Pääkirjoitukset

Investointeja luvassa, päätökset puuttuvat

Uuden hallituksen ensiaskeleet ovat ainakin Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjön mukaan lupaavia: väylien kunnossapitoon on tulossa lisää rahaa ja uusia ratahankkeita selvitetään. Tästä vuodesta tulee kuitenkin välivuosi, koska raha loppui kesken. Päällystettävien teiden määrä on koko 1960-luvulla alkaneen seurantajakson alhaisin!

Pelkän lisärahan lupaaminen ei riitä, jos sen käyttökohteista ei löydy poliittista yhteisymmärrystä. Käynnissä on niin monta ratahanketta, että kaikkia ei voida yhteiskunnan rahoilla toteuttaa. Siksi meilläkin olisi harkittava yksityistä projektirahoitusta. Tukholman ruuhkamaksut käytetään infra-hankkeisiin, joiden rahoittamiseen pääsin itsekin osallistumaan: Ajo satamasta moottoritielle ja saman reitin käyttö paluumatkalla maksoi 2,80 euroa – rahat menivät hyvään tarkoitukseen.

Rankat sateet ja muut ääri-ilmiöt rasittavat tie- ja viemäriverkostoa enenevässä määrin. Nollakelit rapauttavat tiestöä kiihtyvää tahtia, minkä vuoksi tiemäärärahoja tulisi korottaa eikä vain supistaa. Ruotsissa käytetään tienpitoon tuplasti enemmän rahaa kuin meillä.

Saksalaiset kaupungit kehittävät tulvavesien hallintaa erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Joka vuosi vähintään yksi kaupunki joutuu äkillisen tulvan kouriin, joista seuraa isoja vahinkoja. Tulvat eivät ole Suomessakaan harvinaisia, Helsingin Mannerheimintiellä olisi viime ukkossateen aikana ollut kätevämpi liikkua suppi- kuin sähköpotkulaudalla.

Tulviin on monia syitä: äkillisten sateiden vesimäärä on kasvanut, viemäriverkosto on mitoitettu liian pieneksi tai sen kunto on heikko. Kaupungit rakennetaan yhä tiheämmiksi ja lähes koko maa-ala on katettu rakennuksilla, teillä tai päällystetyillä pihoilla. Puistoja, puroja tai lampia ei keskustoissa ole enää riittävästi. Saksassa monet kaupungit kaavoittavat enemmän viheralueita kuin ennen, jotta tulvavedet saadaan paremmin hallintaan.

Hallitus on päättänyt korottaa polttoaineveroa 6 sentillä/litra, minkä arvioidaan tuottavan noin 250 milj. euroa. Summa on budjettitasolla vaatimaton, silti yksittäisen yrittäjän kustannukset kasvavat merkittävästi. Kuljetusyrittäjien kilpailukyvyn kannalta olisi erittäin tärkeää estää ulkomaisen liikenteen saama, halvemmasta polttoaineesta johtuva kilpailuetu.

Suomi on sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä, mikä tapahtuu toivottavasti lisäämällä uusiutuvista raaka-aineista tuotetun biopolttoaineen sekoitevelvoitetta.

Työkoneiden ja hybridien määrä lisääntyy hitaasti mutta varmasti, mikä näkyi myös Maxpon tarjonnassa. Työmailla syntyvän tarvikehukan vähentäminen, betonimurskeen käytön lisääminen, töiden tehokkaampi suunnittelu ja digitalisaation hyödyntäminen säästäisivät energian lisäksi yrittäjien ja siten myös asiakkaiden – jopa veronmaksajien – rahoja. Tällä sektorilla olemme kuitenkin vielä alkutaipaleella.