Vika lähellä, huolto etänä – etähuollon yleistymisen hyödyt ja haasteet puntarissa

Kun koneiden hankintahinta nousee satoihin tuhansiin euroihin, kuuluu etähuoltopurkki usein vakiovarusteisiin. Metsäharvestereiden, leikkuupuimureiden tai itsekulkevien nostokoneiden valmistus- ja käyttökuluista etähuollon mahdollistava etäpurkki on pieni.

Etähuolto jaetaan anturi- ja toimilaitevikojen selvittämiseen, ohjausjärjestelmän analysointiin, ohjelmistopäivitysten tekemiseen sekä käyttövirheiden poissulkemiseen. Ennen huoltoauton lähettämistä remonttikeikalle valmistaja tai maahantuoja voi varmistaa etähuollolla, että puhelimessa raportoitu vika on todellinen, eikä johdu esimerkiksi käyttöohjeen lukemattomuudesta.

Etähuoltotilanteessa valmistajan insinööri voi ensin yhdessä kuljettajan kanssa selvittää ongelmia esimerkiksi peilaamalla työkoneessa olevat näytöt omalle ruudulleen, jolloin ongelman ratkaiseminen ei ole vain puhelinkeskustelun varassa. Tämä yleensä auttaa poissulkemaan käyttövirheet. Insinööri voi etäyhteyden avulla myös selvittää suoraan vikakoodeja ja tehdä etädiagnostiikkaa kuljettajalta pyydettyjen testiliikkeiden avulla.

Monet etähuoltojärjestelmät keräävät muistiinsa dataa käyttö- ja anturihistoriasta. Datan siirryttyä koneesta valmistajalle, insinööri voi selvittää historiasta, milloin ongelma on alkanut ja mihin se liittyy. Yhdistämällä kerätty data ja myöhemmin varmistettu juurisyy, voidaan päättely automatisoida seuraavien asiakkaiden ongelmien selvittämistä varten. Kun etähuoltoinsinööri on päätellyt todennäköiset vialliset komponentit, huoltoautossa on varmemmin mukana oikeat varaosat ja remontti alkaa oikeasta kohdasta.

Datan keruu omistajan koneesta tehtaalle saattaa nostattaa omistajan niskakarvoja. Etähuoltojärjestelmien datayhteydet on suojattu valmistajan VPN-tekniikalla, joten todennäköisyys tietojen kopiointiin datan matkatessa valmistajalle on hyvin pieni. Jos siirrettävästä datasta puuttuvat paikannus- ja käyttäjätiedot, valmistajan on vaikea hyödyntää dataa muuta kuin omassa tuotekehitys- ja asiakaspalvelutoiminnassaan.

Työkoneiden etähuolto vaatii matkapuhelinverkkoon perustuvan Internet-yhteyden. Eurooppalaisissa sivistysmaissa on maaseudulta kännykkämastottomia isoja aukkoja. Suomen kännykkäverkon kattavuus on erittäin hyvä, esimerkiksi Saksaan verrattuna. Vaihtoehtona oleva kaksisuuntainen satelliittidatayhteys on harvinaisempi.

Ei-modulaarisen työkoneen tapauksessa etähuolto on voitu konfiguroida täysin valmiiksi jo valmistuslinjalla, Sim-kortti mukaan lukien. Modulaarisissa konejärjestelmissä (kuten traktori–työkone) etähuollon järjestäminen edellyttää, että joko kaikissa komponenteissa pitää olla erilliset etähuoltopurkit tai konejärjestelmän tulisi noudattaa yhteistä standardia.

ISOBUS:a hyödyntävässä traktori–työkoneyhdistelmässä traktorissa oleva etähuoltojärjestelmä ei pysty selvittämään työkoneesta juuri muuta kuin yhteensopivuuteen liittyvät tunnistetiedot. Alun perin ISOBUS-standardisoinnissa on harmillisesti päätetty jättää sekä harmonisoitu ohjelmistopäivitysrajapinta että toimintojen diagnostiikka standardin ulkopuolelle. Jotkin valmistajat (esim. CLAAS) ovat kehittäneet keskinäisiä laajennuksia, mutta nämä eivät ole yleistyneet merkittävästi.

Koneviestin kolumnisti toimii maatalouskoneautomaation professorina Münchenin teknillisessä yliopistossa.