Pääkirjoitukset

Bisnestä vai yrittämistä?

Suomalainen yrittää, amerikkalainen tekee bisnestä” -sanonta kuvastaa hyvin suomalaisten asennoitumista itsensä työllistämiseen ja liiketoimintaan. Sama pätee myös yritystoiminnan tuloksiin – joskus tuntuu, että Suomessa vain ammattiurheilijat saavat menestyä.

Nykyisen ja edellisen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste yli 75 prosenttiin. Se ei tule onnistumaan ilman yrittäjien panosta. Käytännössä suurin osa uusista työpaikoista syntyy pienyrityksiin – myös yksin yrittävien määrä on kasvussa.

Monet pienyrittäjät tekevät kohtuuttoman pitkää päivää, joten lisätyövoimalle olisi käyttöä. Uskallusta kuitenkin puuttuu, koska ulkopuolisen työntekijän palkat ja etenkin sosiaalikulut on maksettava säntillisesti aina, vaikka kassan pohja ammottaisi.

Samalla alalla toimivien yritysten kannattavuuksissa on suuria eroja. Viime viikolla 89 yritystä nousi AAA-luokkaan, mikä kertoo yrityksen talouden, rahoituspohjan ja maksukäyttäytymisen olevan erinomaisessa kunnossa. Listalla oli toistakymmentä yritystä aloilta, jotka toimivat yleensä heikosti kannattavilla alueilla: koneurakoinnissa, kuljetusalalla tai maataloudessa.

Yrittäminen on helpompaa, jos yrityksellä on pitkät perinteet ja ns. vanhaa rahaa – tuuriakin tarvitaan. Pitkän päälle yrittäjän omat toimintatavat ja osaaminen ratkaisevat menestymisen.

Liian suuri työmäärä saattaa usein olla syy huonoon kannattavuuteen. Mikäli yrittäjä paiskii ns. oikeita töitä 12 tuntia viikon jokaisena päivänä, niin aikaa ei yleensä jää maksuliikenteen hoitoon, yrityksen kehittämiseen tai edes välttämättömään lepoon. Useimmat yrittäjät eivät kuitenkaan uskalla kieltäytyä tarjotuista töistä – varsinkaan nyt, kun talousnäkymät heikkenevät.

Töitä saattaa jäädä kiireen vuoksi laskuttamatta, mikä on kannattavuuden näkökulmasta kaikkein huonoin tilanne: laskuttamatta jääneen työn arvo on suoraan pois yrityksen tuloksesta. Koneurakointiyritysten verotettava tulos on keskimäärin vain muutaman prosentin verran liikevaihdosta, missä tilanteessa jokaista euroa tarvitaan.

Yrittäjien tulisikin kehittää toimintaansa ja ottaa käyttöönsä enemmän erilaisia digitaalisia palveluja helpottamaan arjen rutiineja. Esittelemme tässä lehdessä sähköisiä ajopäiväkirjoja, joita on runsaasti tarjolla. Ajopäiväkirja muistuttaa kiireistä yrittäjää kirjoittamaan laskun tekemistään töistä. Usein pienet ”keikat” jäävät kiireessä laskuttamatta, vaikka rahalle olisi varmasti käyttöä.

Yrittäjien tulisi tarttua uuden tekniikan, kuten paikkatiedon tai ilmastonmuutoksen torjunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kerromme tässä lehdessä urakoitsijasta, joka pystyy erikoistumalla työllistämään itsensä myös syrjäkulmilla. Bisnestä löytyy myös muualta kuin maalikylistä, kunhan sen oivaltaa.