Pääkirjoitukset

Suomi menestyy uudella tekniikalla

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n pääsihteeri Àngel Gurría vierailee Suomessa 14.–15. maaliskuuta. Hän totesi haastattelussa, että digitaalisuuden hyödyntäminen on yksi Suomen menestyksen syistä.

Suomen menestys digitaalisuuden edelläkävijänä perustuu pitkältä metsätalouteen, jonka piirissä eri tahot teollisuudesta urakoitsijoihin ja metsäomistajiin asti hyödyntävät uutta tekniikkaa monipuolisesti. Samanlaista koko alan kattavaa teknistä harppausta kaivataan monille muillekin aloille.

Yrityksiltä uuden tekniikan hyödyntäminen ei välttämättä edellytä valtaisan digiloikan tekoa. Koneiden seurantaan on jo nyt tarjolla toimivia etäratkaisuja, joilla pystytään vähentämään seisokkeja, parantamaan koneiden huoltoa ja tekemään jopa korjauksia (säätöjä) ilman, että huoltomiehen täytyy käydä koneen luona.

Paikkatiedon hyödyntämisen ja muun uuden tekniikan avulla voidaan tehostaa päivittäisiä rutiineja ja töiden seurantaa, jolloin myös laskutus ja kustannusten seuranta tehostuvat – yritystoiminnan kannattavuus paranee. Digitaalisen ajopäiväkirjan käyttö on helppo tapa keventää tylsiä rutiineja pienin kustannuksin. Aiheesta lisää tässä lehdessä.

Koneiden ja laitteiden väliseen tiedonsiirtoon on matkapuhelinten rinnalle tulossa standardoituja tietoverkkoja. Digita Oy rakentaa Suomeen LoRaWan-verkkoa, joka ei ole vielä alueellisesti kattava. Kansainvälisesti yhteensopivassa verkossa toimivia komponentteja on tarjolla runsaasti, mikä helpottaa pienten yritysten kehitystoimintaa.

Mittaaminen ja seuranta helpottuvat, kun pystytään hyödyntämään eri paikoissa sijaitsevilta antureilta kerättyjä tietoja keskitetysti, ja päättämään esimerkiksi torjunta-aineruiskutusten tai sadonkorjuun ajoituksesta mitatun tiedon eikä näppituntuman perusteella.

Uuden tekniikan hyödyntämiseen ja nykyaikaisten työkoneiden käyttöön tarvitaan osaavaa työvoimaa, jonka kouluttamisessa eivät perinteiset oppilaitokset ole kovin hyvin menestyneet – meillä on kohta enemmän räppäreitä kuin nuoria ja ammattitaitoisia rappareita.

Onneksi konemyyjät ja -valmistajat ovat yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa panostaneet jo vuosia kuljettajien sekä huollossa ja koneiden valmistuksessa tarvittavan henkilöstön koulutukseen. Yhteistyön ansiosta opetuksessa voidaan käyttää uusinta kalustoa, mikä yhdessä yritysten tarjoamien työpaikkojen kanssa motivoi oppilaita hakeutumaan sellaiseen koulutukseen, joka myös työllistää. Talouden kehitys hidastuu välttämättä, jos työvoimapula rajoittaa yritysten kasvua – ja samaan aikaan nuoret eivät löydä kotiseudultaan mielekästä koulutuspaikkaa.

Eräs mielenkiintoinen ajatus on yrittäjä Hannu Ruokolaisen ehdotus yrityshautomoista, jotka toimisivat paikallisissa yrityksissä ja käyttäisivät niiden osaamista, henkilöstöä ja koneita. Yrityshautomoista olisi apua tuotekehityksessä ja protojen valmistuksessa, mikä nopeuttasi kehitystyötä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit