Pääkirjoitukset

Investointeja tarvitaan – myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaa vahvasti alkavan vuosikymmenen kehitykseen. Ilmastonmuutos on vaikuttanut ainakin osittain Australian palojen laajuuteen, joissa on tätä kirjoitettaessa tuhoutunut jo Irlannin kokoinen alue.

Toivottavasti keskustelu jatkuu, ja toimissa päästään syyttelystä rakentaviin ratkaisuihin. Jokaisen omien valintojen merkitystä ei pidä vähätellä siksi, että Suomen vaikutus globaaleihin päästöihin on Kiinaan verrattuna pientä – eikä lehmä todellakaan ole suurin syyllinen kasvihuonekaasujen lisääntymiseen.

Ilmastonmuutosta koetetaan suitsia kasvattamalla sähkön käyttöä nopeasti ja keinoja kaihtamatta. Atomivoimaa pidettiin vielä 1970- ja 80-luvuilla suurena ympäristöriskinä, nyt sillä tuotettu sähkö lasketaan samaan päästöttömien energioiden kategoriaan kuin tuulivoima.

Atomivoiman tuotantoa ja samalla riskejä halutaan myös hajauttaa rakentamalla pieniä kiinteistökohtaisia voimalaitoksia. Tässä keskustelussa unohdetaan täysin käytetyn ydinpolttoaineen siirtämisen ja varastoinnin riskit, sillä Suomi on edelleenkin yksi harvoista maista, ellei ainoa, jossa atomijätteelle on rakennettu loppusijoituspaikka.

Sähkön käytön lisääminen vaatii isoja investointeja sähköverkkoon, jotta joka niemeen ja notkoon nouseville latausasemille saadaan virtaa. Sähköverkko on myös erittäin haavoittuvainen – kunnon myrsky tai terrori-isku lamauttaa helposti ison alueen. Kannattaakin tutustua tässä lehdessä sivulla 57 julkaistuun varavoimalähteiden taulukkoon.

Energian tuotannossa esimerkiksi biokaasua voitaisiin käyttää huomattavasti nykyistä enemmän, ja samalla vähentää metaanipäästöjä. Nesteytetty biokaasu on yksi harvoista raskaaseen liikenteeseen ja työkoneille sopivista korvaavista polttoaineista, minkä vuoksi sen tuotantoa pitäisi lisätä nopeasti. Biokaasulaitosten määrän nopea lisääminen vaatii isoja investointeja ja toimivaa tekniikkaa – siis aikaa.

Päästöjen ja hiilijalanjäljen vähentäminen perustuu pitkälti biomassojen hyödyntämiseen myös muovien, tekstiilien jne. tuotannossa. Onneksi biomassaa on saatavissa metsien lisäksi myös peltoviljelystä, kotieläintaloudesta, pusikoituneiden ojien varsilta ja joutomailta. Metsässä riittää puuta, varsinkin kun Finnpulpin biotuotetehdas-hankeen torpedointi vähentää puun käyttöä, mutta samalla myös Itä-Suomen tie- ja väylähankkeita.

Hallituksen esitys 85/2019 eduskunnalle koskee kaiken uuden irtaimen käyttöomaisuuden poistojen kaksinkertaistamista verovuosina 2020–2023. Ehdotus koskee elinkenotulojen verottamisesta annetun lain 30 §:ssä ja maatilatalouden tuloverolain 8 §:ssä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankintaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alussa.

Poisto-oikeus kohdistuisi vain uuteen ja siten myös ympäristöystävällisempään tekniikkaan. Poistojen nosto vauhdittaisi hyvin kannattavien yritysten investointeja – kannattavuuden kanssa kamppailevien yritysten tulos ei kestä edes nykyisen poistoprosentin mukaisia vähennyksiä.

Lue lisää