Hype ja hypekäyrä

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Englantilaista alkuperää oleva sana "hype" on tarttunut myös suomen kieleen, ja sille on vaikea keksiä yhtä käännöstä. Voidaan yrittää kääntää, että se on jonkin asian ylimainontaa, julkisuuskohua, mainostemppu tai koohottamista (hätiköidä, toimia hätäisesti ja kiireellä mutta kovalla metelillä ja asian erinomaisuutta korostaen). Hypelle tyypillistä on, että sellaisia tulee ja menee. Samaa on myös se, että sekä nousuvaihe että laskuvaihe ruokkivat itseään. Alkuvaiheessa kun joku keksii, että on tulossa jotain tajunnan räjäyttävää, erityisesti toimittajat ja sosiaalisen median yksityiset sisällöntuottajat hokevat samaa asiaa. Trendin ennustaminen menee helposti yliampuvaksi.

Teknologiset futuristiset innovaatiot ovat alttiita hypelle. Hype liittyy yleensä teknologisiin innovaatioihin tai ennustettuihin sellaisiin, mutta myös muihin yhteiskunnan alueisiin. Suuret rakenteelliset muutokset, kuten sote-uudistus tai edellisen liikenneministerin aikaansaannokset, antavat business-mahdollisuuksia erilaisille toimijoille. Todellisuus, politiikka, hype ja lobbaus menevät helposti sekaisin, ja pitää olla hyvin valveutunut erottaakseen toisistaan edellä mainitut asiat – infosodasta puhumattakaan. Medialukutaito, johon koulujärjestelmämme vapaana kasvavaa nuorisoa valmentaa, on erityisten tärkeää näinä päivinä.

Media, eikä enää vain keltainen sellainen, on varsin usein positiivisesti takaisinkytketty hypeen. Tämä tarkoittaa, että lehdistö saa jutunaiheita ja spekuloitavaa pitkäksi aikaa. Julkisuus lisää entisestään hype-aiheen tekijöiden tunnettuvuutta ja tuo lisää jutunaiheita ja niin edelleen. Positiivinen kierre on joskus hyvä asia, mutta joskus lähtee lapasesta – joko toimittajien tai yritysten markkinointiosastojen liiallisen mahtipontisuuden takia. Internet-aikakausi on nopeuttanut myös hype-tiedon välittämistä.

Hype-käyrä on erilaisia teknologioita tarkasti seuraavan amerikkalaisen yrityksen kehitelmä esittää yksittäisen ilmiön koohotuksen määrä omalla aikajanallaan. Monet teknologiset innovaatiot voidaan (jälkikäteen) asettaa aikajanalle, jossa ensin on kova nousupöhinä. Sen jälkeen kukaan ei ole enää kiinnostunut, ja vasta myöhemmin teknologia hitaasti ja vakaasti yleistyy. Lopulta innovaatio on kaikille arkipäivää. Matkapuhelinten yleistyminen, NMT mukaanlukien, on esimerkki tästä mallintamisesta. Sähköautot saadaan myös tähän malliin istumaan. Mutta kaikki innovaatiot eivät jää elämään, joten ennustaminen alkuvaiheen perusteella on mahdotonta. Hype-käyrältä voi kuitenkin ammentaa hokemia tupailtaan tai yrittää olla muotitietoinen. Tällä hetkellä nousupöhinässä ovat esimerkiksi paketteja jakelevat dronet.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Aloitettuani nuorena maatalouskoneautomaation tutkijana, noin 17 vuotta sitten, opin melko nopeasti, että toimittajat haluaisivat minun ennustavan, milloin peltorobotit yleistyvät. Toimittajat kaipaavat numeroita ja ennusteita, mutta ennustaminen ei ole minun kaltaiseni insinööritutkijan tehtävä. Ennustamisen tieteenhaara on kuitenkin olemassa. Koska en ole näihin menetelmiin perehtynyt, pidättäydyn edelleen ennustamasta peltorobottien yleistymistä, vaikka kokemusta on kertynytkin näiden vuosien varrella. Todettakoon vain että Matti Sampo arvioi 1980-luvun loppupuoliskolla yleistymisen huomattavasti nopeammaksi kuin on käynyt toteen.

Koneviesti on läpi historiansa välittänyt faktatietoa maatalouden koneista ja laitteista, niiden kehityksestä ja uutuuksista sekä tehnyt lukemattoman määrän vertailuja – mikä on oikea lääke koohotukseen.

Kirjoittaja toimii maatalouskoneautomaation professorina Münchenin teknillisessä yliopistossa.

Lue lisää