidot mahdollisuudet vaikuttaa puunkorjuun sopimusneuvotteluihin ovat huonot. Asiakkaat, eli isot metsäorganisaatiot, määräävät ”tanssin” tahdin. Kyselyssä kysyttiin myös motivaatiosta puunkorjuu-urakointiin. Puolella (50 %) korjuuyrittäjistä motivaatio korjuuyrittämiseen oli sillä hetkellä vähäistä tai erittäin vähäistä. Nämä tulokset saavutettiin siis ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Metsäteollisuus on tekemässä merkittäviä investointeja biotuotetehtaaseen Kemiin sekä lukuisiin sahoihin eri puolille Suomea. Sota sulkee noin 10 miljoonan kuution tuonnin Venäjältä. Puuta tarvitaan kotimaasta reippaasti lisää ja se tarkoittaa lisää työtunteja puunkorjuuseen ja puunkuljetukseen. 10 miljoonaa kuutiota puuta tarkoittaa noin 1000 henkilötyövuotta uutta työtä. Huoli tekijöiden saatavuudesta on heitetty ilmaan.

Venäjän aloittama sota kaksinkertaisti polttoainelaskun muutamassa kuukaudessa. Tavanomaisen hakkuukoneen ja metsätraktorin muodostaman korjuuketjun toiminnassa tarvittavan polttoaineen kuukauden lasku kasvoi maaliskuun hintatasolla laskien noin 7-8000 euroa. Koko puunkorjuualalle se tarkoitti arviolta noin 15-16 miljoonan euron lisälaskua kuukaudessa. Kustannusten jyrkkä nousu olisi tarkoittanut konkursseja ilman urakoinnin hinnantarkistuksia. Yksittäiset yrittäjät ja heidän järjestönsä niin puunkorjuu- kuin puunkuljetuspuolella lähestyivät asiakkaita ja viesti oli selvä: "Noutaja" tulee, elleivät urakoinnin hinnat muutu ja nopeasti. Ja ihme tapahtui. Asiakkaat alkoivat korjata hintoja melko nopeassa tahdissa ylöspäin. Vaikuttaa siltä, että metsäalalla on vihdoin tajuttu yrittäjien hankala tilanne. Kentältä kuuluvien viestien mukaan metsäalan urakointimarkkinoille on syntynyt myös aitoa neuvottelua ja neuvotteluilmapiiri on kohentunut. Tosiasiahan on, että ei ne puut tienvarteen ilman elinvoimaisia koneyrityksiä tule. Tarvittiin Putin herättämään meidät.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja, Koneyrittäjät ry. Hän vastaa metsä- ja energia-alan sektoreista. Kirjoittajalla on hyvin pitkä kokemus metsäkonealan edunvalvontatyöstä ja metsäpolitiikassa vaikuttamisesta sekä reilun vuosikymmenen kokemus bioenergia-alasta.