Käyttöohjetta etsimässä

Uuden traktorin ostaja saa kylkiäisenä aina käyttöohjekirjan, jota ei voi edes ruksia pois lisävarustelistalta. Käyttöohjekirjan sisältö on monelta osin eurooppalaisittain säädelty: valmistajan tulee kuvata lukuisa määrä erilaisia yksityiskohtia käyttöohjekirjassa. Tämä ei rajoitu pelkästään turvallisuuteen ja turvaohjeisiin, vaan pakollisia ovat ohjeet myös esimerkiksi renkaisiin, huoltoon ja lisälaitteiden kytkentään. Sääntelyn vuoksi käyttöohjekirjojen rakenne on valmistajasta riippumatta samantyyppinen.

Painettu käyttöohjekirja tulee uuden traktorin mukana asianmukaisella kielellä. Vaikka digitalisointi etenee, yleinen tulkinta edelleen on, että painettu käyttöohjekirja on pakko toimittaa, jotta eurooppalaisen traktoriasetuksen vaatimus täyttyy. Sähköisen verkossa olevan version muuttumattomuutta ostohetkestä ei voida todentaa helposti, joten syyt paperiversion vaatimiseen ovat pääasiassa juridisia.

Painetun käyttöohjekirjan etuja ovat nopeasti avattava käyttöliittymä ja ohjeen pysyvyys. Paperiseen kirjaan on myös helppo tehdä kynällä merkintöjä. Huonoja puolia puolestaan ovat fyysisen kopion sijainnin epävarmuus ja painovirheet. Uusien ohjelmistopäivitysten ominaisuuksista ei voi myöskään kertoa, eikä käyttöohjeen kieltä vaihtaa.

Asianmukainen kieli riippuu myyntimaasta, alueesta ja asiakkaasta. Euroopassa on maita, joissa on useita kieliä, ja käytetyn traktorin siirtyminen maan sisällä toiselle saattaa aiheuttaa ongelmia. Toki sama ilmiö on kaikkien käytettyjen tuotteiden kaupassa. Kuitenkin monet nykyään kaupasta hankittavat elektroniset vimpaimet toimitetaan pakkauksessa, jossa on hyvin minimaaliset ohjeet, ja varsinaiset ohjeet löytyvät sitten verkkosivuilta.

Koeajoin saksalaisvalmisteista esittelytraktoria hiljattain. Sain etukäteen traktorin käyttöohjekirjan sähköisenä versiona tutustuttavaksi. Kahlasin tämän lähes tuhatsivuisen dokumentin läpi ennen traktorin näkemistä nopeuttaakseni käyttöönottoa. Mikäli tuntee traktorimerkin jonkin toisen mallin melko hyvin, satoja sivuja pitkästä käyttöohjeesta on vaikea löytää opastusta juuri niihin eroaviin kohtiin – muuten kuin kahlaamalla ohje kokonaan läpi. Etukäteen luettuna käyttöohje on hyvää iltalukemista, mutta ei voida olettaa, että kukaan muistaa seuraavana päivänä ulkoa, mistä nappulasta tapahtuu mitäkin.

Painettu käyttöohjekirja ei ole paras, kun hytissä opetellaan traktorin ominaisuuksia. Suurin ongelma verrattuna elektroniseen dokumenttiin on etsi/find-ominaisuuden puute. Käyttäjälle tarvittaisiin lyhennetty opas, jossa keskeiset asetukset on kuvattu. Toinen vaihtoehto olisi tuottaa elektronisia apuvälineitä matkapuhelimeen. Erilaisia tietoteknisiä apuvälineitä onkin jo tarjolla merkkikohtaisesti. Esimerkiksi Fendt, John Deere, Deutz-Fahr, Pöttinger, Kuhn ja Väderstad tarjoavat ratkaisuja. Näköpiirissä on, että elektronisiin käyttöohjeisiin panostetaan jatkossa enemmän.

Luettavuus verkossa tai ladattava pdf-tiedosto on tänä päivänä vähintä, mitä voi toivoa. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvää, että valmistaja sellaista tarjoaa. Ollaan sitten ostamassa uutta tai käytettyä traktoria, on aina järkevää tarkistaa, löytyykö koneeseen verkosta valmistajan toimittama käyttöohjekirja – riippumatta siitä, tuleeko mukana painettu kirja. Huoltokirjat ja varaosaluettelot ovat sitten jo asia erikseen.

Kirjoittaja toimii maatalouskoneautomaation professorina Münchenin teknillisessä yliopistossa.